Avainsana: uusiutuva energia

Kategoriat
Ajankohtaista

Hajautettu energiantuotanto kestävän kasvun moottorina -tilaisuus Vaasassa ma 19.1.

Jepuan biokaasulaitos. Kuvan lähde https://www.maaseutu.fi/fi/kaytannon-oivalluksia/ymparisto/Sivut/energiakyla.aspx .
Jepuan biokaasulaitos. Kuvan lähde https://www.maaseutu.fi/ fi/kaytannon-oivalluksia/ ymparisto/Sivut/ energiakyla.aspx .

Suomessa halutaan lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa osana kestävää energiapolitiikkaa ja vihreän talouden kasvua. Tiellä on kuitenkin merkittäviä haasteita maaseudun energiantuotannon toimintaedellytyksien, kannattavuuden ja kilpailukyvyn osalta. Miten pääsemme sanoista tekoihin? Mitä politiikkakeinoja, innovaatioita ja resursseja tarvitaan? Kenen tulisi toimia, jotta haitallinen sääntely puretaan, investoinnit kohdennetaan oikein ja hajautettu uusiutuvan energiantuotanto valjastetaan palvelemaan maaseudun ja koko kansantalouden kestävää kehitystä?

 

 

 

Tule kertomaan ajatuksiasi ja näkemyksiäsi Vaasaan 19.1.2015.

Hajautettu energiantuotanto kestävän kasvun moottorina -työpaja esittelee uusinta asiantuntijatietoa ja toimijoiden konkreettisia kokemuksia alan haasteista ja pullonkauloista, sekä tarvittavista toimenpiteistä ja innovatiivisista liiketoimintamalleista. Työpajassa päättäjät, energian pientuottajat ja asiantuntijat jakavat näkemyksiään ja keskustelevat kovien faktojen äärellä. He haluavat kuulla myös sinulta, miten energiapuhe muunnetaan energiateoiksi.

Vaasan yliopisto, Auditorio Nissi, Wolffintie 34. 19.1.2015 klo 10:30-16.

Ilmoittaudu täällä 14.1.2015 mennessä.

Ohjelma:

10:30 Kahvitarjoilu

11:00 Tilaisuuden avaus
Mats Nylund, kansanedustaja, puheenjohtaja, Identitetsbaserat nätverk

11:10 Puheenvuorot: hajautettu energiantuotanto maaseudulla ja kansantaloudessa

Maaseudun uusiutuva energia ekosysteemipalveluna ja uudet liiketoimintamallit – Ville Tuomi, Vaasan yliopisto

Missä vika ja mitä voitaisiin tehdä hajautetun uusiutuvan energiantuotannon kannattavuuden parantamiseksi? – Tapio Tuomi, Lähienergialiitto

Valtiohallinnon näkökulma: Pienimuotoisen energiatuotannon edistämistyöryhmän tulokset – Aimo Aalto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiaosasto

12:15 Lounas (omakustanteinen)

13:00 Puheenvuorot: tuottajien ja pilottien kokemuksia

Jeppo Kraft – Kurt Stenvall

Pohjanmaan Energiakylät – Ari Haapanen

Maaseudun uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma – Irja Ruokamo, USVA-hanke

14:00 Paneelikeskustelu: hajautettu uusiutuvan energiantuotanto – sanoista tekoihin

Mats Nylund, Aimo Aalto, Kurt Stenvall, Ari Haapanen, Irja Ruokamo sekä Jukka Kajan (Joukon Voima) ja Tapio Ala-Reinikka (Lähienergialiitto) – moderaattori Pekka Peura, Vaasan yliopisto

14:45 Yleisön kysymykset paneelille

15:30 Työpajan yhteenveto ja tilaisuuden päätös

16:00 Kahvitarjoilu ja vapaata keskustelua

Järjestäjät: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Ekosysteemipalvelut-verkosto yhdessä Identitetsbaserat nätverkin, Suomen Lähienergialiiton, Vaasan yliopiston Levon-instituutin ja Maaseudun maankäyttö ja infrastruktuuri-verkoston kanssa.

Lisätietoja
Salla Rantala, Suomen ympäristökeskus SYKE, salla.rantala@ymparisto.fi

Kategoriat
Ajankohtaista

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän loppuraportti julkaistu

 

“Minä haluan tehdä jotain, jollain sähkö on tuotettava. Tämä on lisäksi taloudellisesti kannattavaa!”, toteaa Timo Miettinen. Kuva: Aapo Väänänen.
“Minä haluan tehdä jotain, jollain sähkö on tuotettava. Tämä on lisäksi taloudellisesti kannattavaa!”, toteaa Timo Miettinen. Kuva: Aapo Väänänen.

Työ ja elinkeinoministeriön asettama pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmä julkaisi loppuraporttinsa 16.12.2014.

Pientuotannon osuus sähkön kokonaistuotannosta Suomessa on nykyisin vielä vähäinen. Piensähköntuotannon kokonaispotentiaalin arvioidaan olevan vuoteen 2020 mennessä noin 600 MW asennettua kapasiteettia, mikä tarkoittaa noin 1 TWh sähköntuotantoa. Merkittävää kasvua voidaan odottaa etenkin aurinkosähköjärjestelmien osalta. Potentiaalin toteutuminen riippuu mm. pientuotannon taloudellisesta kannattavuudesta, teknisestä ja hallinnollisesta sujuvuudesta sekä tiedon saatavuudesta, jotka ovat pientuotannon kehityksen kannalta keskeisimmät haasteet.

Pientuottaja hyötyy investoinnistaan eniten käyttäessään kaiken mahdollisen tuottamansa sähkön itse ostosähkön tarpeen samalla vähentyessä. Työryhmä kannustaa piensähköntuottajia optimoimaan omaa tuotantoaan ja kulutustaan vastaamaan toisiaan aina, kun se on mahdollista.

Työryhmä esittää, että kunnat edistäisivät pienimuotoisen energiantuotannon käyttöönottoa kaavoituksessa sekä määrittelisivät rakennusjärjestyksissään toimenpidelupaa edellyttävien hankkeiden, erityisesti aurinko­paneelien, kokorajoja ja edellytyksiä.

Energian pientuotantoon kytkeytyy vahvasti energiakansalaisuus-käsite. Siinä uudenlainen kuluttamisen ja tietoisuuden kulttuuri nivoutuu yhteen hajautettujen energiaratkaisujen kautta. Investoimalla omaan mikro­voimalaan ihmiset sitoutuvat uusiutuvaan energiaan sekä taloudellisesti että psykologisesti. Tällaisia ihmisiä leimaa kiinnostus uuteen tekniikkaan ja halu tuottaa ympäristöystävällistä sähköä, olla energiaomavarainen ja edelläkävijä.

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän loppuraportti

Kategoriat
Ajankohtaista

Pohjois-Savossa ja Kainuussa Energiamatka ke 3.12.

kuva: ILMASOPU-hanke, Tuomas Marttila/MTT:n arkisto
kuva: ILMASOPU-hanke, Tuomas Marttila/MTT:n arkisto

Päivän aikana tutustutaan iisalmelaisen Itikan tilan biodieselin tuotantoon, pientuulivoimalaan ja kesällä 2014 investoituun aurinkosähköjärjestelmään. Iisalmesta siirrytään Suomussalmelle tutustumaan Huutolan tilan biokaasulaitokseen. Laitos on tilalla itse rakennettu.

Reissu alkaa Kiuruvedeltä, mutta mukaan voi hypätä myös matkalta. Matkaa taitetaan linja-autolla ja mukana on energiasta kiinnostunutta porukkaa ja myös energia-asiantuntijoita on mukana koko päivän.

Retken järjestävät Envitecpolis, ProAgria Pohjois-Savo, ProAgria Etelä-Savo ja Viljo Tavaratalo. Matkan hinta 20 euroa/henkilö.  Päivän tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen.

Kategoriat
Ajankohtaista

IPCC: Ilmastonmuutos etenemässä kohti peruuttamattomia seurauksia; toimia tarvitaan yhteiskunnan kaikilla sektoreilla

Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain Suomessa ja maailmassa vuonna 2010. Lähde: VTT, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi
Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain Suomessa ja maailmassa vuonna 2010. Lähde: VTT, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi 2. marraskuuta päätöksentekijöille suunnatun synteesin viidennestä arviointiraportistaan. Synteesiraportti summaa yhteen viimeisen vuoden aikana julkaistujen osaraporttien viestit.

Raportissa todetaan, että ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on selvä. Kasvihuonekaasujen pitoisuus on nyt korkeammalla kuin koskaan edeltävän 800 000 vuoden aikana. Ellei ilmastonmuutokseen puututa, se lisää ihmisiin ja ekosysteemeihin kohdistuvien vakavien ja peruuttamattomien vaikutusten todennäköisyyttä. Jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi alle 2ºC:n  tavoitteen, raportissa esitetään fossiilisista polttoaineista luopumista vuosisadan loppuun mennessä.

”Ilmastonmuutos etenee kiihtyvästi seuraavat 50 vuotta, ja mahdollisilla päästörajoituksilla voidaan vaikuttaa 2060-luvun ilmastoon. Muutos on valloilleen päästyään uhka ihmiskunnalle satojen vuosien ajan. Sen torjuminen on järkiteko, ja nyt torjunnan kustannukset on arvioitu aikaisempaa alhaisemmiksi”, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Petteri Taalas sanoo.

Ilmatieteen laitoksella maanantaina 3. marraskuuta järjestetyssä paneelissa keskusteltiin siitä, miten IPCC:n tuottama tutkimustieto on otettu vastaan yhteiskunnan eri sektoreilla ja miten se tulisi viedä käytäntöön. Tilaisuudessa todettiin, että ilmastoraportin viesti on vakava ja vaatii tehokkaita toimia sekä valtioilta että muilta toimijoilta.

Kansainvälisten ja kansallisten sitoumusten lisäksi tarvitaan myös paikallistason toimia ja edelläkävijäyrityksiä. Kunnat tekevät jatkuvasti päätöksiä, joilla konkreettisesti vähennetään tai lisätään päästöjä, muistutti HSY:n seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen.

Maanviljelijä ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Tuomas Mattila toi esiin myös hyvin konkreettisia keinoja maatalouden hiilipäästöjen vähentämiseksi.

”Maataloutta on syytä tarkastella ratkaisukeinona ilmastonmuutoksen hillintään, ei pelkkänä päästölähteenä. Niin sanottu carbon farming -liike on jo käynnissä maailmalla. Käytännössä se tarkoittaa, että maksimoidaan hiilen sidonta kasvien yhteytyksen avulla. Tulosperustainen ympäristötuki olisi askel oikeaan suuntaan: mitä enemmän sidot hiiltä maahan, sitä enemmän saat tukea”, sanoi Mattila.

Lue lisää ympäristöministeriön tiedotteesta .

 

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

OKRA-maatalousnäyttelyssä infopisteemme ilmastoviisaista ratkaisuista maaseudulle

 

OKRAssa uusien viljelykasvien esittelyä. Kuva: Maria Hyvönen/MTT:n arkisto.
OKRAssa uusien viljelykasvien esittelyä. Kuva: Maria Hyvönen/MTT:n arkisto.

OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä 2-5.7.2014 keskustelimme ilmastoviisaista ratkaisuista maaseudulle. Infopisteellämme jaoimme niittykukkien siemeniä ja hankkeen tietokortteja. Osastollamme esittelimme ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti yleistyviä viljelykasveja maissia, härkäpapua ja rapsia. Pisteellämme saattoi myös osallistua hyönteishotellin arvontaan.Pisteemme yksi pääviesti oli, että elinvoimainen maaseutu on tärkeä pitkäjänteisen kehittämisen kohde kotimaisen ruoantuotannon, maisema-arvojen ja kasvi- ja eläinmonimuotoisuuden ylläpitäjänä. Ilmastonmuutokseen varautuminen palvelee paitsi maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämistä (mm. uusiutuvan energian raaka-aineet), niin myös ihan kaikkia suomalaisia kotimaisen ruoantuotannon turvaamisen, maiseman ja luonnon kautta. Lue lisää.

Kategoriat
Ajankohtaista

Farmivirta-sähkötuote valittu energia-alan vuoden 2014 ilmastoteoksi

kuva: MTT:n arkisto
kuva: MTT:n arkisto

 

Energia-alan kestävän kehityksen foorumi valitsi Vuoden ilmastoteoksi 2014 Oulun Sähkönmyynti Oy:n Farmivirran.

Farmivirta-sähkötuote tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla energianlähteillä, kuten puulla, vedellä, tuulella ja auringolla. Sähköyhtiö ostaa maatilalla tai kotitaloudessa tuotetun, omasta käytöstä ylijäävän sähkön ja myy sen eteenpäin Farmivirtana. Ensimmäiset tuottaja- ja ostajasopimukset on jo tehty.

Palkintoraati arvosti sitä, että konsepti on ainutlaatuinen ja vaihtoehtoinen tapa energiatoimialalla Suomessa. Sähköyhtiö Oulun Sähkönmyynti mahdollistaa palvelun, jossa pientuottaja itse hinnoittelee myyntiin tuottamansa sähkön. Kuluttaja voi ostaa ensimmäistä kertaa toisen kuluttajan tuottamaa sähköä, ja tukea hajautettua energiantuotantoa.

Lue lisää Oulun Sähkönmyynnin sivuilta  ja Tekniikka ja Talous-lehden artikkelista .

Kategoriat
Ajankohtaista

IPCC:n uusi raportti ilmastonmuutoksen torjunnasta: Ilmastopäästöjen radikaali vähentäminen vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla

 

Maailman kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain. Kuvan lähde: ilmasto-opas.fi/ipcc, VTT ja YM.
Maailman kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain. Kuvan lähde: ilmasto-opas.fi/ipcc, VTT ja YM.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkisti 13.4.2014 Berliinissä ilmastonmuutoksen hillintää käsittelevän arviointiraportin. Tämä raportti keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sen teknologisiin, taloudellisiin ja institutionaalisiin edellytyksiin.

IPCC:n raportissa todetaan maailmanlaajuisten ilmastopäästöjen lisääntyneen kiihtyvällä tahdilla vuosina 2000 – 2010. Saman trendin ennakoidaan jatkuvan, mikäli tehokkaisiin hillintätoimiin ei ryhdytä. Etenkin OECD:n ulkopuolisten maiden ilmastopäästöt saattavat jopa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä mm. talouskasvun, väestön lisääntymisen ja kivihiilen kasvavan käytön seurauksena. Asukasta kohden ilmastopäästöt korkean tulotason maissa ovat kuitenkin jopa yhdeksänkertaiset alhaisen tulotason maihin verrattuna.

 

Globaaleista ilmastopäästöistä suurin osa aiheutuu energiantuotannosta. Jotta globaalin keskilämpötilan nousu jäisi alle kahden asteen, ilmakehää lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää 40-70 prosentilla (vuoden 2010 tasosta) vuosisadan puoleenväliin mennessä, ja vuosisadan lopulla maapallon pitäisi olla jo lähestulkoon hiilineutraali. Tähän pääsemiseksi fossiilisten energianlähteiden käytöstä pitää siirtyä uusiutuvien energianlähteiden, kuten tuulivoiman, aurinkosähkön ja -lämmön, puun ja muun biomassan, käyttöön ja myös käyttää energiaa nykyistä järkevämmin.

Ilmastonmuutoksen hillintä merkitsee paitsi ilmastopäästöjen vähentämistä, myös hiilidioksidia sitovien nielujen, kuten metsien, kasvattamista. Metsäkatoa vähentämällä ilmastonmuutosta voidaan hillitä kustannustehokkaasti joka puolella maailmaa. Suomessa maankäyttö- ja metsätaloussektori toimii hiilinieluna, eli metsien sitoman hiilen määrä ylittää sektorin aiheuttamat ilmastopäästöt.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on IPCC:n raportin mukaan myös edullista. Noin kolme prosenttia maailman bruttokansantuotteesta tarvittaisiin estämään ilmastoa lämpenemästä yli kahta astetta vuoteen 2100 mennessä.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viidennen raportin yhteenveto julkistetaan tämän vuoden lokakuussa. Kyseisestä raportista on nyt julkaistu kaikki kolme osaraporttia: 1) tieteellinen perusta, 2) sopeutuminen ja 3) hillitseminen.

VTT:n tiedote 14.4.2014. IPCC:n arviointiraportti: Ilmastopäästöjen radikaali vähentäminen vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla

IPCC:n raportti. Climate Change 2014. Mitigation of Climate Change. Summary for Policymakers.