Maan multavuuden hoito – työpaja ja webinaari ke 7.3. Kokemäellä

Näyteikkuna

osmo-kuvanauha

Miten lisätään nopeasti eloperäistä ainesta peltoon ja palautetaan maan kasvukunto?

 

Aika: ke 7.3. klo 9-16

Paikka: Kokemäen maatalousoppilaitoksen auditorio (SASKY koulutuskuntayhtymä Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki), Kauvatsantie 189, 32800 Kokemäki

Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja hyvästä maan rakenteen hoidosta. Työpaja sopii eri tuotantosuuntien viljelijöille. Multavuuden kohentamiseen on tarvetta niin perunan, sokerijuurikkaan kuin vihannesten viljelyyn käytetyillä pelloilla. Multavuuden kohentamisesta olisi hyötyä myös savimaiden viljanviljelyssä.

Tavoite: Löytää yhdessä ratkaisuja vähämultaisten hietamaiden viljeltävyyden parantamiseksi. Multavuus on laskenut monella pellolla huolestuttavan alas, mikä näkyy mm. lisääntyneenä kastelutarpeena, sääherkkyytenä, tautipaineina ja kasvin ravitsemuksen haasteina. Tässä tilanteessa multavuuden pienelläkin nostolla on suuri suhteellinen vaikutus. Työpajassa pohditaan keinoja, jolla maan multavuutta saataisiin nostettua 1-2 % prosenttiyksiköllä (t.s. tasosta vähämultainen 2-3% tasolle multava 4-5%). Multavuuden nostolla saavutetaan paljon hyötyjä, mutta sen toteuttaminen vaatii tilakohtaisia räätälöityjä ratkaisuja ja eri menetelmien sovittamista yhteen (kerääjäkasvit, viljelykierto, org aaniset maanparannusaineet, biohiili, muokkaus).

Pääsisällöt:
-maan kasvukunnon merkitys
-maan multavuuden hoidon perusratkaisut
-miten multavuutta lisätään vähämultaiseen kivennäismaahan, merkittävissä määrin ja melko nopeasti

Hinta: maksuton. Kahvit tarjotaan, ruokailu omakustanteinen.

Lisätietoja:
Jukka Rajala, OSMO-hanke, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, puh 044 303 2210
Sauli Jaakkola, MUUVI-hanke, Pyhäjärvi-instituutti, puh 044 045 6423
Riitta Savikko, VILMA-hanke, Luonnonvarakeskus, puh 050 571 4548

Ilmoittautuminen: viimeistään 28.2.2018, http://bit.ly/multavuudenhoitotyopaja

Järjestäjät: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja ProAgria Länsi-Suomen Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä (OSMO)–hanke, Pyhäjärvi-instituutin Muuttuvat viljelymenetelmät (MUUVI)-hanke, Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)–hanke sekä Baltic Sea Action Group (Carbon Action -hiilipilotti).

Tapahtumaan voi osallistua paikanpäällä Kokemäellä tai sitä voi seurata webinaarina omalta tietokoneelta. Webinaariohjeet lähetetään ilmoittautuneille myöhemmin.

Tervetuloa työpajaan!

***

OHJELMA

Maan multavuuden hoito – työpaja ja webinaari

Miten nopeasti lisätään eloperäistä ainesta peltoon ja palautetaan maan kasvukunto?

Aika: ke 7.3. klo 9-16

Paikka: Kokemäen maatalousoppilaitoksen auditorio (SASKY koulutuskuntayhtymä Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki), Kauvatsantie 189, 32800 Kokemäki

8.30 Kokoontuminen ja aamukahvi

9.00 Tervetuloa, työpajan aloitus ja OSMO-hankkeen esittely, Jukka Rajala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

 

Osio 1. Mitä tiedetään multavuuden lisäämisestä?

9.15 Maan hyvä kasvukunto multavuuden hoidon perustana, Tuomas Mattila, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

9.45 Miten neuvoja näkee multavuuden heikkenemisen: mitä mullattomuus aiheuttaa? Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi

10.00 Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat, Tapio Salo, Luonnonvarakeskus

10.30 Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä, Kristiina Karhu, Helsingin yliopisto ja/tai Jussi Heinonsalo, Ilmatieteen laitos

11.00 Lounas

 

Osio 2. Miten tietoa viedään käytäntöön?

12.00 Millaisella viljelytekniikalla multavuutta lisää? Tuomas Mattila, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

12.45 Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla, Kari Tiilikkala, Luonnonvarakeskus

13.30 Kompostituotteita ja käytännön kokemuksia, Tuomas Pelto-Huikko, Biolan Oy

14.00 Kahvi

 

Osio 3. Miten tästä eteenpäin? Mahdollisuudet ja haasteet

14.30 Pyhäjärvi-instituutin toiminta maan multavuuden lisäämiseksi, Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti

14.40 Mitä Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke tarjoaa viljelijöiden tueksi? Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

14.50 Carbon Action -hiilipilotti ja hiilen varastoiminen maaperään, Sanna Söderlund, BSAG

15.00 Yhteinen keskustelu multavuuden hoidosta: mitä pitäisi tapahtua omalla tilalla, entä mitä tukea tarvitaan yrityksiltä, entä hallinnolta?

15.30 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

15.45 Tilaisuus päättyy

logorimpsu

Etäluento 24.1.: Peltojen hiilensidonta

 

Maatilaverkoston neljäs etäluento pidetään keskiviikkona 24.1.2018 klo 10 alkaen ja aiheena on ”Peltojen hiilensidonta”.  Luennon pitää tutkimusprofessori, FT Kristiina Regina Lukesta. Etäluento toteutetaan Lync-järjestelmällä ja se myös nauhoitetaan, jolloin se on kuunneltavissa Ilmastoviisas.fi –sivustolla myöhemminkin. Luento kestää n. 1 tunnin sisältäen mahdollisuuden keskustella luennon aiheesta.

Jos tulee kysyttävää, soittakaa tai laittakaa viestiä Sakari Raiskiolle puh 029 532 6454.

piirros: Ville Heimala.

piirros: Ville Heimala.

 

Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun voitto Suomeen Knehtilän luomutilalle

Maanviljelijä Markus Eerola kertoi ILMASE-hankkeen loppuseminaarissa 2014, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen.

Maanviljelijä Markus Eerola kertoi ILMASE-hankkeen loppuseminaarissa 2014, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen.

 

Hyvinkääläiset Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola on valittu Itämeren alueen ympäristöystävällisimmiksi viljelijöiksi. Eerola ja Sakki-Eerola, jotka palkittiin jo kesällä Suomen ympäristöystävällisimpinä viljelijöinä, voittivat nyt kansainvälisen kilpailun.

 

 

 
 

Knehtilän tilalla on muun muassa tehostettu lannoitteiden käyttöä ja ravinteiden kierrätystä sekä parannettu maaperän rakennetta. Tilalla ei ole tyydytty vain luomuviljelyyn. Eerola on tehnyt tilallaan lukuisia erilaisia kokeiluja, joiden tavoitteena on parantaa viljelyn tuloksia sekä saavuttaa uusia ympäristöystävällisiä viljelykeinoja. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa tuubikompostointi-menetelmän kehittäminen hevosen lannalle sekä erilaiset biohiiltä ja orgaanisia lannoitteita koskevat kokeilut.

– Meille on selvää, että tärkeintä ympäristötyössä on kokonaisvaltaisuus. Niinpä otamme ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassamme. Ympäristöystävällisyys on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä se on valttikortti tuotteidemme markkinoinnissa, Markus Eerola sanoo.

Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon tarkoituksena on välittää tietoa ympäristöystävällisemmästä viljelystä ja antaa tunnustusta maataloustuottajille, jotka ovat edelläkävijöitä vesistöjen rehevöitymistä vähentävien menetelmien käytössä. Kilpailu on järjestetty vuodesta 2009 alkaen.

Hiili maahan -hankkeessa kokeillaan tapoja tehdä maatiloista hiilinieluja

 

Pellonpientareella keskustellen voi kehittää osaamistaan. Kuva: Hanna Koikkalainen

Pellonpientareella keskustellen voi kehittää osaamistaan. Kuva: Hanna Koikkalainen

Hiili maahan -hankkeen tavoitteena on tehdä tilojen peltolohkoista hiilinieluja ja samalla parantaa satotasoja. Hiilen sitomisessa käytetään useita eri menetelmiä, joita sovelletaan kullekin tilalle sopivaksi. Hankkeen tavoitteena on saada mobiilisovelluksen kautta kuluttajat osallistumaan vaivattomasti konkreettisiin ilmastotoimiin.

Suomalaisista maatiloista mukana ovat esimerkiksi Kuituan kartano, Knehtilän tila, Tyynelän tila ja Kosken kartano. Testausta varten menetelmiä halutaan soveltaa erityisesti ongelmallisille peltolohkoille.

CarbonToSoil – Hiili maahan on suomalaisen Cohu Entertainment Oy:n ja yhdysvaltalaisen TheCarbonUndergroundin voittoa tavoittelematon projekti.  Projektin yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Elävä Itämeri säätiö, Helsingin yliopisto, Soil Scout, Humuspehtoori sekä SLC.

Lue lisää Maaseudun Tulevaisuuden nettiartikkelista.

Hankkeen sivut CarbonToSoil – Hiili maahan.

Maanviljelijä ja tutkija: maanviljelystä ilmastonmuutoksen hidastaja

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tuomas Mattila viljelee sukutilaa Pusulassa ja tekee osa-aikaisesti Suomen ympäristökeskuksella elinkaariarviointeja sekä mallintaa tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia.

”Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja siitä, miten luonto toimii. Haluan myös yrittää ratkaista itse ongelmia. Ympäristökatastrofi olisi hyvä pysäyttää.”

Maataloutta on julkisessa keskustelussa syyllistetty ilmastonmuutoksesta. Syytökset pitävät osin paikkansa, mutta eivät ole kovin rakentavia.

”Osa viljelijöistä menee kieltomoodiin, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. He eivät koe, että voisivat tehdä asialle mitään”, Mattila pohtii.

”Kun keskustelen muiden viljelijöiden kanssa, en puhu ensin ilmastonmuutoksesta. Avaan keskustelun ensin maan parantamisesta ja sitten vasta hiilensidonnasta.”

Yksityiskohtien sijaan tulee keskittyä tilanhoitoon kokonaisuutena, joka sisältää ekosysteemin, talouden ja viljelijän hyvinvoinnin.

”Pelkästä nurmesta ja luonnosta puhuminen ei riitä. Parempi ohje on vaikka ’näin lisäät hiilensidontaa ja vältät itse burnoutin'”, hän huomauttaa.

Lue lisää Klimaatti-uutiskirjeen 2/2015 jutusta.

Alla Tuomas Mattilan Ilmase-hankkeen työpajassa 2014 pitämän alustuksen kalvot ja videointi:

Hiiltä peltoon ja pelto kasvukuntoon – Kuinka nopeasti pellon hiilimääriä voi lisätä? Kokemuksia omalta tilalta.