Hyviä esimerkkejä maatilojen ilmastotoimista

Näyteikkuna

Mitä maatiloilla voidaan tehdä ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseksi? Maatilojen ilmastotoimet ovat ilmastonmuutokseen varautumista. Varautumiseen kuuluu sekä  ennakoivaa sopeutumista ilmastonmuutoksen tuomiin vaikutuksiin että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

Tähän on koottu hyviä esimerkkejä maatilojen ilmastotoimista.

Piirros:Ville Heimala.

Piirros:Ville Heimala.

Ilmastoviisas maatilayritys – suuri ilmastokeskustelu Helsingin Säätytalolla 29.11.

Näyteikkuna

Ilmastoviisas maatilayritys on hyvin hoidettu kokonaisuus. Haluammekin tuoda esille sen ilmastotyön, jota tiloilla konkreettisesti tehdään. 

Seuraa suurta ilmastokeskustelua Säätytalolta suorana lähetyksenä: Ilmastoviisas maatilayritys – suuri ilmastokeskustelu
perjantaina 29.11.2019 klo 9.00-12.00

Tapahtuman tallenne on mahdollista katsoa myös tilaisuuden jälkeen ProAgrian YouTube-kanavalta.

Keskustele Twitterissä: #ilmastoviisas

Mielenkiintoisissa ja särmikkäissä keskusteluteemoissa on mukana alan johtavia asiantuntijoita, tutkijoita ja maatilayrittäjiä. Tilaisuuden juontaa toimittaja Kirsi Alm-Siira.

Ohjelmassa

Painotammeko ja keskustelemmeko Suomessa oikeista ja vaikuttavista ilmastoteoista
Kaisa Karttunen, tutkija, e2 Tutkimus
Jari Liski, tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, Ilmatieteen laitos
Sirpa Kurppa, tutkimusprofessori emerita, biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Luonnonvarakeskus
Markus Eerola, Knehtilän tila, Hyvinkää

Podemmeko ruokahäpeää? 
Hanna Tuomisto, apulaisprofessori, kestävät ruokajärjestelmät, Helsingin yliopisto
Juha-Matti Katajajuuri, erikoistutkija, kestävä ruoantuotanto ja kulutus, ympäristöjalanjäljet, ruokajärjestelmän kiertotalous ja ruokahävikki, Luonnonvarakeskus
Aarne Schildt, Bosgårdin kartano, Porvoo
Maarit Kari, johtava asiantuntija ProAgria Keskusten Liitto

Märehtijä, loistava proteiinin jalostaja
Perttu Virkajärvi, johtava tutkija, nurmenviljelyn ympäristövaikutukset, Luonnonvarakeskus
Maijaliisa Erkkola, yliopistolehtori, ravitsemustiede, Helsingin yliopisto
Kaisa Pihlaja, maidontuottaja, Korkiakosken tila, Jalasjärvi

Suhteellisuutta, kiitos
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Kristiina Regina, tutkimusprofessori, kasvihuonekaasupäästöt maataloudessa, Luonnonvarakeskus
Juuso Joona, viljelijä, tutkija, Tyynelän tila Joutseno
Sari Peltonen, johtava asiantuntija, ProAgria Keskusten Liitto

Tilaisuudessa julkistetaan samalla ProAgria Keskusten Liiton ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä TietoTuottamaan -julkaisusarjassa ilmestyvä Ilmastoviisas maatilayritys -kirja, johon on koottu maatilojen jo käytössä olevia keinoja ja uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Kirjan toteuttaneeseen kumppanuusverkostoon kuuluvatLuonnonvarakeskus (Luke), Helsingin yliopisto, Valio Oy, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Baltic Sea Action Group, Faba osuuskunta, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Ilmatieteen laitos.

Terveisiä IlmastoAreenasta 23.-24.8.2019 Iissä!

Näyteikkuna

IlmastoAreena-tapahtumassa Iissä 23.-24.8.2019 Luonnonvarakeskuksen teltalla oli esillä maatalouden ja metsätalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. IlmastoTorin teltalla saattoi osallistua myös härkäpapujen määrää purkissa arvuutelleeseen visaan. Purkissa oli yhteensä 451 siementä. Visaan saatiin 154 vastausta. Oikea vastaus oli yhdellä vastaajalla.

Härkäpapu ja tattari löytyivät teltalta myös ruukussa kasvavina kasveina. Moni teltalla piipahtanut ilahtuikin elävistä esimerkeistä – ahaa, tuonkos näköinen se härkäpapu on ja nuo Kontu-lajikkeen siemenethän näyttävät samankaltaisilta kuin kahvipavut tai suklaarusinat.

Härkäpapua ja tattaria IlmastoAreenassa. Kuva: Riitta Savikko.

Palkokasveista on moneksi!

Keskusteluissa esiteltiin härkäpavun mahdollisuuksista kotimaisena valkuaisrehukasvina ja kasviproteiinin tuottajana. Esillä keskusteluissa olivat myös härkäpavun, herneen ja muiden typensitojakasvien maanparannusvaikutukset  ja kukkivina kasveina ne tarjoavat ruokaa myös pölyttäjille. Lisää palkokasvien hyödyistä kerrotaan täällä. Härkäpapu ei nykyisin tavallisina vuosina ehdi Iin korkeudella tuottaa tuleentunutta siementä ihmisille. Mutta muutaman kymmenen vuoden päästä tilanne saattaa ilmastonmuutoksen vuoksi olla toinen (ILMASOPU-hankkeen karttakuva muutoksesta). Kokoviljasäilörehuksi naudoille härkäpavusta voisi olla jo nykyisin (Luke Ruukin tietopankin artikkeli Härkäpapua säilörehuksi?).

Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista.
Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.

IlmastoTorin teltalla oli tarjolla

Keskusteluja käytiin mm. turvepeltojen viljelyn kehittämisestä, maan kasvukunnon hoidosta, ruokaturvan tärkeydestä ilmastonmuutoksen muuttaessa maailmaa, maitoketjun hiilineutraaliustavoitteista, metsien hiilinieluista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja metsätalouteen.

Luonnonvarakeskuksen infopiste IlmastoAreenassa. Kuva: Riitta Savikko.

Iin kunnanjohtajan kanssa juttelemaan päästessämme opimme, että Iin kunnan palkittu ilmastotyö on alkanut siitä, että kunnan rakennusten öljylämmitys haluttiin muuttaa uusiutuvilla energianlähteillä toimivaksi lämmitykseksi. Työ on alkanut 2012. Nykyisin kaikki kunnan omistamat rakennukset lämpiävät uusiutuvilla, mm. maalämmöllä ja ilmalämpöpumpuilla. Ilmastotyö on tuonut kunnalle kustannussäästöjä.

Luonnonvarakeskuksesta teltalla päivystivät Virpi Alenius, Marja-Leena Päätalo, Anssi Ahtikoski, Erkki Joki-Tokola ja Riitta Savikko. Kiitos kaikille teltalla piipahtaneille!

Teksti ja kuvat: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

Mitä on kiertotalous maanviljelyssä, kotieläintuotannossa ja ruokajärjestelmässä?

Näyteikkuna

Wageningenin yliopiston kotieläintutkimuksen johtaja Martin Scholten kertoo videolla kiertotaloudesta maataloudessa ja ruokajärjestelmässä. Muutama poiminta:
  • Kiertotalous yrittää välttää ruoantuotannon resurssien päätymistä hukkaan, resurssit yritetään käyttää hyödyksi
  • Kiertotaloudessa ytimessä on maaperä, maaperä voi toimia hiilivarastona ja hiilinieluna
  • Kotieläintuotanto ja lanta ovat olennainen osa hiilen ja ravinteiden kiertoa ruoantuotannossa
  • Kotieläimet ovat olennainen osa kestävää ruoantuotantoa ja kiertotaloutta, eläimille voidaan syöttää rehua, joka ei ole ihmisruoaksi kelpaavaa esimerkiksi nurmea
  • Lähestymistapa on systeemitasoinen (eli ehkä sen voisi lyhyesti kuvata niin, että yritetään löytää kokonaisvaltaisemmin ratkaisuja, ei osaoptimoida yhtä pientä osasta)
  • Lisätietoja www.wur.eu/circularfood

    IPCC: Maankäytöllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksessa – kestävä maa- ja metsätalous on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa

    Näyteikkuna

    Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi Climate Change and Land -raportin yhteenvedon torstaina 8.8.2019. Climate Change and Land -raportin teemoja ovat ilmastonmuutos, aavikoituminen, maaperän kunnon heikkeneminen, kestävä maankäyttö, ruokaturva sekä kasvihuonekaasujen sitoutuminen ja vapautuminen maaekosysteemeissä. Raportin mukaan maapallon lämpenemisen pysäyttäminen alle 1,5 asteeseen vaatii kaikilta sektoreilta toimenpiteitä. Maankäyttösektorin tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja.

    IPCC:n raportti antaa toivoa: ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on vielä mahdollista, mutta se edellyttää maankäyttösektorin osalta metsien ja maatalousmaan nykyistä kestävämpää käyttöä. Kestävä maankäyttö tarjoaa ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi ratkaisuja ruoan riittävyyden varmistamiseen, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen.

    Raportti toteaa, että kestäviä ratkaisuja on rakennettava paikallisten toimijoiden kanssa, hyvää hallintoa ja ilmastokestäviä ohjauskeinoja kehittäen. Eri puolilla maapalloa toteutetaan jo monia kestäviä toimia, mutta ne täytyy saada laajempaan käyttöön.

    Luonnonvarakeskuksen ja Ympäristöministeriön tiedote: IPCC: Maankäytöllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksessa – kestävä maa- ja metsätalous on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa

    Kuvan lähde: Luonnonvarakeskus ja Ympäristöministeriö, https://www.luke.fi/IPCC/

    Iin ilmastoihme

     

    Miksi kummassa pieni 10 000 asukkaan Ii pohjoisessa on vuodesta toiseen Suomen paras päästövähentäjä ja vielä Euroopan Unionin palkitsema ympäristöteoistaan? Miten ilmastotyöstä on saatu kunnan taloudelle merkittävä tulonlähde? Leena Vuotovesi kertoo Iin ilmastoihmeestä Kuntaliiton blogissa. Ii voi olla rohkaiseva esimerkki muillekin kunnille ilmastotyön ja aluetalouden viisaista ratkaisuista. BBC kertoi Iin ilmastotyöstä kansainväliselle yleisölle englanninkielisellä videolla.

    Iissä järjestetään IlmastoAreena-tapahtuma 23.-24.8.2019. Lisäinfoa.
     
     

     

    Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

     

    Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista: https://www.ilmase.fi/tietopaketit/palkokasveista-on-moneksi-valkuaista-viherlannoitusta-maanparannusta/ Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.

    Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista. Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.

     

    Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

     

    Kestävä ruoantuotanto pohjautuu aurinkoenergiaan ja yhteyttämiseen. Peltojen aurinkopaneeli on ruoan perusta. Suomen 2,2 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata tuottaa nyt ja tulevaisuudessa ruokaa ja rehua. Helsingin yliopiston agroekologian professori Juha Helenius kiteyttää asian kolumnissaan: http://kehittyvaelintarvike.fi/ajankohtaista/ke-5-2018-kolumni-teknologiautopioiden-sijasta-kestavaa-ruokaa Kuva: Sari Himanen, Luke.

    Kestävä ruoantuotanto pohjautuu aurinkoenergiaan ja yhteyttämiseen. Peltojen aurinkopaneeli on ruoan perusta. Suomen 2,2 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata tuottaa nyt ja tulevaisuudessa ruokaa ja rehua. Helsingin yliopiston agroekologian professori Juha Helenius kiteyttää asian kolumnissaan. Kuva: Sari Himanen, Luke.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

     

    Maaperän hiilen karkaamisen estäminen on maatalouden ilmastoratkaisujen ytimessä. Märehtijöiden ruoansulatuksessa muodostuva metaani on vähäpätöisempi merkitykseltään. Hiiliviljely voi tehdä viljelijästä ilmastosankarin. Lisäinfoa maanviljelijän varautumisesta ilmastonmuutokseen http://www.ilmase.fi/tietopaketit/maanviljelijan-varautuminen-ilmastonmuutokseen/. Kuva: Ville Heimala.

    Maaperän hiilen karkaamisen estäminen on maatalouden ilmastoratkaisujen ytimessä. Märehtijöiden ruoansulatuksessa muodostuva metaani on vähäpätöisempi merkitykseltään. Hiiliviljely voi tehdä viljelijästä ilmastosankarin. Lisäinfoa maanviljelijän varautumisesta ilmastonmuutokseen. Kuva: Ville Heimala.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

     

    Ilmastonmuutokseen varautumiseksi maatiloilla voidaan toteuttaa lukuisia toimenpiteitä. Näihin kuuluvat mm. maan kasvukunnon hoito, vesitalouden hallinta, monipuolinen viljelykierto, alus- ja kerääjäkasvien käyttö sekä talviaikainen kasvipeitteisyys. Lisäksi fossiilisia polttoaineita voidaan korvata erilaisilla uusiutuvan energian vaihtoehdoilla. Lue lisää maatilojen ilmastotoimista: https://www.ilmase.fi/pilottitilat/hyvia-esimerkkeja-maatilojen-ilmastotoimista/. Kuva: Erkki Oksanen, Luken arkisto.

    Ilmastonmuutokseen varautumiseksi maatiloilla voidaan toteuttaa lukuisia toimenpiteitä. Näihin kuuluvat mm. maan kasvukunnon hoito, vesitalouden hallinta, monipuolinen viljelykierto, alus- ja kerääjäkasvien käyttö sekä talviaikainen kasvipeitteisyys. Lisäksi fossiilisia polttoaineita voidaan korvata erilaisilla uusiutuvan energian vaihtoehdoilla. Lue lisää maatilojen ilmastotoimistaKuva: Erkki Oksanen, Luken arkisto.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     
    Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?