Kategoriat
Ajankohtaista

Webinaari maatalouden vesiensuojelusta ti 12.1.2021 klo 9-10

Kuva: Erkki Oksanen / Luke

Tervetuloa linjoille kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista hankkeiden vetäjien ja toimijoiden kanssa! Tammikuun webinaarissa esitellään hankkeita, jotka tekevät valuma-aluetason tutkimusta erilaisten maanparannusaineiden käytöstä sekä niiden vesistövaikutuksista. Webinaarissa mukana seuraavat hankkeet:

  • Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona (KUITU), erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä, Luonnonvarakeskus
  • Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona (RAKENNEKALKKI), projektipäällikkö Juha Kääriä, Turun ammattikorkeakoulu
  • Kipsin levitys Saaristomeren valuma-alueen pelloille (KIPSI), projektipäällikkö Pekka Salminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Webinaari järjestetään Teams-ohjelmalla ja se myös tallennetaan. Linkki webinaariin.

Webinaarin kesto on noin yksi tunti. Jokainen esittelee projektinsa toimintaa 10-15 minuutin ajan. Lopuksi on varattu aikaa keskustelulle. Webinaaria varten ei tarvitse asentaa ohjelmaa, webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (linkistä aukeavista vaihtoehdoista continue on this browser). Selaimista Chrome ja Edge toimivat yleensä parhaiten.

Lisätietoa: Elina Nurmi, elina.nurmi(a)luke.fi, puh. 029 532 2092

***

KUITU-hankkeen tavoitteena on tuottaa maanparannuskuidun vesiensuojeluvaikutuksista tutkimukseen perustuvaa tietoa laajempaa jatkokäyttöä varten. Vuoden 2021 loppuun jatkuvassa hankkeessa selvitetään kuitujen vesistövaikutuksia Tuusulanjärven valuma-alueella. Samalla kysellään viljelijäkokemuksia ja hyödynnetään Jokioisten kenttäkokeiden tuloksia mahdollisimman kattavan käsityksen saamiseksi kuitujen käytön vesistövaikutuksista. Päätuloksena on tutkimukseen perustuva arvio maanparannuskuiduilla saavutettavasta alueellisesta ja valtakunnallisesta vesiensuojeluhyödystä. Tavoitteena on myös parantaa Tuusulanjärven tilaa.

RAKENNEKALKKI-hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja ohjeistusta rakennekalkin käytöstä maatalouden vesiensuojelukeinona Suomen oloissa. Hankkeen tuloksena syntyy käytännön opas viljelijöille ja neuvojille rakennekalkituksen toteutukseen erilaisilla savimailla. Rakennekalkin vaikutuksia tutkitaan monipuolisesti laboratorio- ja kenttäkoeolosuhteissa Paimiossa ja Turussa sekä laajemmalla valuma-aluetason pilottikokeella Eurajoella. Hanke kestää vuoden 2021 loppuun.

KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä 50 000 – 85 000 hehtaarille vuosien 2020 – 2022 aikana, mikä vähentää valuma-alueelta Saaristomereen tulevaa fosfori- ja kiintoaineskuormitusta merkittävästi. Tavoitteena on myös tehdä kipsikäsittely ja sen mahdollisuudet tunnetuksi sekä muutoinkin tiedottaa maatalousalueilla tehtävistä vesiensuojelutoimista, joiden tarpeellisuutta kipsikäsittely ei mitenkään vähennä.

Kuva: Luken arkisto
Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-hankkeen seminaari: Pellot ja vedet kuntoon – viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä 3.4.2019 Helsingissä

 

OSMOn viimeinen koulutuspäivä Uudellamaalla pidetään ke 3.4. Viikissä.
Tilaisuus on samalla OSMOn loppuseminaari Uudellamaalla.
Aiheena on

Pellot ja vedet kuntoon – viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä

Maan kasvukunnon kehittämisessä on suuria mahdollisuuksia. Kun ongelmat saadaan tunnistettua ja korjattua, peltojen tuottavuus paranee ja viljely helpottuu – mutta kehitystyö on vaativaa ja pitkäjänteistä. Meneillään on eräänlainen maatalouden renessanssi, jossa viljelijät, tutkijat ja neuvojat etsivät yhdessä keinoja tunnistaa ja parantaa maan kasvukuntoa. Havainto-, suunnittelu- ja korjaustoimenpiteitä kehitetään aktiivisesti. Kasvukunnon korjaaminen on motivoivaa ja mielekästä, mutta voidaanko sen avulla myös vähentää ravinnehuuhtoumia?

Aika: ke 3.4.2019 klo 9.00–16.00

Paikka: Helsingin yliopisto, Viikki, Metsätieteiden talo, Raisio-sali (ent. luentosali B2), osoite: Latokartanonkaari 7, Helsinki

Kohderyhmä: viljelijät, hanketyöntekijät, neuvojat, viranomaiset, vaikuttajat

Tavoite: Löytää tehokkaimmat ja viljelijäystävällisimmät keinot peltojen kasvukunnon parantamiseen ja Itämeren ravinnekuormituksen ratkaisemiseksi.

Pääsisällöt:

  • Maatalouden vesiensuojelun tarpeet
  • Maan kasvukunnon haasteet ja kehittämismahdollisuudet
  • Ongelmalohkojen merkitys ja tunnistaminen
  • Maanparannusaineiden mahdollisuudet
  • Viljelyteknisiä menetelmiä ravinteiden huuhtoutumisen ja eroosion vähentämiseen
  • Fosforilannoituksen optimointi
  • Kasvukunnon kehittämisen ratkaisuja käytännön tilalta
  • Viranomaisnäkökulmia

Alustajat: Markku Ollikainen, Tuomas Mattila, Pasi Valkama, Markku Puustinen, Petri Ekholm, Ossi Kinnunen, Antton Keto, Risto Uusitalo, Patrick Nyström, Markus Eerola

Hinta:
Tilaisuus on maksuton, ateriat omakustanteiset.

Ilmoittautuminen:  Viimeistään 26.3.2019 osoitteessa: http://bit.ly/PellotjavedetkuntoonUusimaa

Lisätietoja:  Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210
Esite
Ohjelma ja alla .

Järjestäjä: OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanke.

Tervetuloa!

***

OHJELMA

Pellot ja vedet kuntoon – viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä

Aika: ke 3.4.2019 klo 9.00–16.00
Paikka: Helsingin yliopisto, Viikki, Metsätieteiden talo, Raisio-sali (ent. luentosali B2),
osoite: Latokartanonkaari 7, Helsinki

8.30 Kahvitarjoilu

9.00 Avaus
Jukka Rajala, projektipäällikkö/OSMO-hanke, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

9.15 Miksi vesiensuojelua maatalouteen?
Markku Ollikainen, professori, Helsingin yliopisto

9.30 Mikä pelloissa vikana? – Kasvukunnon haasteet
Tuomas Mattila, yliopistotutkija/OSMO-hanke, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja erikoistutkija/SYKE.

10.10 Kuormituksen alkuperän selvittäminen – mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama, tutkija, Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistys ry

10.30 Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut? Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Markku Puustinen, agronomi, SYKE

10.50 Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen
Petri Ekholm, erikoistutkija, SYKE, SAVE-hanke

11.15–11.35 Maanparannuskuidut vesiensuojelukeinona
Ossi Kinnunen, tutkimus- ja kehityspäällikkö, Soilfood Oy

11.35–11.50  Kommenttipuheenvuoro
Antton Keto, neuvotteleva virkamies, Ympäristöministeriö

11.50 Keskustelua

12.10 Lounas

13.00 Miten kasvukuntoa kehitetään?
Tuomas Mattila, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

14.00 Kahvitauko

14.30 Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?
Risto Uusitalo, erikoistutkija, Luke

15.00 Miten maan kasvukuntoa hoidetaan Verkatakkilan tilalla?
Patrick Nyström, viljelijä, Verkatakkilan tila, Vihti

15.20 Maan kasvukunto ja vesien suojelu – Kuulumiset tulevan rahoituskauden valmistelusta.
Anna Schulman, ylitarkastaja, MMM

15.35 Loppusanat
Markus Eerola, viljelijä, MTK:n 3. vpj, OSMO-hankkeen ohjausryhmän pj.

16.00 Tilaisuus päättyy

 

Tervetuloa mukaan!

osmo-logo

Kategoriat
Ajankohtaista

Kilpiän tila Pusulasta sai vuoden 2018 ympäristöystävällisin maatila -palkinnon

 

Kilpiän tila Pusulassa on palkittu vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. 75 hehtaarin luomutilaa hoitavat Tuomas ja Iiris Mattila, jotka muiden viljelijöiden tavoin taistelevat parhaillaan alkukesän poikkeuksellista kuivuutta vastaan. Tuomas Mattila kertoo, että kuivuushaittojen ehkäisyyn tepsivät etenkin kolme konstia: monipuolinen viljelykierto, jatkuva kasvipeitteisyys sekä maaperän minimimuokkaus.Tilalla tehdään monenlaisia kokeiluja ja tutkimuksia, tuulieroosiota ehkäistään esimerkiksi rinteeseen perustetulla omenatarhalla. Kokemuksia ja tietoja jaetaan muiden kanssa, virheistä opitaan ja rohkeita kokeiluja jatketaan. 

Lue lisää Kilpiän tilan toimista maan kasvukunnon parantamiseksi, vesien ja ilmaston suojelemiseksi: Ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi Tuomas ja Iiris Mattilan tila

Lue lisää: WWF palkitsi vuoden ympäristöystävällisimmän maatilan – kuivuus on kurittanut myös voittajatilaa, mutta kolme konstia pitävät tuhot pieninä

Kilpiän tila Pusulassa palkittiin vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. Tuomas ja Iiris Mattila ovat kehittäneet, tutkineet ja kokeilleet mm. maan kasvukunnon hoitoa, eroosion estokeinoja, monimuotoisuuden lisäämisen tapoja ja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Kuva: Riitta Savikko.
Kilpiän tila Pusulassa palkittiin vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. Tuomas ja Iiris Mattila ovat kehittäneet, tutkineet ja kokeilleet mm. maan kasvukunnon hoitoa, eroosion estokeinoja, monimuotoisuuden lisäämisen tapoja ja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Kuva: Riitta Savikko.