Suomen kasvihuonekaasupäästöjen tiedot vuodelle 2017 on julkaistu

 

Tilastokeskus on julkaissut kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotiedot vuodelle 2017. Maatalouden päästöt pysyivät lähes edellisvuoden päästöjen tasolla, ollen 6,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (milj. t CO2-ekv.) vuonna 2017 (laskua puoli prosenttia edelliseen vuoteen). Tämä pieni lasku päästöissä johtui eläinmäärien vähenemisestä. Verrattuna vuoteen 1990 maatalouden päästöt ovat vähentyneet lähes 14 prosenttia. Väkilannoitteiden käytön väheneminen on päästöjen laskun pääasiallinen syy verrattaessa nykypäästötasoa perusvuoteen 1990. Lisäksi päästöjen vähenemiseen on vaikuttanut maatalouden rakennemuutos, josta on seurannut tilojen lukumäärän lasku, tilakoon kasvu ja muutokset kotieläinten määrissä.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2017 kaasuittain eri sektoreilla. Lähde tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2017 kaasuittain eri sektoreilla. Lähde tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html

Metsämaa-maankäyttöluokan hiilinielu oli vuonna 2017 noin 34,1 milj. t CO2-ekv. Nielu pysyi samalla tasolla, koska ennakkotiedon mukaan teollisuuspuun hakkuissa ei ollut muutosta verrattuna vuoteen 2016. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna hakkuumäärät ovat edelleen korkealla tasolla.

Vuoden 2017 kokonaispäästöistä 74 prosenttia oli peräisin energiasektorilta. Eniten päästöjen laskuun energiasektorilla vaikuttivat tärkeimpien fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen ja liikennepolttoaineiden bio-osuuden kasvu.

Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan vuoden 2017 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 56,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (milj. t CO2-ekv.). Päästöt laskivat lähes 5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 1990 päästöihin verrattuna kokonaispäästöt olivat lähes 21 prosenttia pienemmät.

Lue lisää Tilastokeskuksen sivuilta Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2017.

Suomen kasvihuonekaasupäästötilastot vuodelle 2015 julkaistu

 

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 vastasivat 55,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2- ekv.).
 
Vuonna 2015 metsien nettonielu oli 49,3 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Metsien osalta viime vuosien suuret runkopuun hakkuumäärät ovat pienentäneet puuston hiilivarastoa, mutta samanaikaisesti vähentynyt hakkuutähteiden ja kantojen korjuu energiaksi on lisännyt orgaanisen aineen syötettä maaperän hiilivarastoon.
 
Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt olivat 6,5 miljoonaa tonnia CO2-ekv vuonna 2015, eli maatalouden päästöjen osuus kokonaispäästöistä on 12 prosenttia. Merkittävimmät päästöt aiheutuivat maaperään lannoitteena lisätystä typestä. Maataloussektorin päästöt ovat pysyneet nykyisellä tasolla jo yli kymmenen vuoden ajan. Sen sijaan verrattuna vuoteen 1990 päästöt vuonna 2015 ovat 14 prosenttia pienemmät. Pääosin tämä johtuu väkilannoitteiden käytön vähenemisestä. Toisaalta eloperäisten peltomaiden ala on jonkin verran kasvanut, mikä puolestaan on lisännyt maaperän dityppioksidipäästöjä.

 

 

Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990-2015.

Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990-2015.

Maatalous ja maankäyttö osaksi globaalia ilmastoratkaisua

Kenialainen viljelijä kerää lehtikaalia puutarhassaan. Uudet sadeveden keruussa sekä sadonkorjuussa auttavat tekniikat ovat parantaneet satoa sekä kasvien terveyttä. Kuva: ©FAO/Christena Dowsett 2013

Kenialainen viljelijä kerää lehtikaalia puutarhassaan. Uudet sadeveden keruussa sekä sadonkorjuussa auttavat tekniikat ovat parantaneet satoa sekä kasvien terveyttä. Kuva: ©FAO/Christena Dowsett 2013

Maatalous on ilmastonmuutokseen liittyen niin seurausten kärsijä, ongelmien aiheuttaja kuin myös tärkeä osa ratkaisua. Ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat vakavasti ruuantuotantoon. Maanviljelijät sekä maaseudun asukkaat ovat ilmastonmuutoksesta eniten kärsivien joukossa. Ruuantuotannon edellytykset uhkaavat heiketä erityisesti niillä alueilla, joilla jo nyt kärsitään ruokaturvattomuudesta. Vaikka ilmastonmuutos on vain yksi käsillä olevista ruokaturvan haasteista, sen vaikutukset voivat mitätöidä kaikki muut kehitysponnistelut.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastonmuutoksen hillintää koskevan raportin (2014) mukaan maatalous ja maankäyttö tuottavat yhteensä noin neljänneksen kaikista ihmisen toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä. Maatalouden päästöt ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä ja uhkaavat jatkaa kasvua, koska väestönkasvu ja ruokamieltymysten muutokset pakottavat tuottamaan yhä enemmän ruokaa ja rehua. Samaan aikaan ruokaa kuitenkin joutuu hukkaan käsittämättömän suuria määriä, jopa noin kolmannes tuotetusta määrästä.  Osa ruuantuotannon lisätarpeesta voitaisiin korvata pienentämällä ruuan hävikkiä, mikä vähentäisi myös haitallisia päästöjä sekä muita kielteisiä vaikutuksia.

Onneksi myös maataloudessa on merkittäviä mahdollisuuksia vähentää päästöjä sekä lisätä maaperän ja kasvillisuuden hiilivarantoa. IPCC on arvioinut maatalouden pystyvän vähentämään päästöjä ja sitomaan hiiltä vuosittain lähes saman verran kuin se niitä aiheuttaa.

Lue lisää globaaleista näkökulmista YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestössä FAO:ssa työskentelevien Kaisa Karttusen ja Maria Nuutisen kirjoittamasta nettiartikkelista.

Lannasta mahdollisuus

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Lannassa on kasvintuotannolle tärkeät ravinteet. Raakafosfori on uusiutumaton luonnonvara ja sen hinta on noussut vuosien saatossa.  Lannasta ravinteineen voidaan siis puhua arvokkaana raaka-aineena. Suomessa on lantafosforia riittävästi koko maan kasvintuotannon tarpeisiin. Vaikka kotieläintilat voivat hyödyntää lantansa suoraan omilla pelloillaan, lannan määrä voi ylittää tilan lannoitustarpeen. Toisaalta lannoissa on myös alueellisia keskittymiä ja ylijäämää. Lannan kuljettaminen sellaisenaan paikasta toiseen on työlästä ja kallista. Kuinka saada lantaravinteet sinne, missä niitä tarvitaan?

Lannan vastuuttomalla käsittelyllä on merkittäviä vaikutuksia ympäristön tilaan. Lannan ravinteet ovat tarpeen kasville, mutta niiden valuminen vesistöihin aiheuttaa rehevöitymistä. Lannan varastoinnissa ja levityksessä muodostuu myös kaasumaisia päästöjä kasvihuonekaasuina ja ammoniakkina. Miten estää päästöt?

 Vastauksena lantaketjun tehostaminen

Jotta kokonaisuus saadaan kuntoon, on katse kohdistettava koko ketjuun. Tarkastelu alkaa jo siitä, miten lanta syntyy. Teesit lantaketjun parantamiseen löytyvät eläinten ruokinnan tarkentamisesta, lannan prosessoinnista uudenlaisiksi tuotteiksi, katetusta varastoinnista sekä oikeista levitysratkaisuista. Eläintä on ruokittava sen tarpeiden mukaan, varastokapasiteettia on oltava tarpeeksi ja varastot on katettava. Levitykseen pätee taas motto ”oikeaan aikaan, oikealla määrällä ja oikealla tavalla”. Teesit lanseerasivat erikoistutkijat Sari Luostarinen MTT:ltä ja Juha Grönroos Suomen ympäristökeskuksesta Lannasta enemmän ja ympäristöystävällisemmin -seminaarissa 22.10.2014. Lue lisää MTT Elon blogista.

Lantaseminaarin videotallenteen ja puhujien esitykset voit katsoa täältä.

Biohiili kohentaa kompostoinnin uudelle asteelle

Puusta tehtyä biohiiltä. Kuva: Kari Tiilikkala.

Puusta tehtyä biohiiltä. Kuva: Kari Tiilikkala.

Biohiiltä kannattaa lisätä kompostiin. MTT:n testaukset osoittavat, että kompostiin sekoitettu biohiili vähentää hajuhaittoja sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilineutraali toiminta myös kasvattaa kompostituotteiden arvoa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tekemät testaukset ja kansainväliset tutkimukset puoltavat biohiilen käyttöä laitosmittakaavan kompostoinnissa ja maanparannuksessa. Biohiiltä valmistetaan pyrolyysillä eli kuumentamalla erilaisia biomassoja ilman happea.

Eurooppalaisen biohiilitutkijoiden verkostoon kuuluva MTT:n professori Kari Tiilikkala kertoo, että juuri kompostointi on yksi nopeimmin laajenevista biohiilen käyttökohteista Euroopassa.

– Biohiili lisää kompostin ilmavuutta, vedenpidätyskykyä sekä nopeuttaa mikrobien toimintaa. Kompostiaika lyhenee ja prosessin laatu paranee, Tiilikkala kertoo.

Biohiilen mahdollisuuksista ja tutkimustuloksista kerrotaan lisää Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta -seminaarissa. Biolaitosyhdistyksen järjestämä kaksipäiväinen ajankohtaisseminaari järjestetään Lahdessa 29.–30.10. (Hiihtomuseon auditorio, Salpausselänkatu 8).

Lue lisää MTT:n tiedotteesta 24.10.2014.