Terveisiä IlmastoAreenasta 23.-24.8.2019 Iissä!

Näyteikkuna

IlmastoAreena-tapahtumassa Iissä 23.-24.8.2019 Luonnonvarakeskuksen teltalla oli esillä maatalouden ja metsätalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. IlmastoTorin teltalla saattoi osallistua myös härkäpapujen määrää purkissa arvuutelleeseen visaan. Purkissa oli yhteensä 451 siementä. Visaan saatiin 154 vastausta. Oikea vastaus oli yhdellä vastaajalla.

Härkäpapu ja tattari löytyivät teltalta myös ruukussa kasvavina kasveina. Moni teltalla piipahtanut ilahtuikin elävistä esimerkeistä – ahaa, tuonkos näköinen se härkäpapu on ja nuo Kontu-lajikkeen siemenethän näyttävät samankaltaisilta kuin kahvipavut tai suklaarusinat.

Härkäpapua ja tattaria IlmastoAreenassa. Kuva: Riitta Savikko.

Palkokasveista on moneksi!

Keskusteluissa esiteltiin härkäpavun mahdollisuuksista kotimaisena valkuaisrehukasvina ja kasviproteiinin tuottajana. Esillä keskusteluissa olivat myös härkäpavun, herneen ja muiden typensitojakasvien maanparannusvaikutukset  ja kukkivina kasveina ne tarjoavat ruokaa myös pölyttäjille. Lisää palkokasvien hyödyistä kerrotaan täällä. Härkäpapu ei nykyisin tavallisina vuosina ehdi Iin korkeudella tuottaa tuleentunutta siementä ihmisille. Mutta muutaman kymmenen vuoden päästä tilanne saattaa ilmastonmuutoksen vuoksi olla toinen (ILMASOPU-hankkeen karttakuva muutoksesta). Kokoviljasäilörehuksi naudoille härkäpavusta voisi olla jo nykyisin (Luke Ruukin tietopankin artikkeli Härkäpapua säilörehuksi?).

Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista.
Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.

IlmastoTorin teltalla oli tarjolla

Keskusteluja käytiin mm. turvepeltojen viljelyn kehittämisestä, maan kasvukunnon hoidosta, ruokaturvan tärkeydestä ilmastonmuutoksen muuttaessa maailmaa, maitoketjun hiilineutraaliustavoitteista, metsien hiilinieluista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja metsätalouteen.

Luonnonvarakeskuksen infopiste IlmastoAreenassa. Kuva: Riitta Savikko.

Iin kunnanjohtajan kanssa juttelemaan päästessämme opimme, että Iin kunnan palkittu ilmastotyö on alkanut siitä, että kunnan rakennusten öljylämmitys haluttiin muuttaa uusiutuvilla energianlähteillä toimivaksi lämmitykseksi. Työ on alkanut 2012. Nykyisin kaikki kunnan omistamat rakennukset lämpiävät uusiutuvilla, mm. maalämmöllä ja ilmalämpöpumpuilla. Ilmastotyö on tuonut kunnalle kustannussäästöjä.

Luonnonvarakeskuksesta teltalla päivystivät Virpi Alenius, Marja-Leena Päätalo, Anssi Ahtikoski, Erkki Joki-Tokola ja Riitta Savikko. Kiitos kaikille teltalla piipahtaneille!

Teksti ja kuvat: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

Napakka tietopaketti ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnonvaroihin

piirros: Ville Heimala/ TEHOPlus-hanke

piirros: Ville Heimala/ TEHOPlus-hanke

IImastonmuutos käy kalliiksi, ellei maapallolla ilmakehän keskilämpötilan nousua saada pysäytettyä alle kahden asteen. Suomessa lämpeneminen ja kasvukauden pidentyminen voivat lisätä satoja ja puiden kasvunopeutta, mutta riskit kasvavat. Ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ja elinkeinoihin monin tavoin.

Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan laajasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia, muutokseen sopeutumista ja muutoksen hillintämahdollisuuksia. Luonnonvarakeskuksen viestintäasiantuntijoiden ja tutkijoiden kokoama napakka tietopaketti ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnonvaroihin löytyy osoitteesta www.luke.fi/ilmasto.

Euroopan unionin metsäisimmät maat vetosivat komissioon

 

Koivuja Punkaharjulla. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto.

Koivuja Punkaharjulla. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto.

Suomi on lähettänyt yhdessä yhdeksän muun metsäisen maan kanssa komissiolle kirjeen, jossa ehdotetaan Pariisin sopimuksen mukaisesti metsien kestävän hoidon ja käytön huomioimista EU:n 2030 ilmastokehyksessä. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen ja yhdeksän muun jäsenmaan ministerin kirje on osoitettu ilmastokomissaari Miguel Arias Cañetelle ja maatalouskomissaari Phil Hoganille.

Lue lisää Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta 17.5.2016 Euroopan unionin metsäisimmät maat vetosivat komissioon.

Kohti neljää promillea

 

4p1000

Suomi sitoutui viime vuoden lopulla Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä tukemaan maaperän hiilivarojen lisäämistä neljän promillen verran vuosittain. Nyt ilmastosopimus on allekirjoitettu ja keinojen kehittäminen tavoitteen saavuttamiseksi alkaa.

Neuvotteleva virkamies Hanna Mattila maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että niin sanottuun neljän promillen aloitteeseen kirjattu hiilimäärä vastaa ihmisen toiminnasta vuosittain aiheutuvia kasvihuonekaasu- eli khk-päästöjä.

 

 

– Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on saada päästöt ja hiilinielut tasapainoon vuosisadan loppuun mennessä. Päämääränä on pysäyttää maapallon keskilämpötilan nousu 1,5–2 asteeseen, Mattila taustoittaa.

Maaperä nostettiin Pariisissa näkyvään rooliin, sillä maassa on enemmän hiiltä kuin maanpäällisessä kasvillisuudessa tai ilmakehässä. Maaperän hiilivarantojen pienikin muutos voi vaikuttaa paljon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen.

Miten maatalous ja metsätalous liittyvät neljän promillen tavoitteeseen? Lue lisää Luken artikkelista Kohti neljää promillea.