Lehtijuttuja turvepeltojen kestävästä viljelystä

Näyteikkuna

Käytännön Maamies -lehdessä 10/2020 julkaistiin Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kirjoittama juttukokonaisuus turvepeltojen kestävästä viljelystä.

Jutut on kirjoitettu osana Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU)-hanketta. Tässä linkit lehtijuttuihin:

Maanavilja, Liisa (2020). Turvepelloissa mahdollisuus merkittäviin päästövähennyksiin. Käytännön Maamies 10/2020, s. 26-28. linkki juttuun

Kekkonen, Hanna (2020). Kasvipeite ja vedenpinnan nosto vähentävät päästöjä. Käytännön Maamies 10/2020, s. 30-31. linkki juttuun

Virkkunen, Elina (2020). Turvepellot pohjoisen maatalouden elinehto. Käytännön Maamies 10/2020, s. 35. linkki juttuun

Miettinen, Antti, Koikkalainen, Kauko, Silvan, Niko ja Lehtonen, Heikki (2020). Kosteikkoviljelyn päätuote turvepellolla on päästövähennys. Käytännön Maamies 10/2020, s. 36-38. linkki juttuun

Patana, Juha (2020). Tilusjärjestely on satsaus tulevaisuuteen. Käytännön Maamies 10/2020, s. 43. linkki juttuun

kauraa turvepellolla ja peltopäiväosallistujia
Turvepeltoaiheinen pellonpiennarpäivä 2019. Kuva: Elina Nurmi/Luke

Turvepeltojen ilmastovaikutukset ja turvepeltojen viljelyn ilmastoratkaisut -webinaari neuvojille 5.11.2020

Näyteikkuna

Webinaarin teemana olivat turvepeltojen ilmastovaikutukset ja turvepeltojen viljelyn ilmastoratkaisut. Teemasta kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Regina. Alustuksen kalvot ja alustuksen nauhoitus.

Turvepellot ovat hyvin monisyinen kokonaisuus: tuottoisia ja tärkeitä peltoja, kuivina vuosina satovarmoja, osa märkinä vuosina vaikeita viljeltäviä ja varsinkin uudet raiviot ilmastopäästöiltään kimurantteja. Turvepeltojen viljelyssä ilmastoratkaisuja on löydettävissä pohjaveden pinnan säätelyllä, muokkaamisen vähentämisellä, kasvipeitteisyydellä ja monivuotisilla kasveilla (nurmella) yksivuotisiin kasveihin verrattuna. Webinaarissa päästiin kuulemaan, mitä tutkimustietoa on ja keskustelemaan monenlaisista mielessä olevista kysymyksistä.

Webinaarin järjestivät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE).

Turvepeltoa Pohjois-Pohjanmaalla. Kuva: Elina Nurmi.
Turvepeltoa Pohjois-Pohjanmaalla. Kuva: Elina Nurmi.

Ohutturpeisten peltojen viljelyn ympäristökuormitus –webinaari ke 9.12.2020 klo 13-15

Näyteikkuna

Webinaarissa kerrotaan tuloksia Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimuskentältä. Aiheina muun muassa turvekerroksen paksuuden ja viljelytekniikan vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin, sekä turvepeltojen vesitalous ja ravinnepäästöt. Tapahtuman järjestää Turvepäästö-hanke. Lisätietoja ja osallistumislinkki.

Ohjelma

13–13.10   Tilaisuuden avaus, erityisasiantuntija Erkki Joki-Tokola, Luonnonvarakeskus

13.10–13.30  Ohutturpeisten viljelymaiden vesitalous, apulaisprofessori Hannu Marttila, Oulun yliopisto

13.30–13.50  Turpeen paksuus vaikuttaa viljelyn typpi- ja fosforipäästöihin, professori emeritus Markku Yli-Halla

13.50–14.10  Kasvihuonekaasupäästöjen mittaus vuosina 2019-2020, vanhempi tutkija Liisa Kulmala, Ilmatieteenlaitos

14.10–14.30  Turvekerroksen paksuuden ja viljelytekniikan vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin, tutkija Maarit Liimatainen, Luonnonvarakeskus

14.30–15.00  Loppukeskustelu

Tervetuloa!

Turvepeltojen kestävät viljelytavat -webinaari 3.11.2020

Näyteikkuna

turvepeltoa kuva Maarit Partanen

Miten turvepelto määritellään? Miten turvepeltoja pitäisi viljellä?  Webinaarissa päästiin kuulemaan ja keskustelemaan näistä aiheista.

Webinaarissa kuultiin tuoreimmat maatalouspolitiikan terveiset, ja ne toi maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila. Valio Oy:n Hiilineutraali maitoketju -tiimi esitteli Valion tietä kohti hiilineutraalia maitoa vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi kuultiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden viimeisimpiä tutkimuskuulumisia sekä viljelijä Jaana Auerin omakohtaisia kokemuksia turvepeltojen viljelystä Keski-Suomessa.

Tapahtuma järjestettiin etäseminaarina, ja sitä saattoi seurata omalta tietokoneeltaan.  

Webinaarin nauhoitus.

Esitysten kalvot näkyvät kunkin esityksen kohdalla. Kaikki kalvot Luken SlideSharessa.

Ohjelma ti 3.11. klo 13–15.30

13.00                Tervetuloa, tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot
13.05                Kohti hiilineutraalia maitoa: miten erilaiset peltotyypit huomioidaan Valion ilmastotavoitteissa, johtaja Juha  Nousiainen, Hiilineutraali maitoketju, Valio kalvot
13.20                Saako turvepeltoja viljellä tulevaisuudessa: maatalous- ja ilmastopolitiikka sekä tukinäkymät, neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila, maa- ja metsätalousministeriö kalvot
13.35                Turvepeltojen ilmastovaikutuksia ja kestäviä viljelytapoja, tutkija Hanna Kekkonen, Luke kalvot
13.50                OMAIHKA-hanke ja turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjen mittaustuloksia, tutkija Sanna Saarnio, Luke kalvot

14.00                Kahvitauko

14.15                Kokemuksia turvepeltojen viljelystä Keski-Suomessa, viljelijä Jaana Auer kalvot
14.30                Maatilojen talous ilmastonmuutoksessa – haasteita ja mahdollisuuksia, tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke kalvot
14.45                Viljelijöiden näkemyksiä turvepelloista: viljelijähaastatteluiden alustavia tuloksia, tutkija Elina Virkkunen, Luke kalvot
15.00                Keskustelua ja chatin kysymysten purku
15.30                Tapahtuma päättyy

Tapahtuma järjestettiin Luonnonvarakeskuksen vetämien hankkeiden Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), sekä Valion CARBO hiilineutraali maitoketju -hankeverkoston yhteistyönä.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Marika Laurila, puh 029 532 6388, marika.laurila@luke.fi
Riitta Savikko, puh 050 571 4548, riitta.savikko@luke.fi

Yläreunan kuva: Maarit Partanen.

organisaatioiden logoja

Maatalouden ilmastotiekartta: Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä 75 prosenttia on lähtöisin maaperästä – maatalouden ilmastotiekartta nostaa pellonkäytön resurssitehokkuuden avaintekijäksi

Maatalouden ilmastotiekartta –raportti arvioi, että mikäli turvemaiden päästöjä vähennetään, kivennäismaiden hiilensidontaa tehostetaan ja biokaasuntuotantoa sekä maatilojen aurinkoenergian käyttöä lisätään, on maatalouden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä mahdollista leikata nykyisestä 29 % vuoteen 2035 ja 38 % vuoteen 2050 mennessä nykylaskennalla ja ilman tuotannon supistamista.

Tutkimustiedon karttuessa voitaisiin päästöjä vähentää kivennäismaiden hiilensidontaa kehittämällä ja turvemaiden toimia tehostamalla mahdollisesti jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 ja 77 prosenttia vuoteen 2050 satoisuuden ja viljelyteknologian kehittyessä. Yhteiskunnalta tarvitaan kuitenkin merkittäviä toimia ja lisää tieteellistä tutkimusta ilmastoviisaan maatalouden tueksi. Ilmastotoimien tulisi myös kohdistua viljelyyn ja viljelijöihin tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Mikäli maataloustuotantoa jatketaan jotakuinkin nykyisin käytännöin, vähenisivät maataloutemme kasvihuonekaasupäästöt noin 5 % vuoteen 2035 ja 6 % vuoteen 2050 nykytasosta.

Maatalouden ilmastotiekartta valmisteltiin keväällä 2020 Luonnonvarakeskuksen (Luke) toimesta Maa- ja metsätalouden Keskusliitto MTK:n ja Svenska lantbrukproducenternas centralförbund SLC:n toimeksiannosta.

Ilmastotiekartan tiivistelmä, raportti ja mediatiedote löytyvät linkistä:
https://www.mtk.fi/ilmastotiekartta

Peltopäivä 8.8.2019 Siikalatvalla

Kooste päivästä

Päästöt alas ja viljelyvarmuutta – ratkaisuja turvepeltojen ilmastokestävään viljelyyn

Tietoa mm. eloperäisen maan ominaisuuksista, turvepeltojen ympäristövaikutuksista ja kosteikkoviljelystä. Peltokohteella maan rakenteen havainnointia professori Laura Alakukun johdolla. Entä miten alueen erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa etsitään ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin?

Ohjelma Mankilan kylätalolla

10.00 Aamukahvit 10.20 Tervetuloa, johtava asiantuntija Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto
10.25 Kosteikkoviljely – mitä se on? tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
10.40 Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
11.10 Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet, professori Laura Alakukku, Helsingin yliopisto

11.40 Miten tutkimus- ja kehittämishankkeissa etsitään ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin?
  • Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona (OPAL-Life), tutkija Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus
  • Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät-avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA), tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
  • Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
  • Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, tutkija Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus

  • 12.10 Opastus pellonpientareelle, järjestäjät
    12.15 Lounas

    Ohjelma Räbinän tilan peltokohteella

    Maan rakenteen havainnointia, professori Laura Alakukku, Helsingin yliopisto

    Mittalaitteiden esittely, palvelupäällikkö Juha Sohlo, ProAgria Oulu

    Alueen hankkeet esittelyssä: ProAgria Oulun Pohjoiset luomudemonstraatiot ja -verkostot sekä Osaamisella tehoa – luomutuotannon koulutushanke, luomuasiantuntija, projektipäällikkö Viivi Virkkula, ProAgria Oulu

    Vapaata keskustelua

    15.00 Tapahtuma päättyy

    Lämpimästi tervetuloa!

    Lisäinfoa: Elina Nurmi, elina.nurmi@luke.fi,  puh: 029 532 2092

    Tapahtuman järjestävät Luonnonvarakeskuksen vetämä hanke OPALLife yhteistyössä Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –koordinaatiohankkeen ja ProAgria Oulun hankkeiden kanssa.

    Ti 21.11.2017 Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa – tule kuulemaan ja keskustelemaan –työpaja ja webinaari (Ilmajoki, Ruukki & tietokone)

     

    kuvabanneri_turvemaa

     

    Aika: ti 21.11. klo 10-16.30
    Paikka:  Kestikartano, Ilmajoki (Kartanontie 5, 60800 Ilmajoki) tai
    Etäyhteyspaikka: Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipaikka, toimistorakennuksen kokoushuone (Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki)  tai omalta tietokoneelta webinaarina

    Ohjelma 

    9.30 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

    10.00 Tervetuloa, tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

    10.15 Turvemaiden viljelytilanne Suomessatutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

    10.30 Turvemaiden ojitustilanteen katsaus Pohjanmaallaasiantuntija Juha Laakso, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, alustuksen video

    10.45 Turvemaiden ympäristöhaasteettutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus alustuksen video

    11.00 Keskustelua

    11.40 Lounas (tarjotaan Ilmajoella ja Ruukissa)

    12.30 Viljelijän kokemuksia turvemaiden viljelystä – case entinen turvetuotantoalueviljelijä Vesa Tikka, Kurikka alustuksen video

    12.45 Viljelijän kokemuksia turvemaiden viljelystä – case rapamaaviljelijä Jussi Talvitie, Lapua alustuksen video

    13.00 Turvemaiden viljely – haaste hallinnolleneuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM alustuksen video

    13.15 Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodottutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

    13.30 Keskustelua

    14.00 Kahvitauko

    14.30 Turvemaiden innovatiiviset käyttömuodot

    Kasvattaisinko turvepelloilla koivua? erikoistutkija Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus alustuksen video

    Kosteikkokasveista uusia mahdollisuuksiatutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus alustuksen video

    Kokemuksia karpalon viljelystä, viljelijä Kimmo Piippo, Pulkkila, alustuksen video

    Mitä jatkojalostaja ostaisi – case luonnontuoteala?Chief Operating Officer, Petri Lackman, Eevia Health Oy alustuksen video

    Mitä jatkojalostaja ostaisi – case biohiili? CEO Markku Suutari, Pajupojat Oy alustuksen video

    15.45 Keskustelua

    16.15 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

     

    Työpaja on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton.

    Työpajan järjestävät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) ja Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia (SUOKAS).

    Työpajaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Nettilinkki lähetetään webinaari-ilmoittautujille ja se  on www.videolakeus.fi/live. Alustukset tullaan videoimaan ja ne tulevat myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi –sivustolle alustuksittain. Koko tapahtuman video.

    Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista mieluiten 19.11. mennessä puh tai tekstari 050 571 4548 tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai ilmoittautumislomakkeen kautta. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

    Lämpimästi tervetuloa!

    Lisätietoja

    Riitta Savikko
    Luonnonvarakeskus
    riitta.savikko@luke.fi
    050 571 4548

    Maatalouteen tarvitaan tehokkaita ja samalla taloudellisia ilmastotoimia

    kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

    kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

    Maatalouteen tarvitaan tehokkaita ja samalla taloudellisia ilmastotoimia, kirjoittavat Jyväskylän yliopiston Teea Kortetmäki ja Marja Järvelä Maaseudun Tulevaisuuden vierasyliössä 3.2.2014.

    Maatalouden ilmastopäästöt aiheutuvat kolmenlaisista lähteistä: ensinnäkin maankäytön muutoksista ja maaperän päästöjä vapauttavista toimista, toiseksi tuotantoeläinten, lannan ja maaperän metaani- sekä dityppioksidipäästöistä sekä kolmanneksi energiankäytöstä.

    Maataloudelle on asetettu tavoitteeksi 13 prosentin vähennyspäästöissä vuoteen 2020 mennessä, kun vertailuvuotena on vuosi 2005. MTT:n selvitysten mukaan vuosina 2005-2009 maatalouden päästövähenemä oli prosentin luokkaa, joten maatalouden päästövähennysten saavuttaminen näyttäisi vaativan selkeitä poliittisia toimia ja ohjausta.

    Millaista ilmastopolitiikkaa maataloudessa tulisi tehdä?

    Tutkimuksen perusteella viljelijät pitävät huomattavasti hyväksyttävämpänä sellaista maatalouden ilmastopolitiikkaa, jossa rahallisen ohjauksen tai vaihtoehtoisten toimintatapojen avulla viljelijälle jää valinnanvaraa.

    Päästöjen vähentämiseen yhdenmukaisesti kannustavalla tukipolitiikalla voidaan maatalouden ilmastotavoitteet saavuttaa tehokkaasti, taloudellisesti ja viljelijöiden hyväksymin keinoin. Lue lisää.