Kestävätkö viljelykasvit ilmastonmuutoksen? Geenitiedon merkitys kasvaa tulevaisuuden pelloilla

 

Kestävätkö viljelykasvit ilmastonmuutoksen? Mitä ilmastonmuutos tekee maailman viljapelloille? Lyhyesti sanottuna, tuo rajua kuivuutta ja nostaa ilman hiilidioksidipitoisuuden historiallisen korkeaksi.

 

Nyt tutkijayhteisöissä paneudutaan kiivaasti ilmiöön nimeltä resilienssi eli joustavuus tai kestokyky, jonka turvin kasvit voivat selviytyä ja tuottaa satoa huonoissakin olosuhteissa. Tutkimusprofessori Alan Schulman Luonnonvarakeskuksesta tutkii viljojen perinnöllistä sopeutumiskykyä.Geenitiedon merkitys kasvaa tulevaisuuden pelloilla.

 

Vehnä. kuva: Riitta Savikko.

Vehnä. kuva: Riitta Savikko.

 

Kuivuutta, metsäpaloja, hyönteistuhoja – metsätuhoriskit lisääntyvät maapallolla ilmaston muuttuessa

 

Metsää Punkaharjulla. Kuva: Pirjo Kivijärvi.

Metsää Punkaharjulla. Kuva: Pirjo Kivijärvi.

Ilmastonmuutos vaikuttaa laajasti metsätuhoihin. Todennäköisesti kuivuustuhot, metsäpalot, myrskyt, hyönteiset ja sienitaudit yleistyvät ja voimistuvat tulevaisuudessa. Nature Climate Change -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos lisää eri metsätuhojen aiheuttamia vaikutuksia erityisesti pohjoisen havupuumetsissä.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 9.6.2017: Kuivuutta, metsäpaloja, hyönteistuhoja – metsätuhoriskit lisääntyvät maapallolla ilmaston muuttuessa

Tutkijat ratkovat ilmastonmuutoksen ongelmia uudella perunalajikkeella

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Suomalais-tunisialainen tutkijajoukko kehittää Tunisiaan paikallista perunan tuotantojärjestelmää, joka uhmaa kuivuutta, korkeita kuluja ja suolaista maaperää.

Tutkija Radhia Gargouri-Bouzidilla on tavoite. Hän haluaa kehittää, jalostaa ja levittää viljelyyn kotimaahansa Tunisiaan paikallisen perunalajikkeen. Sen lisäksi, että lajike sietää kuumuutta ja kuivuutta, se sopeutuu hyvin suolaantuneeseen maaperään. Tällaisella perunalla olisi potentiaalia pelastaa lukuisien pienviljelijöiden toimeentulo, laskea viljelykustannuksia ja parantaa tunisialaisten arkea.

 

Perunaa kulutetaan ja viljellään Tunisiassa runsaasti. Sitä syödään kilokaupalla henkeä kohti erilaisissa paikallisissa ruoissa. Makea vesi on kallista ja sitä on vähän, joten viljelijät joutuvat turvautumaan keinokasteluun. Se taas lisää maaperän suolaantumista. Viljelymaan suolaantuminen on suuri ongelma erityisesti köyhempien alueiden pienviljelijöille, joita Tunisiassa on paljon.

Gargouri-Bouzidin apuna tavoitteen toteuttamisessa on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Veli-Matti Rokka ja noin kymmenen hengen suomalainen tutkijaryhmä.  Luonnonvarakeskuksen ja Sfaxin yliopiston yhteistyöprojektin tavoitteena on luoda Tunisiaan oma siemenperunan tuotantojärjestelmä paikalliselle perunalajikkeelle.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen artikkelista Tutkijat ratkovat ilmastonmuutoksen ongelmia uudella perunalajikkeella