Animaatio: Monipuolisesti hyödyllinen nurmi

Näyteikkuna

 

Nurmi ja nauta tuottavat monia ekosysteemipalveluita. Luonnonvarakeskuksen nurmitutkimus kokosi tietoa havainnolliseksi animaatioksi.

 

Suomalaisen maidon- ja lihantuotannon erityispiirre ja mahdollisuus: nurmipelto ruokkii naudat ja sitoo hiiltä

  • Maapallon pelloista noin 40 prosenttia on nurmi- ja laidunalueita, joita voidaan käyttää ihmiselle sopivan ruoan tuotantoon pääasiassa vain märehtijöiden avulla (Lähde: YK:n maatalousjärjestö FAO*). Maailman väestö kasvaa 10 miljardiin, joten nurmialueita ja märehtijöitä tarvitaan ruoantuotantoon myös tulevaisuudessa − samaan aikaan kun kasvisten osuutta globaalissa ruokavaliossa on kasvatettava. Olennaista on, että nurmesta jalostettu maito ja liha tuotettaisiin mahdollisimman resurssiviisaasti sellaisilla alueilla, joilla on esimerkiksi riittävästi vettä − kuten Suomessa.
  • Suomessa naudat syövät ravinnokseen enimmäkseen tiloilla kasvatettua nurmirehua sekä jonkin verran viljoja ja rypsiä/rapsia. Monessa muussa maassa nautoja ruokitaan pääasiassa viljoilla, soijalla ja maissilla, jotka kaikki sopivat sellaisenaan myös ihmisten ruoaksi. Ympäristövaikutuksia vähentää myös se, että suomalaisen lypsylehmän ja sen jälkeläisten liha päätyy lautasellemme. Monessa maassa maidon-ja lihantuotanto on erotettu toisistaan, mikä johtaa resurssien tehottomampaan käyttöön. Siksi suomalainen terve ja hyvätuottoinen nautakarja pärjää hyvin ympäristövaikutusten vertailussa.
  • Terve maaperä sitoo ja varastoi hiiltä ilmakehästä. Se myös pidättää ravinteita tehokkaasti, jolloin typpi ja fosfori eivät valu vesistöihin. Monivuotiset nurmet voivat sitoa hiiltä. Viljelijä voi parantaa maaperän hiilensidontaa esimerkiksi vuoroviljelyllä, lisäämällä nurmen lajikirjoa ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä ympäri vuoden.
  • Suomalaisnautojen tuottaman metaanin määrä on puolittunut 50 vuodessa eläinten parantuneen tuotantokyvyn, terveyden ja ruokinnan myötä. Samaan aikaan myös eläinten määrä on vähentynyt. Nyt tarvitsemme uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Nurmituotannon hiilensidonnan lisäksi ratkaisuja ovat esimerkiksi lannan ravinteiden kierrätys ja lannasta tuotettu biokaasu, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita. Maitoketjun osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on pysynyt koko 2000-luvun noin 3-4 prosentissa. (Tilastokeskus 2017).

*Grasslands of the world. Plant Production and Protection Series No. 34. Toim. Suttie, Reynolds and C. Batello. Food and Agriculture Organization of the United Nations, 2005. http://www.fao.org/docrep/008/y8344e/y8344e05.htm

Are grasslands under threat? Brief analysis of FAO statistical data on pasture and fodder crops, Food and Agriculture Organization of the United Nations. http://www.fao.org/uploads/media/grass_stats_1.pdf

Lähde: Luonnonvarakeskuksen tiedote 31.1.2019:Nurmipellot ovat pohjoisen maatalouden erikoisuus − laaja suomalaishanke tähtää ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja resurssitehokkuuteen

Kutsu Peltomaan orgaaninen aines – mitä, missä, milloin? -seminaariin/webinaariin 25.3.2019

Näyteikkuna

peltomaan_orgaaninen-aines_kuvapalkki

 

Aika: ma 25.3.2019 klo 12–16
Paikka: Säätytalo, Snellmaninkatu 9–11, Helsinki, Sali 3

Miten peltomaan eloperäinen aines vaikuttaa satoon? Kuinka kestäviä maanparannusaineet ovat? Entä millaisia ilmastollisia vaikutuksia maanparannusaineilla voisi saavuttaa?

 

Ohjelma

12.00  Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus (Luke)
12.05  Avaussanat, Birgitta Vainio-Mattila, maa- ja metsätalousministeriö video
12.10  Peltomaan hiilen pitkäaikainen trendi, Jaakko Heikkinen, Luke kalvot
12.20  Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon, Tapio Salo, Luke kalvot ja video
12.40  Maan orgaanisen aineksen vaikutus typen mineralisaatioon, Helena Soinne, Luke kalvot ja video
13.00  Maan ominaisuudet eri kerroksissa, Riikka Keskinen, Luke kalvot ja video
13.20  Yhteiskunnallisesti optimaalinen typen ja hiilen käyttö maataloudessa – taloudellinen tarkastelu, Matti Sihvonen, Helsingin yliopisto kalvot ja video

13.40  Salamapuheenvuorot
Arja Nykänen, ympäristöministeriö kalvot ja video
Sami Talola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK-Varsinais-Suomi kalvot ja video

13.50  Kahvi

14.20  Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines, Katri Rankinen, Suomen ympäristökeskus kalvot ja video
14.40  Maanparannus – mahtava mahdollisuus? Kristiina Regina, Luke kalvot ja video

15.10  Salamapuheenvuorot
OSMO-hanke, Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi kalvot ja video
CarbonAction-hanke, Eija Hagelberg, Baltic Sea Action Group video video
CARBO-hanke, Panu Korhonen, Luke kalvot ja video
PERA-hanke, Sami Ovaska, Luke kalvot ja video

15.30  Keskustelua ja kysymyksiä yhteenvetokalvot
15.55  Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle
16.00  Tapahtuma päättyy

Seminaarin järjestävät hankkeet Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI), Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE).

Seminaari on kaikille avoin ja maksuton, ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä webinaarina.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
Ilmoittautua voi lomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Riitta Savikolta myös lisätietoja. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 18.3.2019.

Tervetuloa!

logorimpsu

OSMO-hanke: Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?

 

Peltojen kasvukunnon selvittäminen kannattaa. Monipuolisesti kasvukuntoa selvittämällä ja pohtimalla ongelmien välisiä yhteyksiä voi löytää kullekin lohkolle sopivimmat kasvukunnon hoitotoimet.

 

”Esimerkiksi syväkuohkeutuksen, syväjuuristen kasvien ja kipsin yhdistelmä vaikuttaa korjaavan eräiden savimaiden rakennetta melko nopeasti. Toisaalta multavuuden nosto intensiivisen avomaan tuotannon hietamailla tai turvemaiden rakenteen vakiinnuttaminen ovat vielä haasteita, joihin ei ole selviä ratkaisukeinoja”, tutkija Tuomas Mattila toteaa.

 

OSMO-hankkeessa on nyt julkaistu raportti ”Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?” Raportin ovat kirjoittaneet hankkeen kouluttaja tutkija-viljelijä Tuomas J. Mattila sekä projektipäällikkö, agronomi ja viljelijä Jukka Rajala Helsingin yliopistosta.

 

Lue lisää tiedotteesta.
osmo-logo

OSMO-hankkeessa maaperätieto jalostuu käytännön osaamiseksi

OSMO-hankkeessa (Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä) viljelijät, tutkijat, yritykset ja neuvojat työskentelevät yhdessä maan kasvukunnon parantamiseksi. Ympäristö ja viljelijän kukkaro kiittävät, kun hyväkuntoisesta maasta saadaan enemmän satoa vähemmillä lannoitteilla ja vesistövalumat jäävät pienemmiksi.

OSMO-hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Jukka Rajala
jukka.rajala@helsinki.fi
puh. 044 303 2210
OSMO-hankkeen esittelynettisivu

Alla hankkeen esittelyvideo, josta samalla saa vinkkejä tutkimuksen, neuvonnan ja viljelijöiden yhteistyöhön. VILMA-hanke on yksi OSMOn lukuisista yhteistyökumppaneista.

Allan Savory: Näin estämme aavikoitumisen ja kumoamme ilmastonmuutoksen

”Aavikoituminen on hieno sana maalle, joka on muuttumassa aavikoksi” aloittaa Allan Savory tässä hiljaisen voimakkaassa puheessa. Aavikoituminen kietoutuu ilmastonmuutokseen, uhkaa ruokaturvaa ja aiheuttaa perinteisten paimenyhteiskuntien luisumista sosiaaliseen kaaokseen. Savory on omistanut elämänsä aavikoitumisen torjumiseen. Hän uskoo nyt — ja hänen työnsä tähän asti osoittaa — että yllättävä tekijä voi suojata ruohotasankoja ja jopa pelastaa aavikoksi muuttuneita alueita. Katso suomeksi tekstitetty video ja voit yllättyä ratkaisuista!

Suomessa kotieläin- ja kasvintuotantotilojen yhteistyö voisi auttaa lannan saamiseen tehokkaasti käyttöön, ravinteiden kierron parantamisessa ja ulkopuolisten lannoituspanosten tarpeen vähenemisessä, sekä eloperäisen aineksen lisäämisessä peltoon. Löytyisikö videosta inspiraatiota uusiin ratkaisuihin?

Alla englanninkielinen video. Suomenkielellä tekstitetty video täällä.

Tarja Haaranen: Maan hyvä kasvukunto hillitsee ilmastonmuutosta

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

 

Suomi allekirjoitti Pariisin ilmastokokouksessa Ranskan aloitteen hiilen sitomisesta viljelysmaahan. Aloitteen tavoitteena on lisätä maaperän hiilivarastoja vuosittain neljän promillen verran. Tämä vastaa vuosittaisia ihmisen toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä maailmassa. Maaperän hiilen lisääminen hillitsee ilmastonmuutosta sekä parantaa peltojen tuottavuutta ja sopeutumiskykyä. Kansainvälinen maaperän hiileen liittyvä tutkimusyhteistyö tulee aloitteen ansiosta lisääntymään.

 

Hyvä peltomaan kasvukunto on ravinteiden kierrätyksen tärkein edellytys. Hyvälaatuinen peltomaa säätelee tehokkaasti hiilidioksidia, vesitaloutta ja ravinnekiertoa. Siinä on vilkas mikrobitoiminta, joka edistää kasvinravinteiden käyttöä ja vähentää päästöjä. Peltomaan sietokyky kuivuutta ja liikaa märkyyttä vastaan kasvaa.

Lue lisää Tarja Haarasen blogista 14.12.2015: Maan hyvä kasvukunto hillitsee ilmastonmuutosta

Maaperäseminaarin maanmainiot materiaalit

maaperasta_kuuluu_seminaarin_kuva
Maaseutuverkoston Ympäristö- ja ilmastoryhmän 24.11.2015 järjestämä Maaperästä kuuluu! -seminaari oli monipuolisella ohjelmallaan poikkitieteellinen kaivautuminen maaperän eri ominaisuuksiin. Maaperä on avaintekijä ruuantuotannossa. Pitämällä huolta maaperästä vältämme monia ongelmia ja konflikteja. FAO:n kansainvälisen maaperän teemavuoden kunniaksi asia nostettiin parrasvaloihin myös Suomessa.

Maanmainion seminaarin alustusten kalvot ja videoinnit löytyvät täältä.Alustuksien avulla pääsee perehtymään niin maaperän biologiseen monimuotoisuuteen kuin maanviljelijän keinoihin ratkaista maailman ongelmat.

Maaperästä kuuluu! -seminaari ti 24.11.15 Helsingissä – Tervetuloa!

maaperasta_kuuluu_seminaarin_kuva

FAO:n kansainvälisen maaperän teemavuoden kunniaksi Maaseutuverkoston Ympäristö- ja ilmastotyöryhmä järjestää maaperää poikkitieteellisesti esittelevään semiinaariin tiistaina 24.11.2015 kello 9-16 Helsingin Hotel Arthurin juhlasalissa.

Puhujina maaperän parhaita asiantuntijoita Suomesta ja Euroopasta. Lisäksi esityksiä rahoitukseen ja ratkaisuihin. Tule kuulemaan uutta asiaa ja verkostoitumaan samalla.Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Luvassa jotakin uutta jokaiselle takuuvarmasti!

Seminaarin ohjelma ja alustusten kalvot ja videoinnit.  Tervetuloa!

 

Maaperä tuottaa ekosysteemipalveluja, jotka mahdollistavat elämän maapallolla

kuva: Suomen Maaperätieteiden seura, FAO:n maaperän vuoden tiedotusmateriaalia, http://www.fao.org/3/d-ax374o.pdf

kuva: Suomen Maaperätieteiden seura, FAO:n maaperän vuoden tiedotusmateriaalia, http://www.fao.org/3/d-ax374o.pdf

Vuonna 2015 vietetään YK:n yleiskokouksen julistamaa kansainvälistä maaperän vuotta. Vuoden tarkoituksena  on kertoa maaperän merkityksestä ihmiskunnalle ja parantaa kansalaisten tietoisuutta maaperästä, sen toiminnasta ja sen tarjoamista ekosysteemipalveluista.

Terve maaperä on terveen elämän perusta, sillä se takaa terveellisen ruoantuotannon. Maaperä on myös perusta rehu-, kuitu-, polttoaine- ja lääkekasvien viljelylle ja hoidolle. Maaperään on varastoitunut suuri määrä hiiltä, millä on merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Lisäksi maaperä varastoi ja suodattaa vettä ja parantaa tulvien ja kuivuuden sietokykyä.

Teelusikallisessa maata voi olla tuhansia eliölajeja, miljoonia yksilöitä ja satoja metrejä sienirihmaa. Eri lajeilla on oma tehtävänsä maaperän toiminnassa kuten aineiden kierrossa. Maaperä on uusiutumaton resurssi ja siksi sen suojelu on välttämätöntä ruokaturvallisuudelle ja kestävälle tulevaisuudelle. Kansainvälisen maaperän vuoden tavoitteena on, että maaperän kestävä käyttö ja suojelu otettaisiin paremmin huomioon päätöksenteossa ja ihmisten toiminnoissa.

Lisätietoja Maaperän vuosi 2015

Hyvää kansainvälistä maaperän vuotta 2015!

kuva: TehoPlus-hanke/Ville Heimala

kuva: TehoPlus-hanke/Ville Heimala

YK:n yleiskokous on julistanut vuoden 2015 maaperän vuodeksi teemalla ”Healthy Soils for a Healthy Life”. Teemalla on tarkoitus lisätä tietoisuutta ja ymmärtämystä maaperän tärkeydestä ruokaturvan ja välttämättömien ekosysteemin toimintojen kannalta.

Maaperä syntyy kallioperästä rapautumalla. Sillä katsotaan olevan neljä tärkeätä funktiota: se toimii ruoan ja biomassan tuottajana, vaikuttaa keskeisesti pinta- ja pohjavesien laatuun, on tärkeä elinympäristö hyvin mittavalle ja osin vielä tuntemattomalle eliökunnalle sekä toimii ilmakehän koostumuksen säätelijänä eli ”maapallon ihona”. Maaperän hiilivarasto on lähes tuplasti isompi kuin koko kasvikunnan ja ilmakehän hiilen määrä yhteensä.

Näin kirjoittaa Martti Esala, maaperä- ja kasvinravitsemustutkimuksen professori, Luonnonvarakeskuksen blogissaan. Lue koko maaperäblogi Luonnonvarakeskuksen sivuilta.