Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä-tietokortti saatavilla

Kuva 1. Sekaviljelyn muotoja (vasemmalta): 1) maissin ja pavun rivisekaviljelyä, 2) herneen ja viljan seosviljelyä, 3) valkoapilaa kaistaviljeltynä parsakaalin peitekasvina, 4) viljan lajikeseosviljelyä, 5) monimuotoisuuskaista on myös sekaviljelyä. Kuva: Ville Heimala.

Kuva 1. Sekaviljelyn muotoja (vasemmalta): 1) maissin ja pavun
rivisekaviljelyä, 2) herneen ja viljan seosviljelyä, 3) valkoapilaa
kaistaviljeltynä parsakaalin peitekasvina, 4) viljan lajikeseosviljelyä,
5) monimuotoisuuskaista on myös sekaviljelyä. Kuva: Ville
Heimala.

Sekaviljely, eli kahden tai useamman viljelykasvilajin tai -lajikkeen viljely yhdessä, on peltotason monimuotoisuutta lisäävä viljelymenetelmä, josta voi hyötyä niin sadontuotto kuin ympäristö. Sekaviljelyssä hyödynnetään peltoala sekä kasvutekijät, kuten valo, ravinteet ja vesi tehokkaasti, mikä lisää tuotantoa peltoalaa kohti. Kasvilajien erilaiset ominaisuudet vähentävät keskinäistä kilpailua ja mahdollistavat hyödyllisiä ekologisia vuorovaikutuksia, kuten biologista typensidontaa ja tuhoeläinten luontaista biologista torjuntaa.

Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä -tietokortti kertoo seka- ja seosviljelyn hyödyistä. Tietokortista löytyy myös tietoa käytännön kokeiluista ja tilaesimerkkinä on Marko Väljän tila Kauhajoelta. Tietokortin tekstin on kirjoittanut Sari Himanen. Tietolaatikoita ovat kirjoittaneet myös Hannu Känkänen ja Hanna Mäkinen. Kirjoittajat tutkivat seka- ja seosviljelyä Luonnonvarakeskuksessa. Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä -tietokorttiin kannattaa perehtyä!

Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta

Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Palkokasvit ottavat typpeä ilmakehästä ja tuottavat runsaasti valkuaista. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen. Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeessa on tuotettu uusi tietokortti palkokasveista. Tietokortin ovat kirjoittaneet Pentti Seuri ja Meri Saarnia Luonnonvarakeskuksesta. Tietokortista löydät tietoa myös eri palkokasvien viljelyn avuksi. Tähän infopakettiin kannattaa tutustua!

MMM: maa- ja metsätalous tarjoaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään

tiilikainen

Kimmo Tiilikainen. kuva: Karoliina Rimhanen / Luken arkisto.

Ministeri Tiilikaisen mielestä maa- ja metsätalouden merkitys on suuri ilmastonmuutoksen hillinnässä, eikä maataloutta pidä nähdä vain ongelmana – se tulisi nähdä myös ratkaisuna. Ministeri muistutti, että maatalouden päästöjen kustannustehokas vähentämismahdollisuus on kuitenkin rajallinen. Ruuantuotantoa on maailmassa lisättävä, jotta kasvavan väestön kysyntään voidaan vastata.

Ministeri Tiilikainen korosti EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa 17.5.2016 puheenvuorossaan metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja hiilen sitomisessa. Ilmastotoimien tulisi kannustaa metsien kestävään hoitoon ja käyttöön.

 

 

– Biotaloudella on huomattava merkitys ilmaston lämpenemisen hidastamisessa. Suomessa biotalouden kehittäminen perustuu kestävään metsien hoitoon. Puusta voidaan kehittää uusia tuotteita korvaamaan uusiutumattomia materiaaleja ja fossiilista energiaa, Tiilikainen painotti.

Lue lisää Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta 17.5.2016: EU:n maatalousministerit: maa- ja metsätalous tarjoaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke sai rahoituksen valtakunnallisena maaseutuhankkeena

kuvat: Sari Himanen, Juuso Joona, Luken arkisto

kuvat: Sari Himanen, Juuso Joona, Luken arkisto

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke sai rahoituksen valtakunnallisena maaseutuhankkeena. VILMA-hanke jatkaa ja syventää Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE)-hankkeessa aloitettua tiedonvälitystä maaseudun ilmastotyöstä.

 

 

 

 

 
 

VILMA-hankkeen päätavoite on edistää maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotyötä, sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Hanke tiedottaa käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla. Hanke jalostaa ja välittää tietoa sekä vahvistaa tietopohjaa ja toimintahalua maaseudun ja maatalouden ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseksi. Hanke tukee sekä maatalouden ilmastoviisaiden ratkaisujen kehittämistä että myös laajemmin maaseutua elinympäristönä, sen elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kestävyyttä. Hankkeen suunniteltu toteutusaika on 2016-2018.

Miksi kylälläkin kannattaa osallistua energia – ja ilmastotalkoisiin?

kuva: Janne Lehtinen/Luonnonvarakeskuksen arkisto

kuva: Janne Lehtinen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

Meidän tulee luoda ja tuoda esiin ne ratkaisut, jotka toimivat suomalaisissa oloissa maaseudulla. Ilmastonmuutos on iso kysymys merenrannoilla sijaitseville miljoonakaupungeille ympäri maailman, ja ne totta kai tuovat päätöksentekopöydissä esiin omiin oloihinsa sopivia ratkaisuja. Se, että esillä ovat isojen kaupunkien ratkaisut, on hyvä alku, mutta ratkaisujen kirjo on laaja. Maaseudun ilmastotyö on itse tekemistä, omannäköisten ratkaisujen etsimistä ja räätälöimistä. Uusien ratkaisujen synnyttäminen vaatii myös rohkeutta tehdä asioita, joiden lopputulos on epävarma. Aloittaa voisi kenties vaikkapa yhteistyöverkkojen kutomisesta.

Lue lisää.

Artikkeli on julkaistu alunperin MaaseutuPlus-lehdessä 1/2015, s.10-12, linkki lehteen.