Katse vihannesmaiden kasvukuntoon!

 

Pellonpiennarpäivä Tuorlassa Ammattiopisto Liviassa (Tuorlantie 1, Kaarina) torstaina 8.9.2016 klo 9.30-12.30

Vihannesviljely kuluttaa maan rakennetta ja kasvukuntoa. Maan hoito on investointi tulevaisuuteen. Tule tutustumaan kasvukunnon arviointimenetelmiin, viherlannoituskasveihin ja kuule uusimpia kuulumisia kerääjäkasvien käytöstä vihannestiloilla. Samalla saat lisätietoja keväällä 2017 aloittavasta maan kasvukunnon hoitoon keskittyvästä vihannestilojen valmennusryhmästä.

Ohjelma:

9.30-10.45     Miten havainnoida pellon kasvukuntoa?

Peltomaan laatutestin esittely (Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi)

Muita kasvukunnon määritysmenetelmiä (Jukka Rajala ja Tuomas Mattila, HY Ruralia-instituutti)

10.45-11.00   Kahvi

11.00-12.30   Vaihtoehtoja kasvukunnon kohentamiseen

Viherlannoituskasvustojen esittely (Pirjo Kivijärvi, Luonnonvarakeskus, ja Sari Iivonen, HY Ruralia-instituutti)

Kerääjäkasvit vihannestiloilla – käytännön näkökulmia (Marja Tuononen)

Jankkurointi maan kuohkeuttajana (Tuomas Mattila)

Kysymyksiä ja keskustelua päivän aiheista

Järjestäjät: Pellonpiennarpäivän järjestävät Luonnonvarakeskus (Luke), ProAgria Länsi-Suomi, Ammattiopisto Livia ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Päivän takana ovat hankkeet Resurssitehokas vihannestuotanto (Revi) ja Osaamista ja työkaluja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä (Osmo).

Hinta: Tilaisuus on maksuton

Ilmoittautuminen pellonpiennarpäivään viimeistään ma 5.9. ProAgrian nettisivuilla osoitteessa: www.proagria.fi/tapahtumat.

Ohjelma (pdf) Pellonpiennarpäivä Tuorlassa 8.9.2016

Lisätietoja: Terhi Suojala-Ahlfors (Luke), puh. 029 532 6557.

Tervetuloa!

osmo-logo

Tervetuloa Peltohavaintopäivään Mikkelin Karilassa ke 17.8. 2016 klo 10-14

Tervetuloa tutustumaan ajankohtaisiin viljelyasioihin Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloille os. Karilantie 2, Mikkeli

  • Viherlannoitus ja kerääjäkasvit
  • Valkuaiskasvit
  • Seosviljely
  • Erikoiskasvit
  • Fosforin tilanne ja merkitys pellolla ja rehussa
  • Varastokalium
  • Ajo-opasteiden käyttö – tarkkuutta kasvinviljelyyn paikkatietoteknologialla

Paikalla mm. Eurofins Viljavuuspalvelu, Geotrim, Finola, Virtasalmen Viljatuote. Pelloilla on sekä luomu- että tavanomaisen viljelyn kokeita. Kahvio.

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tiedustelut: Päivi Kurki p. 029 532 6285, Riitta Savikurki p. 040 680 6820

Järjestäjinä ProAgria Etelä-Savon, Maa- ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Rahoittaa EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Peltohavaintopäivän ohjelma 17.8.2016

Peltohavaintopäivä Mikkelin Karilassa 29.6.2016

Peltohavaintopäivä Mikkelin Karilassa 29.6.2016. Kuva: Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

OKRA-maatalousnäyttelyssä esillä palkokasveja ja muita ilmastoviisaita ratkaisuja

 

OKRA-maatalousnäyttely järjestettiin Oripäässä 6-9.7.2016. Neljän näyttelypäivän aikana kävijöitä oli tapahtumassa ennätysmäärä,  83 500. Luonnonvarakeskuksen osastolla sisähallissa riitti myös hulinaa. Luonnonvarakeskuksen osastolla esittelyssä olivat niin palkokasvit, erikoiskasvit, kasvitaudit ja kasvintuhoojat, ravinnekierrätyksen ajankohtaisteemat kuin maatalousautomaation uudet tuuletkin.

Luonnonvarakeskuksen osastolla liikkui turkoosipukeista porukkaa. Smurffejako? Ei vaan tutkimusväkeä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Luonnonvarakeskuksen osastolla liikkui turkoosipukeista porukkaa. Smurffejako? Ei vaan tutkimusväkeä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke kiikutti OKRAan esille erilaisia palkokasveja. Palkokasvit ovat esimerkki ilmastoviisaasta ja monihyötyisestä ratkaisusta. Palkokasveista on moneksi, ne tarjoavat valkuaista, viherlannoitusta ja maanparannusta.

Palkokasvit ottavat typpeä ilmakehästä ja tuottavat runsaasti valkuaista. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen.  Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

Herne ja härkäpapu olivat näyttelyvieraille tutuimmat palkokasvit. Tunnistatko ne kuvista?

Palkokasvien siemeniä, veriapila, puna-apila ja valkoapila (samassa keskimmäisessä sangossa) ja herne VILMA-hankkeen esittelypisteellä OKRAssa 2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Palkokasvien siemeniä, veriapila, puna-apila ja valkoapila (samassa keskimmäisessä sangossa) ja herne VILMA-hankkeen esittelypisteellä OKRAssa 2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Säkillinen palkokasveja OKRAssa. Takana vasemmalla soija ja oikealla härkäpu. Keskellä vasemmalla valkolopiini ja oikealla rehuvirna. Edessä vasemmalla sinimailanen ja oikealla vuohenherne. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Säkillinen palkokasveja OKRAssa. Takana vasemmalla soija ja oikealla härkäpu. Keskellä vasemmalla valkolopiini ja oikealla rehuvirna. Edessä vasemmalla sinimailanen ja oikealla vuohenherne. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Esittelypisteeltämme  sai ottaa mukaansa myös tietokortteja palkokasveista, seka- ja seosviljelystä, maanviljelijän keinoista varautua ilmastonmuutokseen, kestävästä kotieläintuotannosta ja maatilan aurinkosähköstä.

Yhdessä Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön –hankkeen kanssa pidimme Luken pisteellä tietovisaa. Tietovisaan osallistui 212 henkilöä.  Joka päivä osallistujien kesken arvottiin kaksi kupilka-eräkupposta. Kupilkat on postitettu arpaonnen suosimille henkilöille.

Marjo Keskitalon vetämä FutureCrops-hanke esitteli OKRAssa erikoiskasveja. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Marjo Keskitalon vetämä FutureCrops-hanke esitteli OKRAssa erikoiskasveja. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osastollamme piipahtaneiden kysymykset vaihtelivat niin tuhohyönteisistä ja kasvitaudeista luomuviljelyyn kuin tattarin viljelynikseistä kvinoaresepteihin. Metsä- ja riista-aiheista tietoakin kaivattiin, samoin maaperätietoutta. Muutama pisteellä kävijä toivoi tutkimusta, josta olisi konkreettista käytännön hyötyä: esimerkiksi peltojen parhaista muokkaustavoista (tai muokkaamattomuudesta) ja vesitalouden parantamisesta toivottiin tietoa. Palkokasveista olisi kaivattu syvällistä tietoa tukiehtojen ekologisen alan täyttämisestä, valkolupiinin valkuaiskoostumuksesta, härkäpavun viljelystä, vuohenherneen vieraslajiominaisuuksista, sinimailasen juuriston kasvuvauhdista, soijan kokeiluista Suomessa ja possuille sopivasta valkuaiskasviseoksesta. Osaan kysymyksistä tutkijoiden yhteisvoimin löytyi vastauksia, mutta paljon jäi vastaamattakin. Joihinkin kysymyksiin vastauksia löytyy esimerkiksi Valkuaisfoorumin nettisivuilta, Luomutilan valkuaiskasvioppaasta ja Nautatilojen rehukasvivalikoima laajemmaksi? –raportista.

Riitta Savikko

Palkokasvien siemeniä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Palkokasvien siemeniä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.