Selvitys: Metsien hiilinielupotentiaali kasvaa, mutta maataloudessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on haasteellista

Näyteikkuna

 

Metsien hiilinielut ovat ratkaisevassa asemassa, kun tarkastellaan maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin (LULUCF) mahdollisuuksia edistää Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tuoreiden skenaariolaskelmien mukaan metsien hiilinielu voisi kaksinkertaistua vuoteen 2050 nykytasoon verrattuna. Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin puolestaan saada vähennettyä noin 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, mutta se vaatisi suuria muutoksia turvemaiden viljelyyn.

Selvityksen mukaan maataloussektorilla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan pienentää vähentämällä turvemaiden raivausta pelloksi, lisäämällä turvepeltojen kasvipeitteisyyttä, nostamalla turvemailla pohjaveden pintaa ja kasvattamalla lannan biokaasutuksen osuutta. Näillä toimilla maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää noin 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä ilman, että kotimaisen maataloustuotannon määrä sanottavasti muuttuisi.

Luonnonvarakeskus julkaisi 28.2.2019 selvityksen Maatalous- ja LULUCF-sektorien päästö- ja nielukehitys vuoteen 2050

Tiivistelmä: Ilmastopolitiikan mahdollisuudet ja haasteet maatalous- ja LULUCF-sektoreilla

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 28.2.2019: Selvitys: Metsien hiilinielupotentiaali kasvaa, mutta maataloudessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on haasteellista

LULUCF-_ja_maataloussektorin_kasvihuonekaasupaastot_ja_-poistumat-768x508

 

Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokortti saatavilla!

Korvesta kehittynyt mustikkaturvekangas. Kuva: Hannu Nousiainen.

Korvesta kehittynyt mustikkaturvekangas. Kuva: Hannu Nousiainen.

Suomen metsistä neljännes on suometsiä. Suometsien maaperä on turvetta, joka hajoaa hitaasti ja tuottaa kasvihuonekaasuja – hapellisissa olosuhteissa hiilidioksidia ja hapettomissa olosuhteissa metaania. Näiden turvemailla kasvavien metsien maaperän päästöt vastaavat suuruudeltaan noin neljännestä Suomen metsien puuston hiilinielusta. Metsänhoitotoimin ja vesitaloutta säätelemällä voidaan vähentää ojitettujen suometsien päästöjä. Pitämällä suometsät puustoisina voidaan huolehtia sopivasta kuivatuksesta ja välttää päästöjä lisäävää ojien kaivamista.

 

Miten voi toimia suometsien kanssa ilmastoviisaasti? Neuvoja löydät tietokortista, jonka ovat kirjoittaneet Timo Penttilä, Raija Laiho ja Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta. Kirjoittajat tutkivat metsien ja soiden ilmastovaikutuksia sekä kehittävät keinoja vähentää turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä.

Tutustu Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokorttiin!

Suomen kasvihuonekaasupäästötilastot vuodelle 2015 julkaistu

 

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 vastasivat 55,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2- ekv.).
 
Vuonna 2015 metsien nettonielu oli 49,3 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Metsien osalta viime vuosien suuret runkopuun hakkuumäärät ovat pienentäneet puuston hiilivarastoa, mutta samanaikaisesti vähentynyt hakkuutähteiden ja kantojen korjuu energiaksi on lisännyt orgaanisen aineen syötettä maaperän hiilivarastoon.
 
Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt olivat 6,5 miljoonaa tonnia CO2-ekv vuonna 2015, eli maatalouden päästöjen osuus kokonaispäästöistä on 12 prosenttia. Merkittävimmät päästöt aiheutuivat maaperään lannoitteena lisätystä typestä. Maataloussektorin päästöt ovat pysyneet nykyisellä tasolla jo yli kymmenen vuoden ajan. Sen sijaan verrattuna vuoteen 1990 päästöt vuonna 2015 ovat 14 prosenttia pienemmät. Pääosin tämä johtuu väkilannoitteiden käytön vähenemisestä. Toisaalta eloperäisten peltomaiden ala on jonkin verran kasvanut, mikä puolestaan on lisännyt maaperän dityppioksidipäästöjä.

 

 

Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990-2015.

Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990-2015.