Webinaarisarja ilmastonmuutoksesta starttaa ma 11.2.2019

Näyteikkuna

 

Haluatko lisää taustatietoa ilmastonmuutoksesta? Miten ilmastonmuutos linkittyy maaseutuun, maaseudun kehittämiseen, omaan alaan ja arkeen? Tervetuloa mukaan etäluennoille, eli webinaareihin, kuulemaan ja keskustelemaan lisää! Etäluennolle voi osallistua oman tietokoneen äärestä mistä päin vain.

Etäluentosarjan aloittaa ilmastonmuutoksesta ilmiönä ja sen vaikutuksista Suomessa ja globaalisti kertova taustatietoluento.

 

Ma 11.2. klo 10-11 Ilmastonmuutos: mikä muuttuu?
Alustajana Antti Mäkelä, ryhmäpäällikkö, Ilmatieteen laitos
Etäluennon kalvot ja videointi

Ti 26.2. klo 10-11 Maatalous ja ilmastonmuutos
Alustajana Kaija Hakala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi

To 7.3. klo 10-11 Ruoka ja ilmastonmuutos
Alustajana Merja Saarinen, tutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi

Ti 12.3. klo 10-11 Matkailu ja ilmastonmuutos
Alustajana Seija Tuulentie, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot  ja videointi

To 28.3. klo 10-11 Energia ja ilmastonmuutos
Alustajana Miikka Salo, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
Etäluennon kalvot  ja videointi

Etäluento toteutetaan Lync-järjestelmällä, klikkaa itsesi linkistä mukaan etäluennolle. Luento kestää noin 1 tunnin sisältäen mahdollisuuden keskustella luennon aiheesta. Lync-linkki toimii parhaiten Internet Explorer –selaimella. Jos tulee teknisiä pulmia, niin ota yhteyttä 050 571 4548. Etäluennot ovat kaikille avoimia.

Alustukset myös nauhoitetaan ja alustusvideot tulevat myöhemmin saataville http://www.ilmastoviisas.fi  –sivustolle. Webinaarisarja täydentyy kevään 2019 aikana vielä muutamilla teemoilla.

Webinaarisarja toteutetaan osana Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hanketta.

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

pompulat_5

 

 

 

 

Ohjeet lync-etäluentoon liittymiseen 

Ohjeet lync-etäluentoon liittymiseen (pdf)

Alla samat ohjeet kuvina:

lync-liittyminen_1_2

lync-liittyminen_3_4

Nurmipellot ovat pohjoisen maatalouden erikoisuus − laaja suomalaishanke tähtää ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja resurssitehokkuuteen

 

Millaisen roolin suomalainen maatalous voi ottaa ilmastonmuutoksen hidastajana? Laaja, tammikuussa 2019 käynnistyvä hankekokonaisuus tuo yhteen suomalaisia ruoantuotannon toimijoita sekä ilmasto- ja nurmitutkimuksen huippuryhmät.

Valion koolle kutsumassa CARBO-yhteistyöverkostossa ovat mukana Atria Tuottajat, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus Luke, Itä‐Suomen yliopisto ja Yara. Erityisesti nurmen hiilensidontaan pureutuvissa tutkimus- ja kehityshankkeissa tehdään töitä myös monen pienemmän yrityksen ja tutkimusryhmän kanssa.

Tavoitteena on suomalaisen maito- ja lihaketjun ympäristövaikutusten pienentäminen tutkimukseen perustuvan tiedon, uusien innovaatioiden ja tilapilottien avulla. Samalla parannetaan suomalaisen maatalouden kannattavuutta ja vientikilpailukykyä. Hankkeen avulla vastataan myös kuluttajien toiveiden muutoksiin: ruoan alkutuotannon on oltava entistä läpinäkyvämpää ja kestävämpää. Hanke sai Business Finlandilta merkittävän, 3,5 miljoonan euron tuen kolmivuotiseen, yhteensä noin 8 miljoonan euron kokonaisuuteen.

Kuva: Janne Lehtinen/Luken arkisto

Kuva: Janne Lehtinen/Luken arkisto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

– Luken keskeisenä tavoitteena on selvittää, miten viljelyteknisillä keinoilla saadaan yhdistettyä nurmen hiilensidonta ja rehuntuotanto järkevästi. Tämä on tärkeää etenkin nyt, koska maataloustuotannon heikon kannattavuuden vuoksi ympäristöratkaisujen tulee olla toteutettavissa kustannustehokkaasti, Luken johtava tutkija Perttu Virkajärvi kertoo.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 31.1.2019:Nurmipellot ovat pohjoisen maatalouden erikoisuus − laaja suomalaishanke tähtää ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja resurssitehokkuuteen

Millaisia ovat maatilojen kiertotaloutta edistävät ratkaisut?

 

Millaisilla keinoilla voi tuottaa ilmastohyötyjä, ravinnekiertoa ja taloudellista kannattavuutta yhtä aikaa? Sitran selvitys kokoaa yhteen maatiloilla jo nyt käytössä olevia ratkaisuja, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, edistävät kiertotaloutta ja tuovat taloudellisia säästöjä. Selvityksessä esitellään myös hyviä esimerkkejä maatiloilta.

Miten selvityksessä esitellyt ratkaisut edistävät kiertotaloutta?

Lannan jakeistamisen eli lietelannasta kiintoaineen ja sen sisältämän fosforin erottaminen parantaa lannan sisältämien ravinteiden hyödyntämistä.
Apila sekä muut alus- ja kerääjäkasvit pystyvät hyödyntämään varsinaisten viljelykasvien tähteistä ja maasta vapautuvia ravinteita ja edistää siten ravinteiden kiertoa.
Palkokasvit, kuten herne, härkäpapu ja lupiini, sitovat ilmasta typpeä maaperään, jolloin niiden käyttäminen viljelykierroissa vähentää väkilannoitetypen käyttöä.
Maatilojen yhteistyö ja jakaminen tukee näiden ja muiden kiertotaloutta edistävien ratkaisujen käyttöönottoa. Maatilayhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi kasvintuotanto- ja kotieläintuotantotilojen yhteisiä viljelykiertoja tai maatalouskoneiden jakamista.

Lue lisää:

Sitran tiedote 19.1.2019. Maatilat voivat leikata ilmastopäästöjään taloudellisesti kannattavilla tavoilla jo nyt

Selvitys: Maatilojen kiertotaloutta edistävät ratkaisut

Valkoapila. kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Valkoapila. kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Hyviä esimerkkejä maatilojen ilmastotoimista

Näyteikkuna

 

Mitä maatiloilla voidaan tehdä ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseksi? Maatilojen ilmastotoimet ovat ilmastonmuutokseen varautumista. Varautumiseen kuuluu sekä  ennakoivaa sopeutumista ilmastonmuutoksen tuomiin vaikutuksiin että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

 

Tähän on koottu hyviä esimerkkejä maatilojen ilmastotoimista.

 

Piirros:Ville Heimala.

Piirros:Ville Heimala.

 

Tervetuloa Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen nyt ja tulevaisuudessa -seminaariin ja webinaariin 17.10. Mikkeliin 

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan maatalouden ilmastoratkaisuista seminaariin Mikkeliin! Ilmastoratkaisut alkavat maaperästä, ruohonjuuritasolta, ja ulottuvat tulevaisuusvisioihin. 

aika: ke 17.10. klo 13.00-16.00, kahvitarjoilu klo 12.30 alkaen
paikka: Kenkäveron päärakennus, Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli
etäyhteys: http://vod.kepit.tv/luke.html

Ohjelma:

13.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus (video)

13.05 Maan kasvukunnon hoito on maanviljelyn ilmastoviisauden ytimessä, Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, OSMO-hanke (video)

13.40 Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille – ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudestaKaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus (video)

14.10 Kilpailukykyinen ja vähähiilinen elintarvikealan tulevaisuus 2030 – case Etelä-Savo, Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus (video)

14.40 Tauko

14.50 Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen antia

15.30 MTK:n toiveita ilmastotiedonvälitykselle jatkossa, kommenttipuheenvuoro toiminnanjohtaja Vesa Kallio, MTK-Etelä-Savo (video)

15.40 Keskustelua ja kysymyksiä maatalouden ilmastoratkaisuista ja ilmastotiedonvälityksestä

16.00 Tilaisuus päättyy

Jukka Rajala kertoo maan kasvukunnon hoidosta. kuva: Elina Nurmi

Jukka Rajala kertoo maan kasvukunnon hoidosta. kuva: Elina Nurmi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******

Seminaari on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien, opiskelijoiden, tutkijoiden ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

Seminaaria on mahdollista seurata myös etäyhteydellä webinaarina tietokoneelta. Etäosallistujiksi ilmoittautuneille lähetetään linkki etukäteen. Kalvot ja videot tulevat myös myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi-sivustolle.

Voit antaa tapahtuman järjestäjille palautetta tämän lomakkeen kautta.

Ilmoittautuminen:
Ilmoittautua voi nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 9.10.2018.

Seminaarin järjestää Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke.
Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548.

Lämpimästi tervetuloa!

vilma-logorimpsu

Maatilani ilmastoratkaisut -kuvakisan voitto Rekolan tilalle Kangasalle

 

Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hanke ja Maaseudun Tulevaisuus järjestivät valokuvakisan Maatilani ilmastoratkaisut.

Kuvakisan voitti Rekolan tila Kangasalta, omalta tilalta otetulla maisemakuvalla.

Kuva: Henri Murto. Rekolan tila Kangasalla.

Kuva: Henri Murto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voittajakuvan ottanut Henri Murto kertoo:

Kuva on Rekolan biodynaamiselta luomutilalta, Kangasalta,  jossa pyöritän luomupuutarhatilaa maatilan yhteydessä. Kuva on otettu vuoden 2017 juhannuksena.

Rekolan tilalla on viljelty biodynaamisesti maata, jo yli 45 vuoden ajan, joten kyseessä on todellisesti edelläkävijätila bio- sekä kiertotalouden saralla. Tilalla on emolehmäkarjaa, viljanviljelyä, jatkojalostusta sekä kaupallinen puutarha. Tilan toiminnan sydämenä voidaan pitää emolehmäkarjaa, joka laiduntaa tilan maita (mm. kuvassa näkyvät pellot) ja syö talvisin vain tilalla tuotettua apila-timoteinurmea, virna-kaura-säilörehua sekä herne-kauraa. Lehmien lanta otetaan talteen ja kompostoidaan, joten olemme myös lannoitteden suhteen omavaraisia. Tämä on todellista kierto- ja biotaloutta, koska emme tarvitse tilan ulkopuolelta lannoitteita tai rehuja. Nurmet sitovat myös hyvin hiiltä maahan ja kompostoidulla karjanlannalla lannoitetut pellot lisäävät maaperän humuskerrosta, joka sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ilmasta maaperään. Elävä maa runsaan humuskerroksen sekä nurmien kanssa on todella tehokas keino sitoa ilmasta hiilidioksidia.

Kompostoitu karjanlanta mahdollistaa myös todella monipuolisen sekä laadukkaan luomujuuresten- sekä vihannesten viljelyn. Puutarhalla karjanlanta kompostoidaan noin 10 kuukauden ajan ja neljän vuoden viljelykierron kera olemme täysin omavaraisia lannoituksen suhteen. Kun ravinteet kiertävät tilan sisällä, niin vältymme myös ravinnehuuhtoutumisilya järviin sekä lopulta Itämereen. Omavaraisuus, monipuolinen tuotanto sekä laadukkaat tuotteet näkyvät myös taloudellisessa tuloksessa sekä asiakastyytyväisyydessä.

Laiduntavien lehmien merkitys näkyy kuvassa myös vasemmalla olevassa peltosaarekkeessa, jossa sijaitsevat puut pääsevät esteettisesti kauniisti esiin maisemassa, koska lehmät pitävät peltosaarekkeiden pajut yms. agressiivisesti leviävät kasvit kurissa. Luonnon monimuotoisuus on myös huippuluokkaa laiduntavien lehmien ansiosta, ja tilan mailta onkin tavattu mm. monia harvinaisia perhos- sekä hyönteislajeja. Kuvan heinäladossa varastoimme kuivaheinää, jota lehmät syövät talvisin.

***

Valokuvakisa järjestettiin 26.6.-31.10.2017. Valokuvakisan raatiin kuuluivat Markus Eerola ja Liisa Pietola MTK:sta, viljelijä Tuomas Mattila, Tapani Veistola Luonnonsuojeluliitosta ja päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuus-lehdestä. Raati kommentoi, että osallistujakuvissa oli hyvin oivallettu maatalouden ilmastotyön mittakaava, pelto- ja maisemataso ja viljelytoimet, kuvissa ei ollut esillä esimerkiksi energiansäästölamppuja. Kuvakisan toivottiin poikineen myös  eteenpäinvieviä maaseudun ilmastoratkaisujen keskusteluja.

OKRA-näyttelyssä härkäpapuvisaa ja tietoa maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke osallistui OKRA-maatalousnäyttelyyn  osana Luonnonvarakeskuksen osastoa. Pisteellämme sai arvuutella purkin sisältämien härkäpavun siementen määrää. Lisäksi pöydällämme oli jaossa tietokortteja eri teemoista: Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseenPalkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta, Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä ja neljäntenä Ilmastonmuutoksen vaikutuksia peltoviljelyyn Suomessa. OKRAan jaettavaksi ehti myös aivan painotuore tietokortti Suometsien ilmastoviisas metsänhoito.

Okra-näyttelyssä 2018 tietoa saatavilla maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista. Kuva: Jaana Sorvali

Okra-näyttelyssä 2018 tietoa saatavilla maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista. Kuva: Jaana Sorvali

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Naapuripisteillä OPAL-Life-hanke kertoi PeltoOptimi-työkalusta, jonka avulla viljelijä voisi pisteyttää peltojansa esimerkiksi satopotentiaalin, sijainnin ja ympäristövaikutusten pohjalta. Toisessa naapuripöydässä SOMPA-hanke kyseli viljelijöiden näkemyksiä turvemaiden ilmastoviisaiden viljelytapojen käyttökelpoisuudesta ja soveltuvuudesta arkeen. Luken osastolla esillä olleet erikoiskasvit, tai tulevaisuuden viljelykasvit, kiinnostivat myös kovasti kävijöitä. Onkos sinulle tattari tuttu, entä sinilupiini tai kvinoa? Erikoiskasveista löytyy lisätietoja FutureCrops-hankkeen sivuilta.

Härkäpapuvisaamme osallistui  kaikkiaan 766 ihmistä. Kiitos kaikille osallistujille! Purkin siemenmäärä luvattiin kertoa OKRAn jälkeen tällä nettisivulla, joten tässä se tulee: 2018. Oikean määrän tiesi tai arvasi 14 vastaajaa. Kahdenkymmenen siemenen haarukalla lähellä oikeaa vastausta oli lisäksi 17 vastaajaa.

Ja mitenkäs härkäpapu sitten liittyy ilmastoviisaisiin ratkaisuihin? Härkäpapu kuuluu palkokasveihin, se kykenee biologiseen typensidontaan. Osana viljelykiertoa se tuottaa peltoon viherlannoitusta, tekee hyvää maan rakenteelle ja siitä saavat niin kotieläimet kuin ihmiset proteiinipitoista syötävää. Lisäksi pölyttäjät ja hyötyhyönteiset pitävät härkäpavun tuottamasta medestä. Eli härkäpapu on yksi esimerkki todella monihyötyisestä kasvista. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR julkaisi 2018 Härkäpavun viljelijän huoneentaulun, johon on koottu olennaisimmat viljelyvinkit.

 

Kukkiva härkäpapu. Kuva: Elina Nurmi

Kukkiva härkäpapu. Kuva: Elina Nurmi

Härkäpavun palkoja. Kuva: Elina Nurmi.

Härkäpavun palkoja. Kuva: Elina Nurmi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

OKRA-maatalousnäyttely järjestettiin Oripäässä 4-7.7.2018. Näyttelyssä kävi neljän päivän aikana yli 81 000 vierasta. Ensi vuonna OKRA-näyttely on tulossa 3.-6.7.2019, tuttuun tapaan Oripään lentokentällä.

Teksti: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

Verkkoluento: Seosviljely tehostaa luomupeltoalan tuottavuutta: miten ja miksi? ti 7.11.2017 klo 9.00-10.00

 

Piirros: Ville Heimala.

Piirros: Ville Heimala.

Alustajana erikoistutkija Sari Himanen Luonnonvarakeskuksesta.
Luento on osa Tutkittua tietoa luomusta –luentosarjaa.
Ohjeet verkkoluentoon osallistumiseen täällä.
Paikanpäällä tilaisuutta voi seurata Mikkelin yliopistokeskuksella, Lönnrotinkatu 7 (Cultiva), katutason neuvotteluhuone nh 1003.
Lämpimästi tervetuloa!

Farmarissa maatilojen ilmastoratkaisujen asialla

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke kertoi Farmari-maatalousnäyttelyssä 14.-17.6. Seinäjoella maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista. Esittelypisteemme oli osa Biotalous-osastoa. Pisteellä saattoi tutustua esittelykasveihin: härkäpapuun, herneeseen, ruisvehnään, öljyretikkaan ja muokkausretikkaan. Esittelykasvien avulla kerroimme maan kasvukunnon hoitamisesta viljelykasvivalintojen avulla ja toisaalta mahdollisuuksista valkuaisrehun tuottamiseen. Kasveista voit lukea lisää täällä.

Pisteellämme sai osallistua esittelykasvien siementunnistustietovisaan. Tietovisaan osallistui kaikkiaan 390 henkilöä. Palkintona olleet muistikirjat on postitettu arvonnassa onnekkaille vastaajille. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä piipahti infopisteellämme ja osallistui tietovisaan. Ministeri muuten tunnisti siemenet 100 % oikein – jopa ilman niitä esittelymateriaaleja, jotka muilla vastaajilla olivat käytettävissä.

Valkuaiskasveista kertomassa Hanna Kekkonen ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko.

Valkuaiskasveista kertomassa Hanna Kekkonen ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko.

Infopisteellämme oli jaossa myös esitemateriaaleja. Mukaansa saattoi napata Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen –tietokortin, Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta –tietokortin ja Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä –tietokortin.  Jaossa ollut Ilmastonmuutoksen vaikutuksia peltoviljelyyn Suomessa –taulukko kokoaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia tiiviiseen pakettiin yhteen arkkiin. Ilmastoviisaista ratkaisuista kiinnostuneiden tilojen pilottitilaverkostosta kerroimme pisteellä myös. Verkoston luominen on juuri aloitettu, jos aihepiiri kiinnostaa, niin lue lisää pilottitilatoiminnasta täältä.

Pisteellämme viljelijöitä kiinnostivat monenlaiset valkuaiskasvien viljelyn käytännön kysymykset. Niihin vastailimme parhaamme mukaan yhdessä saman esittelypisteen Tuota valkuaista-hankkeen kanssa ja Valkuaisfoorumi-hankkeen antia hyödyntäen. Kysymykset koskivat muun muassa härkäpavun hallanarkuutta (taimettuessaan on hallanarka), viljelytekniikkaa, viljelykokemuksia, viljelyaluetta (viljely puitavaksi onnistuu 1-2 alueella ja 3 alueen suotuisimmilla alueilla, säilörehuksi hieman pohjoisempanakin), härkäpavun pölytystä ja myös härkäpavun käyttöä ruokana. Viljelykasvien viljelyalat ja sadot Suomessa ja eri alueilla kiinnostivat kävijöitä. Niistä löytyy tietoa Luonnonvarakeskuksen ylläpitämistä satotilastoista. Kävijöiltä kuulimme myös kysymyksiä, että mitä se biotalous oikein tarkoittaa. Farmarin viestintätiimi halusi selventää maatalousnäyttelyn kävijöille tuota käsitettä ja teki aiheesta videoklipin.

Kiitos kaikille esittelypisteellämme pistäytyneille antoisasta Farmarista!

Riitta Savikko ja Sakari Raiskio

Farmarissa 2017. Kuva: Sakari Raiskio.

Biotalousosastoa Farmarissa 2017. Kuva: Sakari Raiskio.