Maatalousyrittäjän ammatin tulevaisuus – surffailua epävarmuuden aalloilla?

 

Tulevaisuusverstas 16.11.2017 Mustialassa

VILMA-hankkeen ensimmäinen tulevaisuusverstas keskittyi maatalousyrittäjien ammatin tulevaisuuksiin. Verstaassa luotiin yhteisiä tulevaisuuskuvia ja keskusteltiin laajasti ammatillisesta osaamisesta ja hyvinvoinnista ilmastonmuutoksen sävyttämässä tulevaisuudessa. Innoitusta keskusteluun toivat Tuomas Kuhmosen (Tulevaisuuden tutkimuskeskus) sekä Tuomas Mattilan (Kilpiän tila) puheenvuorot. Tässä esitysten ja ryhmäkeskustelujen kohokohtia.

 

Hillomaista maatalouspolitiikkaa ja rinnakkaistodellisuuksia

Tuomas Kuhmonen valaisi puheenvuorossaan maatalouselinkeinon ja -politiikan tarinaa, jotka ovat pitkään kulkeneet yhteisiä latuja. Suomessa maatalouden historia on ollut hyvin yhtenäistä ja kehitys samankaltaista kaikilla alueilla. Viimeisen sadan vuoden aikana suurimmat muutokset maataloudessa ovat liittyneet tuotantoon ja jalostukseen, aineellisen hyvinvoinnin lisääntymiseen sekä eriytymiseen ja työnjakoon. Elinkeinona maatalous on vähitellen kehittynyt ammatillisesti vaativaksi, todella vahvasti säädellyksi tekniseksi toiminnaksi. Toisaalta aineellinen hyvinvointi ei voi kasvaa loputtomiin. Tulevaisuus saattaa rakentua esimerkiksi kokonaisvaltaisen järjestelmänhallinnan, aineettoman hyvinvoinnin ja moniulotteisen kestävyyden varaan. Jatkossa hyvinvointi voi yhä enemmän tarkoittaa palveluja, tuotantovarmuutta tai tietoisuutta omien valintojen seurauksista.

Tuomas Kuhmonen. Kuva: Erkki Oksanen.

Tuomas Kuhmonen. Kuva: Erkki Oksanen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaikka tulevaisuuden vaihtoehdot ovat teoriassa rajattomat, tulevaisuus ei synny tyhjästä eikä puhtaalta pöydältä. Se on enemmän tai vähemmän polkuriippuvaista, tapojen ja tottumusten sanelemaa. Esimerkiksi EU:n maatalouspolitiikka on kuin tahmea hillo, jossa on vaikea puuttua yksittäiseen asiaan vaikuttamatta moneen muuhun. Maatalouspolitiikalla yritetään yhtä aikaa vastata valtavaan määrään erilaisia, toisiinsa verkottuneita ja keskenään riippuvaisia ongelmia. Kaikkia politiikan suuntia ei voi toteuttaa yhtä aikaa ja tavoitteiden ja intressien karsiminen on kovan työn takana. Tehdyt investoinnin ja suunnitelmat toimivat helposti uudistumisen esteinä eikä mikään osapuoli halua luopua saavutetuista eduista. Muutos vaatii paljon energiaa. Voi hyvinkin olla mahdollista, että jossain vaiheessa maatalouspolitiikan ja elintarvikejärjestelmän yhtenäiskulttuuria ei enää pystytä ylläpitämään ja se saattaa hävitä eri suuntaan erkaneviksi rinnakkaistodellisuuksiksi. Tuomas Kuhmosen puheenvuoron kalvot ja videointi.

 

Mielenrauhaa kokonaisvaltaisella suunnittelulla

Kuten Tuomas Mattila totesi, maailmassa on kahdenlaisia asioita: niitä, joihin voi vaikuttaa ja niitä, joihin ei voi. Iso osa tulevaisuusahdistuksesta johtuu siitä, että tietää liikaa sellaisia asioita, joihin itsellä ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Tilan kokonaisvaltainen suunnittelu auttaa hallitsemaan näitä tunteita: mittakaavaa pienentämällä hyvin monet asiat muuttuvat sellaisiksi, joille voi tehdä jotain. Maatalousyrittäjä ei esimerkiksi voi estää sateita tai kuivuutta, ilmastopakolaisuutta tai viljelijäväestön vähenemistä, mutta voi huolehtia maaperän veden läpäisy- ja pidätyskyvystä, olla rakentamassa elävä kyläyhteisöä ja yhdessä tekemisen kulttuuria sekä pitää yllä tiiviitä ja hyviä yhteistyöverkostoja.

Tuomas Mattila. Kuva: Erkki Oksanen.

Tuomas Mattila. Kuva: Erkki Oksanen.

Tilan kokonaisvaltaisessa suunnittelussa selvitetään oman toiminnan tavoitteet, kerätään pohjatietoja ja karttoja, ideoidaan suunnitelmia, valitaan paras yhdistelmä ja toteutetaan vuosittain suunnitelman kannattavimmat osat. Ilmaisia karttapalveluja ja ohjelmia kannattaa hyödyntää, jolloin voi rajata eri alueiden tarkoitusta ja niiden välisiä yhteyksiä. Suunnittelun vapaus tuottaa villejä ideoita ja niiden keksimisessä voi olla hyvin hedelmällistä luottaa myös tilan ulkopuoliseen apuun. Kutsumalla perheenjäseniä ja ystäviä mukaan suunnittelutalkoisiin saadaan helposti aikaan monta uutta, toteutuskelpoista ideaa. On myös tärkeää olla selvillä oman toiminnan tavoitteista ja päälinjoista, jolloin on helpompi arvioida uusien ideoiden mielekkyyttä. Hyvä suunnitelma hyödyntää olemassa olevia resursseja, on tarpeeksi yleispiirteinen ja joustava ja siinä on sopivat välitavoitteet. Jos tilalla on useita hallitsijoita, joiden näkemykset eroavat, kannattaa sopia yhdessä isoista linjoista, joissa yhteinen sävel löytyy helpommin. Liiketoiminta-alueita voi myös jakaa, jos keskinäinen suunta ei ole helposti löydettävissä. Tuomas Mattilan puheenvuoron kalvot ja videointi.

 

Sauna kruunaa onnellisen työpäivän

Kuva: Riikka Armanto.

Kuva: Riikka Armanto.

Verstaassa luotiin pienryhmissä toivottavia tulevaisuuksia kuvittelemalla mielekästä ja hauskaa maatalousyrittäjän työpäivää tulevaisuudessa. Suurimmaksi osaksi toiveet liittyivät henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työn sujuvaan etenemiseen. Hyvin vähän kaivattiin mullistavaa uutta teknologiaa tai kuuta taivaalta, vaan melkein kaikissa tapauksissa ryhmien mieluisana pitämä tulevaisuus voisi hyvin olla, ja luultavasti osittain onkin, nykyhetkeä. Lisäksi ryhmät keksivät ideoita ja askeleita, joita maatalousyrittäjien itsensä ja muun yhteiskunnan tulisi tehdä näiden toivottavien tulevaisuuksien edistämiseksi. Alla olevaan kuvaan on koostettu yhteen näkemyksiä hauskasta tulevaisuuden työpäivästä sekä poimittu niitä edistäviä ideoita ryhmien tuottamasta materiaalista.

 

 

 

Teksti: Riikka Armanto

Mieluisa tulevaisuuden työpäivä maatalousyrittäjänä ja ideoita, jotka voisivat mahdollistaa onnellisen tilanteen. Koostettu ryhmien tuottamasta materiaalista keskustelevassa tulevaisuusverstaassa 16.11. 2017Mustialassa. Koonnut Riikka Armanto,

Mieluisa tulevaisuuden työpäivä maatalousyrittäjänä ja ideoita, jotka voisivat mahdollistaa onnellisen tilanteen. Koostettu ryhmien tuottamasta materiaalista keskustelevassa tulevaisuusverstaassa 16.11. 2017 Mustialassa. Koonnut Riikka Armanto.