Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä-tietokortti saatavilla

Kuva 1. Sekaviljelyn muotoja (vasemmalta): 1) maissin ja pavun rivisekaviljelyä, 2) herneen ja viljan seosviljelyä, 3) valkoapilaa kaistaviljeltynä parsakaalin peitekasvina, 4) viljan lajikeseosviljelyä, 5) monimuotoisuuskaista on myös sekaviljelyä. Kuva: Ville Heimala.

Kuva 1. Sekaviljelyn muotoja (vasemmalta): 1) maissin ja pavun
rivisekaviljelyä, 2) herneen ja viljan seosviljelyä, 3) valkoapilaa
kaistaviljeltynä parsakaalin peitekasvina, 4) viljan lajikeseosviljelyä,
5) monimuotoisuuskaista on myös sekaviljelyä. Kuva: Ville
Heimala.

Sekaviljely, eli kahden tai useamman viljelykasvilajin tai -lajikkeen viljely yhdessä, on peltotason monimuotoisuutta lisäävä viljelymenetelmä, josta voi hyötyä niin sadontuotto kuin ympäristö. Sekaviljelyssä hyödynnetään peltoala sekä kasvutekijät, kuten valo, ravinteet ja vesi tehokkaasti, mikä lisää tuotantoa peltoalaa kohti. Kasvilajien erilaiset ominaisuudet vähentävät keskinäistä kilpailua ja mahdollistavat hyödyllisiä ekologisia vuorovaikutuksia, kuten biologista typensidontaa ja tuhoeläinten luontaista biologista torjuntaa.

Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä -tietokortti kertoo seka- ja seosviljelyn hyödyistä. Tietokortista löytyy myös tietoa käytännön kokeiluista ja tilaesimerkkinä on Marko Väljän tila Kauhajoelta. Tietokortin tekstin on kirjoittanut Sari Himanen. Tietolaatikoita ovat kirjoittaneet myös Hannu Känkänen ja Hanna Mäkinen. Kirjoittajat tutkivat seka- ja seosviljelyä Luonnonvarakeskuksessa. Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä -tietokorttiin kannattaa perehtyä!

Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta

Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Palkokasvit ottavat typpeä ilmakehästä ja tuottavat runsaasti valkuaista. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen. Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeessa on tuotettu uusi tietokortti palkokasveista. Tietokortin ovat kirjoittaneet Pentti Seuri ja Meri Saarnia Luonnonvarakeskuksesta. Tietokortista löydät tietoa myös eri palkokasvien viljelyn avuksi. Tähän infopakettiin kannattaa tutustua!