IPCC:n uusi raportti ilmastonmuutoksen torjunnasta: Ilmastopäästöjen radikaali vähentäminen vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla

 

Maailman kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain. Kuvan lähde: ilmasto-opas.fi/ipcc, VTT ja YM.

Maailman kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain. Kuvan lähde: ilmasto-opas.fi/ipcc, VTT ja YM.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkisti 13.4.2014 Berliinissä ilmastonmuutoksen hillintää käsittelevän arviointiraportin. Tämä raportti keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sen teknologisiin, taloudellisiin ja institutionaalisiin edellytyksiin.

IPCC:n raportissa todetaan maailmanlaajuisten ilmastopäästöjen lisääntyneen kiihtyvällä tahdilla vuosina 2000 – 2010. Saman trendin ennakoidaan jatkuvan, mikäli tehokkaisiin hillintätoimiin ei ryhdytä. Etenkin OECD:n ulkopuolisten maiden ilmastopäästöt saattavat jopa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä mm. talouskasvun, väestön lisääntymisen ja kivihiilen kasvavan käytön seurauksena. Asukasta kohden ilmastopäästöt korkean tulotason maissa ovat kuitenkin jopa yhdeksänkertaiset alhaisen tulotason maihin verrattuna.

 

Globaaleista ilmastopäästöistä suurin osa aiheutuu energiantuotannosta. Jotta globaalin keskilämpötilan nousu jäisi alle kahden asteen, ilmakehää lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää 40-70 prosentilla (vuoden 2010 tasosta) vuosisadan puoleenväliin mennessä, ja vuosisadan lopulla maapallon pitäisi olla jo lähestulkoon hiilineutraali. Tähän pääsemiseksi fossiilisten energianlähteiden käytöstä pitää siirtyä uusiutuvien energianlähteiden, kuten tuulivoiman, aurinkosähkön ja -lämmön, puun ja muun biomassan, käyttöön ja myös käyttää energiaa nykyistä järkevämmin.

Ilmastonmuutoksen hillintä merkitsee paitsi ilmastopäästöjen vähentämistä, myös hiilidioksidia sitovien nielujen, kuten metsien, kasvattamista. Metsäkatoa vähentämällä ilmastonmuutosta voidaan hillitä kustannustehokkaasti joka puolella maailmaa. Suomessa maankäyttö- ja metsätaloussektori toimii hiilinieluna, eli metsien sitoman hiilen määrä ylittää sektorin aiheuttamat ilmastopäästöt.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on IPCC:n raportin mukaan myös edullista. Noin kolme prosenttia maailman bruttokansantuotteesta tarvittaisiin estämään ilmastoa lämpenemästä yli kahta astetta vuoteen 2100 mennessä.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viidennen raportin yhteenveto julkistetaan tämän vuoden lokakuussa. Kyseisestä raportista on nyt julkaistu kaikki kolme osaraporttia: 1) tieteellinen perusta, 2) sopeutuminen ja 3) hillitseminen.

VTT:n tiedote 14.4.2014. IPCC:n arviointiraportti: Ilmastopäästöjen radikaali vähentäminen vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla

IPCC:n raportti. Climate Change 2014. Mitigation of Climate Change. Summary for Policymakers.

Maatalouteen tarvitaan tehokkaita ja samalla taloudellisia ilmastotoimia

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Maatalouteen tarvitaan tehokkaita ja samalla taloudellisia ilmastotoimia, kirjoittavat Jyväskylän yliopiston Teea Kortetmäki ja Marja Järvelä Maaseudun Tulevaisuuden vierasyliössä 3.2.2014.

Maatalouden ilmastopäästöt aiheutuvat kolmenlaisista lähteistä: ensinnäkin maankäytön muutoksista ja maaperän päästöjä vapauttavista toimista, toiseksi tuotantoeläinten, lannan ja maaperän metaani- sekä dityppioksidipäästöistä sekä kolmanneksi energiankäytöstä.

Maataloudelle on asetettu tavoitteeksi 13 prosentin vähennyspäästöissä vuoteen 2020 mennessä, kun vertailuvuotena on vuosi 2005. MTT:n selvitysten mukaan vuosina 2005-2009 maatalouden päästövähenemä oli prosentin luokkaa, joten maatalouden päästövähennysten saavuttaminen näyttäisi vaativan selkeitä poliittisia toimia ja ohjausta.

Millaista ilmastopolitiikkaa maataloudessa tulisi tehdä?

Tutkimuksen perusteella viljelijät pitävät huomattavasti hyväksyttävämpänä sellaista maatalouden ilmastopolitiikkaa, jossa rahallisen ohjauksen tai vaihtoehtoisten toimintatapojen avulla viljelijälle jää valinnanvaraa.

Päästöjen vähentämiseen yhdenmukaisesti kannustavalla tukipolitiikalla voidaan maatalouden ilmastotavoitteet saavuttaa tehokkaasti, taloudellisesti ja viljelijöiden hyväksymin keinoin. Lue lisää.

Palkokasvit ovat merkittäviä fossiilisen energian ja väkilannoitteiden säästämisessä

Härkäpapu. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Härkäpapu. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Biologisen typensidonnan hyödyntämistä Suomen maataloudessa on mahdollista tehostaa voimakkaasti. MTT:n tutkijoiden Hannu Känkäsen, Antti Suokankaan, Kari Tiilikkalan ja Arja Nykäsen aihetta käsittelevä raportti Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä julkaistiin 2013. Raportin mukaan nurmipalkokasvien käyttö rehuntuotannossa, viherlannoituksen ja aluskasvien hyödyntäminen typen tuottamisessa sekä palkoviljojen täysimittainen viljely voivat vähentää väkilannoitetypen käyttöä 60 % nykyisestä. Fossiilista energiaa säästyy silloin, koneketjujen energiankulutus mukaan lukien, noin 3700 terajoulea (TJ) vuodessa. Se vastaa samaa energiamäärää, kuin maa- ja puutarhataloudessa käytettiin vuonna 2010 polttoöljynä lämmitykseen ja viljankuivaukseen.

Viime vuosina viljelijöiden kiinnostus palkokasveja kohtaan on lisääntynyt lannoitteiden kalleuden ja peltojen kasvukunnosta koetun huolen vuoksi. Arvio palkokasvien mahdollisuudesta korvata väkilannoitetyppeä ja säästää fossiilista energiaa voikin olla lähempänä  todellisuutta kuin äkkiseltään muutoksen suuruuden vuoksi voisi luulla, tutkijat tuumaavat.

Julkaisu Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä MTTn Raportti 76