Peltopäivä 8.8.2019 Siikalatvalla

Näyteikkuna

Kooste päivästä

Päästöt alas ja viljelyvarmuutta – ratkaisuja turvepeltojen ilmastokestävään viljelyyn

Tietoa mm. eloperäisen maan ominaisuuksista, turvepeltojen ympäristövaikutuksista ja kosteikkoviljelystä. Peltokohteella maan rakenteen havainnointia professori Laura Alakukun johdolla. Entä miten alueen erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa etsitään ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin?

Ohjelma Mankilan kylätalolla

10.00 Aamukahvit 10.20 Tervetuloa, johtava asiantuntija Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto
10.25 Kosteikkoviljely – mitä se on? tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
10.40 Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
11.10 Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet, professori Laura Alakukku, Helsingin yliopisto

11.40 Miten tutkimus- ja kehittämishankkeissa etsitään ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin?
  • Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona (OPAL-Life), tutkija Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus
  • Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät-avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA), tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
  • Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
  • Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, tutkija Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus

  • 12.10 Opastus pellonpientareelle, järjestäjät
    12.15 Lounas

    Ohjelma Räbinän tilan peltokohteella

    Maan rakenteen havainnointia, professori Laura Alakukku, Helsingin yliopisto

    Mittalaitteiden esittely, palvelupäällikkö Juha Sohlo, ProAgria Oulu

    Alueen hankkeet esittelyssä: ProAgria Oulun Pohjoiset luomudemonstraatiot ja -verkostot sekä Osaamisella tehoa – luomutuotannon koulutushanke, luomuasiantuntija, projektipäällikkö Viivi Virkkula, ProAgria Oulu

    Vapaata keskustelua

    15.00 Tapahtuma päättyy

    Lämpimästi tervetuloa!

    Lisäinfoa: Elina Nurmi, elina.nurmi@luke.fi,  puh: 029 532 2092

    Tapahtuman järjestävät Luonnonvarakeskuksen vetämä hanke OPALLife yhteistyössä Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –koordinaatiohankkeen ja ProAgria Oulun hankkeiden kanssa.

    Ti 21.11.2017 Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa – tule kuulemaan ja keskustelemaan –työpaja ja webinaari (Ilmajoki, Ruukki & tietokone)

     

    kuvabanneri_turvemaa

     

    Aika: ti 21.11. klo 10-16.30
    Paikka:  Kestikartano, Ilmajoki (Kartanontie 5, 60800 Ilmajoki) tai
    Etäyhteyspaikka: Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipaikka, toimistorakennuksen kokoushuone (Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki)  tai omalta tietokoneelta webinaarina

    Ohjelma 

    9.30 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

    10.00 Tervetuloa, tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

    10.15 Turvemaiden viljelytilanne Suomessatutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

    10.30 Turvemaiden ojitustilanteen katsaus Pohjanmaallaasiantuntija Juha Laakso, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, alustuksen video

    10.45 Turvemaiden ympäristöhaasteettutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus alustuksen video

    11.00 Keskustelua

    11.40 Lounas (tarjotaan Ilmajoella ja Ruukissa)

    12.30 Viljelijän kokemuksia turvemaiden viljelystä – case entinen turvetuotantoalueviljelijä Vesa Tikka, Kurikka alustuksen video

    12.45 Viljelijän kokemuksia turvemaiden viljelystä – case rapamaaviljelijä Jussi Talvitie, Lapua alustuksen video

    13.00 Turvemaiden viljely – haaste hallinnolleneuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM alustuksen video

    13.15 Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodottutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

    13.30 Keskustelua

    14.00 Kahvitauko

    14.30 Turvemaiden innovatiiviset käyttömuodot

    Kasvattaisinko turvepelloilla koivua? erikoistutkija Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus alustuksen video

    Kosteikkokasveista uusia mahdollisuuksiatutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus alustuksen video

    Kokemuksia karpalon viljelystä, viljelijä Kimmo Piippo, Pulkkila, alustuksen video

    Mitä jatkojalostaja ostaisi – case luonnontuoteala?Chief Operating Officer, Petri Lackman, Eevia Health Oy alustuksen video

    Mitä jatkojalostaja ostaisi – case biohiili? CEO Markku Suutari, Pajupojat Oy alustuksen video

    15.45 Keskustelua

    16.15 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

     

    Työpaja on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton.

    Työpajan järjestävät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) ja Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia (SUOKAS).

    Työpajaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Nettilinkki lähetetään webinaari-ilmoittautujille ja se  on www.videolakeus.fi/live. Alustukset tullaan videoimaan ja ne tulevat myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi –sivustolle alustuksittain. Koko tapahtuman video.

    Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista mieluiten 19.11. mennessä puh tai tekstari 050 571 4548 tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai ilmoittautumislomakkeen kautta. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

    Lämpimästi tervetuloa!

    Lisätietoja

    Riitta Savikko
    Luonnonvarakeskus
    riitta.savikko@luke.fi
    050 571 4548

    Maatalouteen tarvitaan tehokkaita ja samalla taloudellisia ilmastotoimia

    kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

    kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

    Maatalouteen tarvitaan tehokkaita ja samalla taloudellisia ilmastotoimia, kirjoittavat Jyväskylän yliopiston Teea Kortetmäki ja Marja Järvelä Maaseudun Tulevaisuuden vierasyliössä 3.2.2014.

    Maatalouden ilmastopäästöt aiheutuvat kolmenlaisista lähteistä: ensinnäkin maankäytön muutoksista ja maaperän päästöjä vapauttavista toimista, toiseksi tuotantoeläinten, lannan ja maaperän metaani- sekä dityppioksidipäästöistä sekä kolmanneksi energiankäytöstä.

    Maataloudelle on asetettu tavoitteeksi 13 prosentin vähennyspäästöissä vuoteen 2020 mennessä, kun vertailuvuotena on vuosi 2005. MTT:n selvitysten mukaan vuosina 2005-2009 maatalouden päästövähenemä oli prosentin luokkaa, joten maatalouden päästövähennysten saavuttaminen näyttäisi vaativan selkeitä poliittisia toimia ja ohjausta.

    Millaista ilmastopolitiikkaa maataloudessa tulisi tehdä?

    Tutkimuksen perusteella viljelijät pitävät huomattavasti hyväksyttävämpänä sellaista maatalouden ilmastopolitiikkaa, jossa rahallisen ohjauksen tai vaihtoehtoisten toimintatapojen avulla viljelijälle jää valinnanvaraa.

    Päästöjen vähentämiseen yhdenmukaisesti kannustavalla tukipolitiikalla voidaan maatalouden ilmastotavoitteet saavuttaa tehokkaasti, taloudellisesti ja viljelijöiden hyväksymin keinoin. Lue lisää.