OSMO-Raportti: Kipsi maanparannusaineena – hyödyt ja haitat maan kasvukunnolle

 

Kipsi on vanhin kaupallinen väkilannoite. Sitä on käytetty rikki- ja kalsiumlannoitteena vuosisatoja. Tutkimustakin siitä löytyy viimeisen 100 vuoden ajalta. Tulosten mukaan kipsi on hyvä maanparannusaine ja rikkilannoite, joka voi kuitenkin aiheuttaa ravinnepuutoksia ja korkeilla käyttömäärillä haitata maan biologista aktiivisuutta.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin juuri julkaisemaan raporttiin kerättiin tutkimuskirjallisuutta kipsin maanparannuskäytöstä.  Lisäksi raportissa esitetään tutkimustuloksia OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeen koelohkoilta, joilla kipsiä käytettiin ylimääräisen magnesiumin poistamiseksi ja rakenteen parantamiseksi.

On kuitenkin tapauskohtaisesti tunnistettava, mille peltolohkoille kipsikäsittely sopii ja milloin siitä voi olla jopa haittaa. Kipsikäsittelyyn soveltuvien peltolohkojen määrä vaihtelee maakunnittain ja tiloittain. Viljavuusanalyysin avulla voidaan tunnistaa lohkot, joissa kipsilisäyksestä olisi todennäköisemmin hyötyä viljelylle ja toisaalta lohkot, joissa on riskinä kaliumin ja magnesiumin huuhtoutuminen haitallisesti. Jotta kipsistä saadaan suurimmat hyödyt, sitä kannattaa käyttää lohkoille, joissa on runsaasti magnesiumia ja käyttömäärä kannattaa suhteuttaa maan kationinvaihtokapasiteettiin. Kipsistä hyötyvät lohkot ovat yleensä savimaita tai savesta runsaasti sisältäviä maita, joissa on joko luonnostaan tai lisättynä runsaasti magnesiumia.

Niukalti magnesiumia tai kaliumia sisältävillä pelloilla kipsilisäys voi lisätä ravinnepuutteita. Herkimmin nämä kipsin haitat tulevat esiin karkeilla, vähämultaisilla kivennäismailla, joilla on luonnostaan niukalti magnesiumia ja kaliumia.

Lue lisää Helsingin yliopiston tiedotteesta 8.3.2019: Kip­si on hyvä maan­pa­ran­nusai­ne, mut­ta ei so­vel­lu kai­kil­le loh­koil­le

Raportti: Tuomas J. Mattila, Veera Manka ja Jukka Rajala (2019): Kipsi maanparannusaineena – hyödyt ja haitat. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 192. 30 s.

osmo-logo

Kutsu työpajaan: Millä eväillä tuleviin kasvukausiin? Ratkaisuja maan kasvukunnon hoitoon, maatilojen kannattavuuteen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen

pompulat_5

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan peltojen kasvukunnon hoidosta ja viljelijän ilmastonmuutokseen varautumisen keinoista Sastamalaan!

aika: ma 1.4.2019 klo 9-15.15

paikka: Ravintola Patruuna, yläkerran kokoustila, Vammaksentie 1, 38210 Sastamala

etäyhteys: omalta tietokoneelta

Ohjelma:

9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.30 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot

9.40 Maan fysikaalinen ja kemiallinen kasvukunto – miten luodaan viljelykasveille hyvät olosuhteet vaihtelevissa sääoloissa?, Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto kalvot ja video

10.30 Maan biologinen kasvukunto – miten maaperän pieneliöt ja juuret ylläpitävät maan kuntoa?, Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus kalvot 

11.00 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen ja maatalouteen – millaisia mahdollisuuksia viljelijällä on varautua riskeihin ja hyödyntää mahdollisuuksia?, Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

11.30 Lounas

12.20 Kerääjäkasvit –miten käyttää niitä parhaiten?, Hannu Känkänen, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

12.50 Miten viljelijä voi varautua ilmastonmuutokseen? –käytännön toimia ja kokemuksia omalta tilalta, Viljelijä, maatalousteknologian dosentti Johannes Tiusanen, Ulvila kalvot ja video

13.20 Uusiutuva energia, energiatehokkuus ja kierrätyslannoitteet kannattavuutta tukemaan, Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto kalvot ja video

13.50 Tilan talousjohtamisen palvelut ja Neuvo2020-palvelut ProAgrialla, Maija Pitkonen, ProAgria Etelä-Suomi kalvot ja video

14.10 Kahvit

14.30 Yhteinen keskustelu: mistä eväitä ilmastonmuutokseen varautumiseen? Mitä toimia voisi tapahtua omalla tilalla, mitä tukea tarvitaan neuvojilta, entä tutkijoilta? yhteenveto

15.00 Loppuyhteenveto ja päätössanat, Markku Pärssinen, MTK-Satakunta video

15.15 Tilaisuus päättyy

Työpaja on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit ja lounaat tarjotaan.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen:

Nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 25.3.2019. Myös ilmoittautumatta saa paikalle tulla.

Työpajan järjestävät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) ja Uudenmaan peltojen ravinnekierto kuntoon – vesistöt hyvään tilaan (UusiRaha) sekä MTK-Satakunta.

Lämpimästi tervetuloa!

 

logorimpsu

Kutsu työpajaan: Miten maan kasvukunto auttaa viljelijää selviämään erilaisissa sääoloissa?

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan peltojen kasvukunnosta Kokemäelle!

aika:  to 21.3. klo 9.15-15.15

paikka: Kokemäen maatalousoppilaitoksen auditorio (SASKY koulutuskuntayhtymä Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki), Kauvatsantie 189, 32800 Kokemäki

etäyhteys: omalta tietokoneelta, linkki lähetetään ilmoittautuneille

Ohjelma:

9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.45 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot

9.50 Maan fysikaalinen ja kemiallinen kasvukunto –miten luodaan viljelykasveille hyvät olosuhteet vaihtelevissa sääoloissa?, Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto kalvot ja video

10.45 Maan biologinen kasvukunto – miten maaperän pieneliöt ja juuret ylläpitävät maan kuntoa?, Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus kalvot

11.15 Lounas

12.15 Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen – miten viljelijä voi varautua?, Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

12.45 Maan eloperäinen aines – miten se auttaa pellon kasvukunnon ylläpitämisessä?, Helena Soinne, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

13.15 Kahvit

13.45 Maan vesitalous – millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla?, Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti kalvot ja video

14.15 Hanke-esittelyt:

  • Tulevaisuuden alkutuotannon menestystekijät Lounais-Suomessa (TULEVA), Jari Ruski, Pyhäjärvi-instituutti kalvot ja video
  • Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA), Nora Backlund, MTK-Varsinais-Suomi kalvot ja video
  • Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

14.30 Yhteinen keskustelu: miten maan kasvukunnon hoidosta apua varautumiseen? Mitä pitäisi tapahtua omalla tilalla, entä mitä tukea tarvitaan tutkimukselta, entä hallinnolta? yhteenveto

15.10 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

15.15 Tilaisuus päättyy

Työpaja on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit ja lounaat tarjotaan.

Työpajaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä webinaarina tietokoneelta. Etäosallistujiksi ilmoittautuneille lähetetään linkki etukäteen.

 

Lisätietoja ja ilmoittautuminen:

Ilmoittautua voi nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 15.3.2019.

Järjestäjät:

Työpajan järjestävät Pyhäjärvi-instituutin hanke Tulevaisuuden alkutuotannon menestystekijät Lounais-Suomessa (TULEVA), MTK-Varsinais-Suomen hanke Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) ja Luonnonvarakeskuksen hanke Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE).

Lämpimästi tervetuloa!

logorimpsu

OSMO-hankkeen seminaari: Pellot ja vedet kuntoon – viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä 3.4.2019 Helsingissä

 

OSMOn viimeinen koulutuspäivä Uudellamaalla pidetään ke 3.4. Viikissä.
Tilaisuus on samalla OSMOn loppuseminaari Uudellamaalla.
Aiheena on

Pellot ja vedet kuntoon – viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä

Maan kasvukunnon kehittämisessä on suuria mahdollisuuksia. Kun ongelmat saadaan tunnistettua ja korjattua, peltojen tuottavuus paranee ja viljely helpottuu – mutta kehitystyö on vaativaa ja pitkäjänteistä. Meneillään on eräänlainen maatalouden renessanssi, jossa viljelijät, tutkijat ja neuvojat etsivät yhdessä keinoja tunnistaa ja parantaa maan kasvukuntoa. Havainto-, suunnittelu- ja korjaustoimenpiteitä kehitetään aktiivisesti. Kasvukunnon korjaaminen on motivoivaa ja mielekästä, mutta voidaanko sen avulla myös vähentää ravinnehuuhtoumia?

Aika: ke 3.4.2019 klo 9.00–16.00

Paikka: Helsingin yliopisto, Viikki, Metsätieteiden talo, Raisio-sali (ent. luentosali B2), osoite: Latokartanonkaari 7, Helsinki

Kohderyhmä: viljelijät, hanketyöntekijät, neuvojat, viranomaiset, vaikuttajat

Tavoite: Löytää tehokkaimmat ja viljelijäystävällisimmät keinot peltojen kasvukunnon parantamiseen ja Itämeren ravinnekuormituksen ratkaisemiseksi.

Pääsisällöt:

  • Maatalouden vesiensuojelun tarpeet
  • Maan kasvukunnon haasteet ja kehittämismahdollisuudet
  • Ongelmalohkojen merkitys ja tunnistaminen
  • Maanparannusaineiden mahdollisuudet
  • Viljelyteknisiä menetelmiä ravinteiden huuhtoutumisen ja eroosion vähentämiseen
  • Fosforilannoituksen optimointi
  • Kasvukunnon kehittämisen ratkaisuja käytännön tilalta
  • Viranomaisnäkökulmia

Alustajat: Markku Ollikainen, Tuomas Mattila, Pasi Valkama, Markku Puustinen, Petri Ekholm, Ossi Kinnunen, Antton Keto, Risto Uusitalo, Patrick Nyström, Markus Eerola

Hinta:
Tilaisuus on maksuton, ateriat omakustanteiset.

Ilmoittautuminen:  Viimeistään 26.3.2019 osoitteessa: http://bit.ly/PellotjavedetkuntoonUusimaa

Lisätietoja:  Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210
Esite
Ohjelma ja alla .

Järjestäjä: OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanke.

Tervetuloa!

***

OHJELMA

Pellot ja vedet kuntoon – viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä

Aika: ke 3.4.2019 klo 9.00–16.00
Paikka: Helsingin yliopisto, Viikki, Metsätieteiden talo, Raisio-sali (ent. luentosali B2),
osoite: Latokartanonkaari 7, Helsinki

8.30 Kahvitarjoilu

9.00 Avaus
Jukka Rajala, projektipäällikkö/OSMO-hanke, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

9.15 Miksi vesiensuojelua maatalouteen?
Markku Ollikainen, professori, Helsingin yliopisto

9.30 Mikä pelloissa vikana? – Kasvukunnon haasteet
Tuomas Mattila, yliopistotutkija/OSMO-hanke, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja erikoistutkija/SYKE.

10.10 Kuormituksen alkuperän selvittäminen – mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama, tutkija, Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistys ry

10.30 Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut? Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Markku Puustinen, agronomi, SYKE

10.50 Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen
Petri Ekholm, erikoistutkija, SYKE, SAVE-hanke

11.15–11.35 Maanparannuskuidut vesiensuojelukeinona
Ossi Kinnunen, tutkimus- ja kehityspäällikkö, Soilfood Oy

11.35–11.50  Kommenttipuheenvuoro
Antton Keto, neuvotteleva virkamies, Ympäristöministeriö

11.50 Keskustelua

12.10 Lounas

13.00 Miten kasvukuntoa kehitetään?
Tuomas Mattila, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

14.00 Kahvitauko

14.30 Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?
Risto Uusitalo, erikoistutkija, Luke

15.00 Miten maan kasvukuntoa hoidetaan Verkatakkilan tilalla?
Patrick Nyström, viljelijä, Verkatakkilan tila, Vihti

15.20 Maan kasvukunto ja vesien suojelu – Kuulumiset tulevan rahoituskauden valmistelusta.
Anna Schulman, ylitarkastaja, MMM

15.35 Loppusanat
Markus Eerola, viljelijä, MTK:n 3. vpj, OSMO-hankkeen ohjausryhmän pj.

16.00 Tilaisuus päättyy

 

Tervetuloa mukaan!

osmo-logo

OSMO-raportti: Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään?

 

Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä ja sen kehittäminen vaatii määrätietoista monivuotista kehitystä. Mutta miten kasvukunnon ongelmat tunnistetaan? Miten tuloksia tulkitaan ja miten kasvukunnon hoitotoimenpiteiden vaikutuksia seurataan? Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin.

raportti189

 

Raportissa esitetään tuloksia 24 koelohkolta, niillä tehdyistä toimenpiteistä sekä mitatuista muutoksista vuosien 2015−2017 välillä. Tutkimuksen taustalla on OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa kahdeksalla tilalla tehdyt lohkotutkimukset Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla.

 

 

 

 

Raportti:

Tervetuloa Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen nyt ja tulevaisuudessa -seminaariin ja webinaariin 17.10. Mikkeliin 

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan maatalouden ilmastoratkaisuista seminaariin Mikkeliin! Ilmastoratkaisut alkavat maaperästä, ruohonjuuritasolta, ja ulottuvat tulevaisuusvisioihin. 

aika: ke 17.10. klo 13.00-16.00, kahvitarjoilu klo 12.30 alkaen
paikka: Kenkäveron päärakennus, Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli
etäyhteys: http://vod.kepit.tv/luke.html

Ohjelma:

13.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus (video)

13.05 Maan kasvukunnon hoito on maanviljelyn ilmastoviisauden ytimessä, Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, OSMO-hanke (video)

13.40 Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille – ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudestaKaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus (video)

14.10 Kilpailukykyinen ja vähähiilinen elintarvikealan tulevaisuus 2030 – case Etelä-Savo, Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus (video)

14.40 Tauko

14.50 Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen antia

15.30 MTK:n toiveita ilmastotiedonvälitykselle jatkossa, kommenttipuheenvuoro toiminnanjohtaja Vesa Kallio, MTK-Etelä-Savo (video)

15.40 Keskustelua ja kysymyksiä maatalouden ilmastoratkaisuista ja ilmastotiedonvälityksestä

16.00 Tilaisuus päättyy

Jukka Rajala kertoo maan kasvukunnon hoidosta. kuva: Elina Nurmi

Jukka Rajala kertoo maan kasvukunnon hoidosta. kuva: Elina Nurmi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******

Seminaari on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien, opiskelijoiden, tutkijoiden ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

Seminaaria on mahdollista seurata myös etäyhteydellä webinaarina tietokoneelta. Etäosallistujiksi ilmoittautuneille lähetetään linkki etukäteen. Kalvot ja videot tulevat myös myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi-sivustolle.

Voit antaa tapahtuman järjestäjille palautetta tämän lomakkeen kautta.

Ilmoittautuminen:
Ilmoittautua voi nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 9.10.2018.

Seminaarin järjestää Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke.
Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548.

Lämpimästi tervetuloa!

vilma-logorimpsu

OSMO-hankkeen tapahtuma: TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Nurmossa 17.7.2018

 

Aiheina:

OSMO-tilakokeet ja niiden tulokset; kemiallinen, fysikaalinen ja biologinen kasvukunto

Miten tasapainottaa ravinteita? Miten kipsiä kannattaa käyttää? Miksi vesi seisoo pellolla? Miten saada vesi riittämään kasveille poutavuonna? Miten jankkurointi vaikuttaa syysviljan talvehtimiseen?

Aika: Tiistai 17.7.2018 klo 10.00-12.30

Paikka: Petter Sandelinin pellot, Kiikuntie 450, Seinäjoki (käännytään pohjoiseen penkereen viereistä tietä ja ajetaan suoran päähän padolle noin 1 km)

Kohderyhmä: Viljelijät ja tiedotusvälineiden edustajat, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta.

Ohjelma:
OSMOn tilatutkimuksen ja sen tulosten esittely

  • Tilatutkimus viljelijän näkökulmasta, Petter Sandelin, viljelijä
  • Kemiallisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, ravinnetasapaino, Tuomas Mattila, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
  • Fysikaalisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, Jukka Rajala, hankevastaava, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
  • Biologisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, Veera Manka, mmyo, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Hinta: Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautuminen: viimeistään pe 13.7.2018
jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Järjestäjät:

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke.

Lisätietoja: Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Peltopäivän 17.7.2018 esite (pdf)

Tervetuloa!

osmo-logo

 

OSMO-hanke: Viljavuustutkimuksesta enemmän irti kationinvaihtokapasiteetin määrityksellä

 

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa paneudutaan maan kemialliseen viljavuuteen ja etenkin maaperän kykyyn varastoida ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon eli kationinvaihtokapasiteettiin (KVK). Kationinvaihtokapasiteetti kuvaa maan kykyä varata positiivisesti varautuneita ravinteita (kationeja) kasveille käyttökelpoiseen vaihtuvaan muotoon.

Raportin ja Kationinvaihtokapasiteetti-laskurin ovat laatineet yliopistotutkija Tuomas Mattila ja erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanketta.

Kationinvaihtokapasiteetin määritys monipuolistaa viljavuustutkimuksen hyödyntämistä. Sitä voidaan käyttää viljavuusanalyysin tulkinnassa maalajien tarkempaan määritykseen, maaperän koostumuksen arviointiin, kalkitussuositusten muodostamiseen ja erilaisten ravinne-epäsuhtien tunnistamiseen.

Raportti: Mattila T.J. ja Rajala J. Kationinvaihtokapasiteetin määritys ja käyttö viljavuusanalyysin tulkinnassa. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 179. 36 sivua.

Lue lisää tiedotteesta Uusi raportti: Kationinvaihtokapasiteetin määritys monipuolistaa viljavuustutkimuksen hyödyntämistä

Linkki Kationinvaihtokapasiteetti-laskuriin.

osmo-logo

Kilpiän tila Pusulasta sai vuoden 2018 ympäristöystävällisin maatila -palkinnon

 

Kilpiän tila Pusulassa on palkittu vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. 75 hehtaarin luomutilaa hoitavat Tuomas ja Iiris Mattila, jotka muiden viljelijöiden tavoin taistelevat parhaillaan alkukesän poikkeuksellista kuivuutta vastaan. Tuomas Mattila kertoo, että kuivuushaittojen ehkäisyyn tepsivät etenkin kolme konstia: monipuolinen viljelykierto, jatkuva kasvipeitteisyys sekä maaperän minimimuokkaus.Tilalla tehdään monenlaisia kokeiluja ja tutkimuksia, tuulieroosiota ehkäistään esimerkiksi rinteeseen perustetulla omenatarhalla. Kokemuksia ja tietoja jaetaan muiden kanssa, virheistä opitaan ja rohkeita kokeiluja jatketaan. 

Lue lisää Kilpiän tilan toimista maan kasvukunnon parantamiseksi, vesien ja ilmaston suojelemiseksi: Ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi Tuomas ja Iiris Mattilan tila

Lue lisää: WWF palkitsi vuoden ympäristöystävällisimmän maatilan – kuivuus on kurittanut myös voittajatilaa, mutta kolme konstia pitävät tuhot pieninä

Kilpiän tila Pusulassa palkittiin vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. Tuomas ja Iiris Mattila ovat kehittäneet, tutkineet ja kokeilleet mm. maan kasvukunnon hoitoa, eroosion estokeinoja, monimuotoisuuden lisäämisen tapoja ja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Kuva: Riitta Savikko.

Kilpiän tila Pusulassa palkittiin vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. Tuomas ja Iiris Mattila ovat kehittäneet, tutkineet ja kokeilleet mm. maan kasvukunnon hoitoa, eroosion estokeinoja, monimuotoisuuden lisäämisen tapoja ja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Kuva: Riitta Savikko.