Animaatio: Monipuolisesti hyödyllinen nurmi

Näyteikkuna

 

Nurmi ja nauta tuottavat monia ekosysteemipalveluita. Luonnonvarakeskuksen nurmitutkimus kokosi tietoa havainnolliseksi animaatioksi.

 

Suomalaisen maidon- ja lihantuotannon erityispiirre ja mahdollisuus: nurmipelto ruokkii naudat ja sitoo hiiltä

  • Maapallon pelloista noin 40 prosenttia on nurmi- ja laidunalueita, joita voidaan käyttää ihmiselle sopivan ruoan tuotantoon pääasiassa vain märehtijöiden avulla (Lähde: YK:n maatalousjärjestö FAO*). Maailman väestö kasvaa 10 miljardiin, joten nurmialueita ja märehtijöitä tarvitaan ruoantuotantoon myös tulevaisuudessa − samaan aikaan kun kasvisten osuutta globaalissa ruokavaliossa on kasvatettava. Olennaista on, että nurmesta jalostettu maito ja liha tuotettaisiin mahdollisimman resurssiviisaasti sellaisilla alueilla, joilla on esimerkiksi riittävästi vettä − kuten Suomessa.
  • Suomessa naudat syövät ravinnokseen enimmäkseen tiloilla kasvatettua nurmirehua sekä jonkin verran viljoja ja rypsiä/rapsia. Monessa muussa maassa nautoja ruokitaan pääasiassa viljoilla, soijalla ja maissilla, jotka kaikki sopivat sellaisenaan myös ihmisten ruoaksi. Ympäristövaikutuksia vähentää myös se, että suomalaisen lypsylehmän ja sen jälkeläisten liha päätyy lautasellemme. Monessa maassa maidon-ja lihantuotanto on erotettu toisistaan, mikä johtaa resurssien tehottomampaan käyttöön. Siksi suomalainen terve ja hyvätuottoinen nautakarja pärjää hyvin ympäristövaikutusten vertailussa.
  • Terve maaperä sitoo ja varastoi hiiltä ilmakehästä. Se myös pidättää ravinteita tehokkaasti, jolloin typpi ja fosfori eivät valu vesistöihin. Monivuotiset nurmet voivat sitoa hiiltä. Viljelijä voi parantaa maaperän hiilensidontaa esimerkiksi vuoroviljelyllä, lisäämällä nurmen lajikirjoa ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä ympäri vuoden.
  • Suomalaisnautojen tuottaman metaanin määrä on puolittunut 50 vuodessa eläinten parantuneen tuotantokyvyn, terveyden ja ruokinnan myötä. Samaan aikaan myös eläinten määrä on vähentynyt. Nyt tarvitsemme uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Nurmituotannon hiilensidonnan lisäksi ratkaisuja ovat esimerkiksi lannan ravinteiden kierrätys ja lannasta tuotettu biokaasu, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita. Maitoketjun osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on pysynyt koko 2000-luvun noin 3-4 prosentissa. (Tilastokeskus 2017).

*Grasslands of the world. Plant Production and Protection Series No. 34. Toim. Suttie, Reynolds and C. Batello. Food and Agriculture Organization of the United Nations, 2005. http://www.fao.org/docrep/008/y8344e/y8344e05.htm

Are grasslands under threat? Brief analysis of FAO statistical data on pasture and fodder crops, Food and Agriculture Organization of the United Nations. http://www.fao.org/uploads/media/grass_stats_1.pdf

Lähde: Luonnonvarakeskuksen tiedote 31.1.2019:Nurmipellot ovat pohjoisen maatalouden erikoisuus − laaja suomalaishanke tähtää ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja resurssitehokkuuteen