Ruokaa, kiertotaloutta ja ilmastoa

 

Rodeo_337944w

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Hanna Mattila kirjoittaa Bonnin ilmastoneuvotteluista Ympäristöministeriön blogissa:

Bonnin ilmastoneuvotteluissa maataloutta käsitellyt työpaja alkoi hiljaisella hetkellä Nepalin pienviljelijöiden menetysten muistoksi. Hiljainen hetki oli tärkeä muistutus kahdesta asiasta: maatalous on riippuvainen luonnonolosuhteista ja viljelyjärjestelmät ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. Kaikkien järjestelmien tarkoituksena on kuitenkin tuottaa ruokaa. Olemme aika perusjuttujen äärellä.

EU on korostanut neuvotteluissa yhteyttä sopeutumisen ja hillinnän välillä. Maatalouden tulee sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, mutta sen tulee myös hillitä ilmastonmuutosta. Onneksi monet toimenpiteet edistävät näitä kumpaankin. Bonnin työpajat maataloudesta käsittelivät varhaisia hälytysjärjestelmiä ja varasuunnitelmia sekä maatalouden tuotantojärjestelmien riskinhallintaa ja haavoittuvuusarviointeja. Monissa maissa kehitetään näitä sopeutumistoimia jo nyt. Muun muassa Filippiinit, Gabon, Kanada, EU, Brasilia kertoivat kokemuksiaan. Yhteistä näille oli se, että tarvitaan sopeutumistoimia eri tasoilla ja yhteyttä näiden eri tasojen välillä (globaali, alueellinen, paikallinen). Viljelijä tekee päätökset, mutta miten saadaan kaikki tieto viljelijän päätöksenteon tueksi?

Lue koko blogiteksti Uutta ilmastosopimusta rakentamassa -blogista.

OKRA-maatalousnäyttelyssä infopisteemme ilmastoviisaista ratkaisuista maaseudulle

 

OKRAssa uusien viljelykasvien esittelyä. Kuva: Maria Hyvönen/MTT:n arkisto.

OKRAssa uusien viljelykasvien esittelyä. Kuva: Maria Hyvönen/MTT:n arkisto.

OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä 2-5.7.2014 keskustelimme ilmastoviisaista ratkaisuista maaseudulle. Infopisteellämme jaoimme niittykukkien siemeniä ja hankkeen tietokortteja. Osastollamme esittelimme ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti yleistyviä viljelykasveja maissia, härkäpapua ja rapsia. Pisteellämme saattoi myös osallistua hyönteishotellin arvontaan.Pisteemme yksi pääviesti oli, että elinvoimainen maaseutu on tärkeä pitkäjänteisen kehittämisen kohde kotimaisen ruoantuotannon, maisema-arvojen ja kasvi- ja eläinmonimuotoisuuden ylläpitäjänä. Ilmastonmuutokseen varautuminen palvelee paitsi maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämistä (mm. uusiutuvan energian raaka-aineet), niin myös ihan kaikkia suomalaisia kotimaisen ruoantuotannon turvaamisen, maiseman ja luonnon kautta. Lue lisää.

IPCC:n uusi raportti ilmastonmuutoksen torjunnasta: Ilmastopäästöjen radikaali vähentäminen vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla

 

Maailman kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain. Kuvan lähde: ilmasto-opas.fi/ipcc, VTT ja YM.

Maailman kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain. Kuvan lähde: ilmasto-opas.fi/ipcc, VTT ja YM.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkisti 13.4.2014 Berliinissä ilmastonmuutoksen hillintää käsittelevän arviointiraportin. Tämä raportti keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sen teknologisiin, taloudellisiin ja institutionaalisiin edellytyksiin.

IPCC:n raportissa todetaan maailmanlaajuisten ilmastopäästöjen lisääntyneen kiihtyvällä tahdilla vuosina 2000 – 2010. Saman trendin ennakoidaan jatkuvan, mikäli tehokkaisiin hillintätoimiin ei ryhdytä. Etenkin OECD:n ulkopuolisten maiden ilmastopäästöt saattavat jopa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä mm. talouskasvun, väestön lisääntymisen ja kivihiilen kasvavan käytön seurauksena. Asukasta kohden ilmastopäästöt korkean tulotason maissa ovat kuitenkin jopa yhdeksänkertaiset alhaisen tulotason maihin verrattuna.

 

Globaaleista ilmastopäästöistä suurin osa aiheutuu energiantuotannosta. Jotta globaalin keskilämpötilan nousu jäisi alle kahden asteen, ilmakehää lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää 40-70 prosentilla (vuoden 2010 tasosta) vuosisadan puoleenväliin mennessä, ja vuosisadan lopulla maapallon pitäisi olla jo lähestulkoon hiilineutraali. Tähän pääsemiseksi fossiilisten energianlähteiden käytöstä pitää siirtyä uusiutuvien energianlähteiden, kuten tuulivoiman, aurinkosähkön ja -lämmön, puun ja muun biomassan, käyttöön ja myös käyttää energiaa nykyistä järkevämmin.

Ilmastonmuutoksen hillintä merkitsee paitsi ilmastopäästöjen vähentämistä, myös hiilidioksidia sitovien nielujen, kuten metsien, kasvattamista. Metsäkatoa vähentämällä ilmastonmuutosta voidaan hillitä kustannustehokkaasti joka puolella maailmaa. Suomessa maankäyttö- ja metsätaloussektori toimii hiilinieluna, eli metsien sitoman hiilen määrä ylittää sektorin aiheuttamat ilmastopäästöt.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on IPCC:n raportin mukaan myös edullista. Noin kolme prosenttia maailman bruttokansantuotteesta tarvittaisiin estämään ilmastoa lämpenemästä yli kahta astetta vuoteen 2100 mennessä.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viidennen raportin yhteenveto julkistetaan tämän vuoden lokakuussa. Kyseisestä raportista on nyt julkaistu kaikki kolme osaraporttia: 1) tieteellinen perusta, 2) sopeutuminen ja 3) hillitseminen.

VTT:n tiedote 14.4.2014. IPCC:n arviointiraportti: Ilmastopäästöjen radikaali vähentäminen vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla

IPCC:n raportti. Climate Change 2014. Mitigation of Climate Change. Summary for Policymakers.