OSMO-hankkeen tapahtuma: TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Nurmossa 17.7.2018

 

Aiheina:

OSMO-tilakokeet ja niiden tulokset; kemiallinen, fysikaalinen ja biologinen kasvukunto

Miten tasapainottaa ravinteita? Miten kipsiä kannattaa käyttää? Miksi vesi seisoo pellolla? Miten saada vesi riittämään kasveille poutavuonna? Miten jankkurointi vaikuttaa syysviljan talvehtimiseen?

Aika: Tiistai 17.7.2018 klo 10.00-12.30

Paikka: Petter Sandelinin pellot, Kiikuntie 450, Seinäjoki (käännytään pohjoiseen penkereen viereistä tietä ja ajetaan suoran päähän padolle noin 1 km)

Kohderyhmä: Viljelijät ja tiedotusvälineiden edustajat, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta.

Ohjelma:
OSMOn tilatutkimuksen ja sen tulosten esittely

  • Tilatutkimus viljelijän näkökulmasta, Petter Sandelin, viljelijä
  • Kemiallisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, ravinnetasapaino, Tuomas Mattila, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
  • Fysikaalisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, Jukka Rajala, hankevastaava, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
  • Biologisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, Veera Manka, mmyo, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Hinta: Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautuminen: viimeistään pe 13.7.2018
jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Järjestäjät:

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke.

Lisätietoja: Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Peltopäivän 17.7.2018 esite (pdf)

Tervetuloa!

osmo-logo

 

OSMO-hanke: Viljavuustutkimuksesta enemmän irti kationinvaihtokapasiteetin määrityksellä

 

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa paneudutaan maan kemialliseen viljavuuteen ja etenkin maaperän kykyyn varastoida ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon eli kationinvaihtokapasiteettiin (KVK). Kationinvaihtokapasiteetti kuvaa maan kykyä varata positiivisesti varautuneita ravinteita (kationeja) kasveille käyttökelpoiseen vaihtuvaan muotoon.

Raportin ja Kationinvaihtokapasiteetti-laskurin ovat laatineet yliopistotutkija Tuomas Mattila ja erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanketta.

Kationinvaihtokapasiteetin määritys monipuolistaa viljavuustutkimuksen hyödyntämistä. Sitä voidaan käyttää viljavuusanalyysin tulkinnassa maalajien tarkempaan määritykseen, maaperän koostumuksen arviointiin, kalkitussuositusten muodostamiseen ja erilaisten ravinne-epäsuhtien tunnistamiseen.

Raportti: Mattila T.J. ja Rajala J. Kationinvaihtokapasiteetin määritys ja käyttö viljavuusanalyysin tulkinnassa. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 179. 36 sivua.

Lue lisää tiedotteesta Uusi raportti: Kationinvaihtokapasiteetin määritys monipuolistaa viljavuustutkimuksen hyödyntämistä

Linkki Kationinvaihtokapasiteetti-laskuriin.

osmo-logo

OSMO-hankkeen kurssi: Osaamista maan kasvukunnon hoitoon  – Maitoa ja lihaa pienemmin ostopanoksin 

Seinäjoella järjestettävän kurssin aiheina ovat nautatilojen maan kasvukunnon hoidon haasteet ja kotoisten tuotantopanosten hyväksikäytön parantaminen.

Aika: 1.2.2018 klo 10.00–17.30  ja 2.2.2018 klo 8.30–12.00
Paikka: 
Holmanhovi, Hotelli Sorsanpesä, Törnäväntie 27, 60200 Seinäjoki

Kohderyhmä: Maidon- ja naudanlihantuottajat sekä muut maan kasvukunnon hoidon parantamisesta ja nautatilan tuotantopanosten paremmasta hyödyntämisestä kiinnostuneet.

Tavoite: Antaa valmiuksia maan kasvukunnon hoitoon ja nautatilan tuotantopanosten tarkempaan hyväksikäyttöön.

Kurssin ohjelma koostuu alustuksista, tilaesimerkeistä ja keskusteluista.

  • Maan kasvukunnon hoito; kemia, fysiikka ja biologia
  • Kasvien ravinteiden saanti tasapainoon
  • Pellon biologia kuntoon
  • Happea maahan – juuret täyteen toimintaan
  • Enemmän tehoa lannasta – ostoravinteita säästyy
  • Pelloista enemmän rehuyksiköitä ja riittävästi valkuaista
    – ostorehuissa säästöjä
  • Lypsättäviä säilörehuja nurmesta ja kokoviljasta
  • Lehmiin kestävyyttä tasapainoisella ruokinnalla

Opettajat: alan kotimaisia ja englantilaisia asiantuntijoita
Hinta: 50 eur, sis. opetuksen ja aamukahvin/teen ensimmäisenä päivänä (arvonlisäveroton koulutus), muut tarjoilut omakustanteisia (ks. lisätietoja ilmoittautumislomakkeelta).

Lisätietoja: Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210, OSMO-hanke

Ohjelma (pdf)

Ilmoittautuminen: viimeistään ke 24.1.2018 osoitteessa: http://bit.ly/maankasvukuntonautatiloilla

Varaa majoitus suoraan hotelli Sorsanpesästä 020 741 8181, sorsanpesa@sorsanpesa.fi.
Alennetut hinnat (1 hh 84 eur/yö, 2 hh 94 eur/yö, 3 hh 117 eur/yö, 4 hh 156 eur/yö, HUOM! rajoitettu kiintiö) ja kyseisten varausten maksuton peruutus voimassa 9.1.2018 asti. Mainitse varatessasi kurssin nimi. Varaukset ja peruutukset vain kirjallisesti! Hotellin vastaanotto on suljettu 23.12.–8.1.2018, joten puhelimella ei tavoita.

Yhteinen päivällinen ja yhdessäoloa Sorsanpesässä illalla omakustanteisesti.

Järjestäjä: OSMO-hanke (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa)

Tervetuloa kurssille!

osmo-logo

OSMO-hanke: Maakosketusta ja vetokykyä – mitä kaikkea tulisi tietää renkaista?

 

Maatalousrengaskurssi ilman paineita!

30.11.2017 klo 18.00 – 18.1.2018 klo 21.00

Maakosketusta ja vetokykyä – mitä kaikkea tulisi tietää renkaista -kurssi järjestetään kolmen illan kurssina 30.11.2017-18.1.2018  Salossa ja Paimiossa.
Maatalousrengaskurssi ilman paineita!

-Koneet kasvaa – maa tiivistyy – onko peli menetetty?
-Mitkä ovat rengaskuormat, miten pienentää rengaskuormaa ja miten alas rengaspaine pitäisi saada tiivistymisen välttämiseksi?
-Millaisilla renkailla päästään riittävän alhaisiin rengaspaineisiin ja suuriin kosketusaloihin?
-Mitkä ovat sopivimmat renkaat tilan koneisiin tiivistymisen vähentämiseksi?

Aika: Torstai 30.11.2017, klo 18.00-21.00
Paikka: AMK, iso auditorio, Ylhäistentie 2, 24130 Salo
Aika: Keskiviikko 13.12.2017, klo 18.00-21.00
Paikka: Paimiosali, kaupungintalo, Vistantie 18, 21530 Paimio
Aika: Torstai 18.1.2018, klo 18.00-21.00
Paikka:
Salo, paikka ilmoitetaan myöhemmin

Kohderyhmä: Viljelijät ja muut kiinnostuneet, jotka ovat kiinnostuneita tiivistymisen välttämisestä parempien rengasvalintojen avulla.

Tavoite: Antaa valmiuksia tiivistymisriskien määrittämiseen, tarvittavien pyöräkuormien ja rengaspaineiden määrittämiseen sekä perehtyä eri rengasvaihtoehtojen valintaan.

Kurssin ohjelma
koostuu alustuksista, keskusteluista ja esimerkeistä ja harjoituksista.

  • Eri rengaskuormien määritys
  • Eri rengaskuormitusten vaikutus tiivistymisriskiin
  • Keinot rengaskuormien pienentämiseen
  • Tarvittavien rengaspaineiden määritys
  • Rengastyypit ja niiden merkitys
  • Rengasvalinnat tilan koneisiin ja vaihtoehtojen vertailu

Opettajat:

  • Tapio Riipinen, maanviljelijä, agronomi, Afcon Oy
  • Åge Boller, markkinointipäällikkö, Michelin/maatalousrenkaat, Tanska ja Euromaster Oy, Suomi
  • Jari Aspelund, markkinointipäällikkö, Vianor Oy
  • Tuomas Mattila, tutkija-viljelijä, tekniikan tohtori, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Hinta: Kurssi on maksuton.

Lisätietoja: Olli-Pekka Ruponen, opruponen@gmail.com, puh. 050 582 4645, Järki Pelto -hanke
Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210, OSMO -hanke
Ei ennakkoilmoittautumista

Esite ja ohjelma tulossa
http://bit.ly/maakosketusta-ja-vetokykya

https://proagria.fi/tapahtumat/maakosketusta-ja-vetokykya-mita-kaikkea-tulisi-tietaa-renkaista-9159

Järjestäjät: Järki Pelto -hanke (BSAG) ja OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi). Mukana myös rengasalan yrityksiä.

Tervetuloa kurssille!

osmo-logo

 

OSMO-hankkeen kasvustohavaintopäivät – Maan rakenne Kuortaneella 19.9. ja Ilmajoella 20.9.

 

Maan rakenne on aiheena  Kuortaneella 19.9. ja Ilmajoella 20.9.2017 järjestettävillä kasvustohavaintopäivillä erityisesti nurmitilojen näkökulmasta.

Aika:  Ti 19.9.2017 klo 10:30-12:30 (-13), Kuortane

             Ke 20.9.2017 klo 10:30-12:30 (-13), Ilmajoki

Paikka: Tarkemmat ajo-ohjeet lähetetään päiviin ilmoittautuneille.

Aiheet:

  • Maan rakenne, OSMO-koelohkojen kasvukunnon puutteista, Jukka Rajala, OSMO-hanke
  • Havaintojen tekoa maan rakenteesta
  • Nurmesta tulosta – hanke tapahtumat ja tiedotus, Hannu Kivisaari ProAgria Etelä-Pohjanmaa
  • Jankkurointikokemukset
  • Nurmijankkurointinäytös

llmoittautuminen: viimeistään ma 18.9. Internetissä www.proagria.fi/ep -> Tapahtumat tai Tuula Perälälle p. 06 416 3400, 040 706 3386, koulutus.ep@proagria.fi

Järjestäjät:  Nurmesta tulosta –hanke yhteistyössä Osaamista maan kasvukunnon hoitoon OSMO-hanke ja yritykset.

Lisätietoja:Hannu Kivisaari, Nurmesta Tulosta –hanke/ ProAgria Etelä-Pohjanmaa p. 0400-798580 hannu.kivisaari@proagria.fi
Jukka Rajala, projektipäällikkö, OSMO-hanke, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, p. 044-303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi

Esite ja ohjelma.

 Tervetuloa!

osmo-logo

Pellon pinnan muotoilulla, lisäojituksella ja viljelykierron muutoksilla ylläpidetään maan kasvukuntoa – OSMO-hankkeen opintomatkalla Varsinais-Suomessa 25.7.2017

 

Pellon pinnan muotoilu on tehtävä siten, että rankkojen sateiden jälkeen vedellä on mahdollisuus poistua lohkolta pintavaluntana. Vaikka salaojitus olisi miten toimiva tahansa ja lisäojituksiakin olisi tehty, salaojat eivät kykene kuljettamaan useiden kymmenien millien rankkasateitten tuomaa vesimassaa putkien kautta pois. Helpoimmillaan pellon pinnan muotoiluissa poistetaan pintavaluntaa estävät kannakset peltojen reunoilta. Järeimmillään pinnan muotoilua tehdään laseravusteisilla peltolanoilla, jossa maata siirretään useampiakin kymmeniä senttejä paikasta toiseen. Jos siirrettävää maata on paksu kerros, kannattaa ruokamultakerros siirtää ensin sivuun ja palauttaa muotoilun jälkeen takaisin paikalleen. Peltojen lisä- ja täydennysojitukset ovat viime vuosina yleistyneet, koska ensimmäisistä salaojituksista on aikaa jo yli puoli vuosisataa.

Timo Ylieskolan tilalla Marttilassa pellon pinnan muotoilua ja tasausta tehdään isännän itse rakentamalla peltolanalla (kuva 1.), jossa apuna käytetään laseria. Tasattava pelto ajetaan ensin läpi noin kymmenen metrin välein, näin kartoitetaan pellon pinnan muodot. Sen jälkeen GPS:ää ja Trimble-tietokoneohjelmaa apuna käyttäen pystytään suunnittelemaan ja toteuttamaan peltolohkon tasaustoimet. Ylieskolan tilalla tehdään myös lisäojituksia kaivinkoneeseen itse tehdyllä salaojitusauralla. Vanhan ojituksen ojaväli oli 16-18 metriä ja lisäojituksen jälkeen ojaväli on noin 8 metriä ja ojien syvyys noin 70-100 senttiä.

Kuva 1. Maan pinnan muotoiluun tehty peltolana. Kuva: Sakari Raiskio.

Kuva 1. Maan pinnan muotoiluun tehty peltolana. Kuva: Sakari Raiskio.

Kalle Yli-Jaakkolan tilalla Pöytyällä on viimeisten vuosien aikana monipuolistettu viljelykiertoa, sillä aikaisempaan viljapainotteiseen viljelykiertoon on otettu mukaan öljy- ja nurmikasveja. Tilan isännän mukaan tulokset alkavat näkyä parempana maan kasvukuntona ja sadonlisäyksinä. Lisäksi tilalla on siirrytty matalampaan kyntöön ja syysmuokkaukseen ja tilalla käytetään kompostoitua broilerinlantaa kemiallisten lannoitteiden rinnalla. Kaikki tehdyt toimenpiteet ovat isännän mukaan vaikuttaneet positiivisesti tilan talouteen kohonneiden katetuottojen kautta.

Opintoretkellä tutustuttiin lisäksi OSMO-hankkeen tilakokeeseen Aurassa ja kuultiin ensimmäisistä rohkaisevista tuloksista. Tilakokeeseen osallistuvalla lohkolla alkuunlähtötilanteessa maa oli erittäin pahasti tiivistynyt ja yhtenä syynä oli salaojituksen toimimattomuus tukkeutuneiden laskuaukkojen vuoksi. Koelohkolla on suoritettu syvämuokkaus jankkuroimalla ja viljelykiertoon on sisällytetty syväjuurisia maata muokkaavia kasveja. Tilakoe jatkuu vielä ensi vuoteen, jonka jälkeen saadaan lopullisia tuloksia.

teksti ja kuvat: Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus

Kuva 2. Opintoretkeläisiä kiinnosti kaivinkoneeseen tehty salaoja-aura.  Kuva: Sakari Raiskio.

Kuva 2. Opintoretkeläisiä kiinnosti kaivinkoneeseen tehty salaoja-aura. Kuva: Sakari Raiskio.

Koneiden oikealla säädöllä on merkitystä muokkaustulokseen – OSMO-hankkeen muokkaustyönäytös Nubyn tilalla Espoossa 20.7.2017

 

Muokkauskoneiden säätöön vaikuttavat monet eri seikat, kuten käytettävän muokkauskoneen ominaisuudet, maalaji ja maan kunto, tehtävän muokkauksen tarkoitus sekä muokkauksen ajankohta. Vaikka muokkauskoneet ovat perin yksinkertaisia, löytyy niistä monipuoliset säätömahdollisuudet. Muokkauskoneiden säätöjä ovat mm. muokkaussyvyyden säätäminen, piikkivälin ja piikkien kallistuksen säätäminen sekä piikkimallin valinta ja ajonopeus.

 
Kultivoinnissa käytetään yleisesti jousipiikeillä varustettuja kultivaattoreita ja joihin on kiinnitetty perään muokkausjälkeä viimeistelevä piikkihara tai varpajyrä (kuva 1.). Kultivoinnin muokkaussyvyys määräytyy sen mukaan, mihin tehtävällä muokkauksella pyritään. Jos kyseessä on nurmen tai muun monivuotisen kasvuston lopettaminen, tulee kultivointi tehdä läpileikkaavilla terillä kasvin kasvupisteen alapuolelta. Eli tässä tapauksessa muokkaussyvyys on n. 5 cm. Jos kyseessä on maata muokkaava toimenpide, valitaan kultivaattorin muokkaussyvyys ja piikit maan jäykkyyden mukaan. Kultivaattorissa on kolme eri säätöä: muokkaussyvyyden säätö, piikkivälin säätö ja piikkien mallin valinta. Kultivointi pitäisi tehdä kuivalla kelillä, jolloin vetotraktorin pyörissä on paras pito eikä renkaiden luistamista maan pinnassa tapahdu.

 

Kuva 1. Kultivaattori varustettuna läpileikkaavilla jousipiikeillä ja piikkiharalla. kuva: Sakari Raiskio.

Kuva 1. Kultivaattori varustettuna läpileikkaavilla jousipiikeillä ja piikkiharalla. kuva: Sakari Raiskio.

 

Jankkurissa on jäykät piikit, joilla on mahdollista päästä tiivistyneen kyntöanturan alapuolelle. Jankkurissa piikkiväli on harva, joten tukkeutumista harvemmin ilmenee. Myös jankkureissa käytetään piikkien takana kulkevaa ja muokkausjälkeä viimeistelevää jyrää (kuva 2.). Jankkurin säätöjä ovat työsyvyyden säätö, piikkien kallistuksen säätö ja piikkivälin säätö sekä piikkityypin valinta. Nyrkkisääntönä pidetään, että jankkurin terien väli pitäisi olla noin kaksin-kertainen työsyvyyteen verrattuna, eli jos piikkiväli on 50 cm, niin suositeltava työsyvyys on 25 cm. Jankkurin piikkien kallistamisella ja piikkityypin valinnalla vaikutetaan paljon jankkuroinnin työjälkeen. Jos piikkiä kallistaa voimakkaasti eteenpäin tapahtuu voimakasta maan muokkautumista ja eri kerrosten välistä maa-aineksen sekoittumista, joka ei välttämättä ole hyväksi. Jankkuroinnin tulos on hyvä, kun muokatun maan pinta on melko tasainen eikä muokkautumista eri kerrosten välillä ole tapahtunut. Jankkurointi pitää mahdollisuuksien mukaan tehdä kuivalla aikaa ja mielellään heinänurmen toisena kasvuvuotena, jolloin nurmi jatkaa kasvuaan ja tunkee juurensa tehokkaasti jankkuroinnin avanteisiin.

teksti ja kuvat: Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus

Kuva 2. Nubyn tilan isäntä Magnus Selenius ja tutkija-viljelijä Tuomas Mattila kertoivat kokemuksiaan jankkuroinnista sekä havainnollistivat jankkuroinnin oikeita säätöjä. Kuva: Sakari Raiskio.

Kuva 2. Nubyn tilan isäntä Magnus Selenius ja tutkija-viljelijä Tuomas Mattila kertoivat kokemuksiaan jankkuroinnista sekä havainnollistivat jankkuroinnin oikeita säätöjä. Kuva: Sakari Raiskio.

OSMO-hanke: Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?

 

Peltojen kasvukunnon selvittäminen kannattaa. Monipuolisesti kasvukuntoa selvittämällä ja pohtimalla ongelmien välisiä yhteyksiä voi löytää kullekin lohkolle sopivimmat kasvukunnon hoitotoimet.

 

”Esimerkiksi syväkuohkeutuksen, syväjuuristen kasvien ja kipsin yhdistelmä vaikuttaa korjaavan eräiden savimaiden rakennetta melko nopeasti. Toisaalta multavuuden nosto intensiivisen avomaan tuotannon hietamailla tai turvemaiden rakenteen vakiinnuttaminen ovat vielä haasteita, joihin ei ole selviä ratkaisukeinoja”, tutkija Tuomas Mattila toteaa.

 

OSMO-hankkeessa on nyt julkaistu raportti ”Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?” Raportin ovat kirjoittaneet hankkeen kouluttaja tutkija-viljelijä Tuomas J. Mattila sekä projektipäällikkö, agronomi ja viljelijä Jukka Rajala Helsingin yliopistosta.

 

Lue lisää tiedotteesta.
osmo-logo

Rengaskuormituksen ja pintapaineen vaikutus maan tiivistymiseen – OSMO-hankkeen pellonpiennarpäivä Tuorlassa 18.7.2017

 

Maa voi tiivistyä haitallisesti, kun pellolla ajetaan raskailla koneilla erityisesti maan ollessa märkää. Maan tiivistymistä voidaan ehkäistä käyttämällä riittävää rengastusta ja alhaisia rengaspaineita.

Renkaan ja maan välisessä kosketuspinnassa vaikuttaa pintapaine.  Pintapaineen pienentämisellä on monia etuja peltoviljelyssä. Pintapaine vaikuttaa siihen, kuinka suuri maata tiivistävä paine on. Rengaspaineen säädöllä saadaan alennetuksi pintapainetta ja siten myös maan tiivistymistä tehokkaasti. Rengaspaine pitää kuitenkin säätää aina työn mukaan ja mietittävä miten alhaiseksi rengaspaineen voi pudottaa työturvallisuusnäkökohdat kuitenkin huomioiden. Aikoinaan rengaspaine oli pakko säätää kohdalleen, jotta takavetotraktorilla sai liukkaan savipellon kynnettyä. Nykyään tehokkaalla nelivedolla saa aina sulana olevan pellon mustaksi, mutta käytännössä se tehdään liian usein maan tiivistymisen kustannuksella.

Traktorin painonjakauma renkaiden kesken, punnitus vaa’alla. Kuva: Sakari Raiskio.

Traktorin painonjakauma renkaiden kesken, punnitus vaa’alla. Kuva: Sakari Raiskio.

Pintapaineen ohella rengaskuorma vaikuttaa maan tiivistymiseen. Maan tiivistymisen kannalta oleellisinta on siis lisätä koneisiin renkaita, kuten paripyörät ja telit, sekä käyttää riittävän alhaisia rengaspaineita (0,5 bar). Maan ollessa märkää peltoliikenne on karsittava niin vähäiseksi kuin mahdollista. Leveiden renkaiden ja paripyörien hyödyt tulevat selvimmin esiin ruokamultakerroksessa. Maan vesitalouden ja salaojien toimivuuden kannalta pohjamaan tiivistymisen estämiseen on myös kiinnitettävä erityistä huomiota ja siihen vaikutetaan parhaiten työkoneiden ja rengaskohtaisen painon pienentämisellä.

Rengaspaineen vaikutus kosketusalaan havainnollistettiin maalaamalla renkaan kosketusala maahan. Oikealla rengaspaine on 1,3 bar, keskellä 0.8 bar. Vasemmalla rengaspaine oli 0,8 bar ja traktorin nostolaitteisiin oli kytketty nelisiipiset kääntöaurat. Kuva: Sakari Raiskio.

Rengaspaineen vaikutus kosketusalaan havainnollistettiin maalaamalla renkaan kosketusala maahan. Oikealla rengaspaine on 1,3 bar, keskellä 0.8 bar. Vasemmalla rengaspaine oli 0,8 bar ja traktorin nostolaitteisiin oli kytketty nelisiipiset kääntöaurat. Kuva: Sakari Raiskio.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

OSMO-hankkeen ja Pro-Agrian järjestämässä pellonpiennarpäivässä Ammattiopisto Liviassa Piikkiön Tuorlassa Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista kertoivat maan tiivistymisriskeistä ja esittelivät käytännön työnäytöksissä mm. renkaan kosketusalan ja maahan kohdistuvan tiivistymispaineen mittauksia eri rengaspaineilla. Mittauksissa käytettiin erikokoisia koneyhdistelmiä, kuten nelivetotraktori-kääntöaura yhdistelmää, traktori-lietevaunu yhdistelmää sekä leikkuupuimuria. Tuomas Mattila on kehittänyt maan tiivistymiskertoimen arviointiin näppärän laskurin, joka on ladattavissa Luonnonkoneisto.fi –sivustolta.

Teksti ja kuvat: Sakari Raiskio

Jukka Rajala ja Tuomas Mattila maahan kohdistuvan paineen mittauksissa. Kuva: Sakari Raiskio.

Jukka Rajala ja Tuomas Mattila maahan kohdistuvan paineen mittauksissa. Kuva: Sakari Raiskio.

OSMO-hanke: Muokkaustyönäytös Uudellamaalla 20.7.2017 – kultivointi ja jankkurointi sekä koneiden säätöjen merkitys


Uudellamaalla 20.7. järjestettävän työnäytöspäivän aiheina on maan jankkurointi ja muokkaus kultivaattorilla sekä koneiden säätöjen merkitys, ja kasvualustan valmistaminen nurmesta syysviljoille.
Miten hyödyntää kultivaattoria monipuolisesti?
Mikä on sopivin tapa ja ajankohta maan jankkurointiin eri tilanteissa?

Aika: Torstai 20.7.2017, klo 9.30 – 12.30, Kahvimahdollisuus klo 9.00-
Paikka: Röyläntie 38, 02940 Espoo (pelto tien läheisyydessä)
Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista maan muokkausmenetelmistä ja tarkentamaan muokkauskoneiden käyttöä.

Tavoite:
Havainnollistaa ja vertailla eri koneiden muokkaustapoja ja mahdollisia eroja työjäljessä sekä säätöjen vaikutuksia muokkaustulokseen.

Päivän ohjelma koostuu työnäytöksistä pääosin viljelijöiden omin konein sekä eri säätöjen vaikutusten esittelyistä.

  • Maan sopiva kosteus muokkauksille
  • Kriittinen muokkaussyvyys
  • Kultivoinnin eri vaihtoehdot, työsyvyydet ja säädöt
  • Kultivaattorien kärkivaihtoehdot ja niiden merkitys
  • Kultivaattorin pikavaihtokärjet
  • Jankkurityypin ja säätöjen merkitys jankkuroinnissa
  • Esittelyosastoilla myös uudenlaisia maanparannusaineita ja ilmastonsuojeluasiaa

Hinta: Tilaisuus on maksuton. Kahvi ja sämpylä omakustanteinen, hinta 4 eur
Lisätietoja: Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210,
Vilma Kuosmanen, vilma.kuosmanen@proagria.fi, puh. 040 7424729

Ilmoittaudu: viimeistään to 13.7.2017 http://bit.ly/tyonaytosuusimaa

Ohjelma (pdf).

Järjestäjät:
OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi), ELINA-hanke (ProAgria Etelä-Suomi), Järki- hanke (BSAG) ja VILMA-hanke (Luonnonvarakeskus).

Tervetuloa!

osmo-logo