Kannattavaa ja kestävää maataloutta Pohjois-Savoon vuosikymmeniksi – purevatko tutkimuksen arvioimat keinot?

Näyteikkuna

 

ylabanneri

 

 

 

 

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan maatalouden kestävän tehostamisen keinoista työpajaan! Toimivatko keinot käytännössä? Mitä esteitä ja mahdollisuuksia niiden käytössä on? Mitkä keinot olisivat parhaita maatalouden tilanteen parantamisessa?

aika: pe 30.11.2018 klo 9.00-13.00, kahvitarjoilu klo 8.30 alkaen

paikka: Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2, 70420 Kuopio

 

Ohjelma:

9.00 Avaussanat, Heikki Lehtonen, Luonnonvarakeskus

9.05 Kestävän tehostamisen keinoja Pohjois-Savoon – SUSTAg –hankkeen tulosten esittelyä, Heikki Lehtonen, Taru Palosuo, Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

  • Uudet lajikkeet viljoista, nurmikasveista ja öljykasveista
  • Rehusiemenseosten räätälöinti tilan tarpeisiin
  • Lannoitusmäärien ja –ajan tarkentaminen
  • Viljelykiertojen ja kasvinsuojelun kehittäminen
  • Arvokasvien kastelu
  • Biokaasutuotannon taloudellisesti kestävien tapojen kehittäminen

9.35 Työryhmätyöskentelyä

Purevatko tutkimuksen arvioimat keinot? Kunkin esitellyn keinon mahdollisuuksien ja esteiden arviointia tutkijoiden vetämissä työryhmäkeskusteluissa.

11.05 Kahvitauko

11.15 Työryhmätyöskentelyn tulosten esittelyä (työryhmien vetäjät)

11.45 Keskustelua tuloksista ja äänestys: Mitkä ovat 3 tärkeintä ja lupaavinta keinoa?

12.10. Äänestystulokset ja työpajan yhteenveto

12.15 Lounas (tarjotaan)

13.00 – 15.00 Työpajaan kutsuttujen viljelijäpienryhmien omat tapaamiset. Tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan osallistujille erikseen.

Työpaja on kaikille avoin ja maksuton.

Ilmoittautuminen:
Ilmoittautua voi nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 22.11.2018.

Työpajan järjestävät Luonnonvarakeskuksen hankkeet SUSTAg ja Nurmet Rahaksi (NuRa)

SUSTAg: http://projects.au.dk/faccesurplus/research-projects-1st-call/sustag/

NuRa: www.luke.fi/nurmetrahaksi/

Lisätietoja: heikki.lehtonen@luke.fi, puh. 029 532 6316

Lämpimästi tervetuloa!

logot

Kiertotalous ruokajärjestelmässä – Circular Economy in the Food System –työpaja ja opintomatka to 8.3.2018 Jyväskylässä

yläbanneri

 

Tervetuloa kuulemaan, keskustelemaan ja hakemaan ideoita kiertotaloudesta ruokajärjestelmässä! Miten Palopuron agroekologinen symbioosi luo uutta toimintamallia ravinnekiertoon ja yhteistyöhön? Miten CIRCWASTE -hanke vie kohti kiertotaloutta Keski-Suomessa? Kansainvälistä biokaasuosaamista puheenvuoroissaan seminaariin tuovat Kansainvälisen IEA Bioenergy Task 37:n biokaasutyöryhmän jäsenet. Iltapäivällä ohjelmassa on kiertoajelu Keski-Suomessa linja-auton kyydissä ja tutustuminen Metener-yritykseen Laukaassa sekä Äänekosken biotuotetehtaaseen.

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Tapahtuman kielenä on englanti.

Time: Thu 8th of March at 9.00-17

Venue: Jyväskylä, Kokousravintola Harmooni (Hannikaisenkatu 39, 40100 Jyväskylä)

Programme:

8.30 Registration and coffee

9.00 Welcoming words, Saija Rasi, Senior Scientist, Natural Resources Institute Finland (Luke)

9.10 Introduction the work of the IEA Task 37: energy from biogasJerry Murphy, Director SFI MaREI Centre/International Energy Agency Leader Task 37, video

9.20 Circular economy in relation with biogasMathieu Dumont, Senior Consultant, Netherlands Enterprise Agency (RVO.nl), video

9.45 Visions for improving circular economy in the food system in FinlandSirpa Kurppa, Research Professor, Natural Resources Institute Finland (Luke), video

10.10 Case: Palopuro Agroecolocial Symbiosis – Increasing sustainability in food productionElina Virkkunen, Researcher, Natural Resources Institute Finland (Luke), video

10.35 How to combine insect farming with biogas processes? Jan Liebetrau, Head of Department for Biochemical Conversion and Head of Work group for Process biology at Deutsches BiomasseForschungsZentrum gemeinnützige Gmb (DBFZ), video

11.00 Case: Circwaste-project – catalyzing actions towards circular economy in Central FinlandOuti Pakarinen, Project Manager, Regional Council of Central Finland, video

11.20 Discussion

11.40-12.30 Lunch and coffee

12.30 Excursion by bus:

  • Metener Oy in Laukaa. Company offering solutions and technology for biogas production and upgrading, founder Mr. Erkki Kalmari (Vaajakoskentie 104, 41310 Leppävesi)
  • Metsä Group’s bioproduct mill in Äänekoski. It is producing high-quality pulp and a broad range of other bioproducts, such as tall oil, turpentine, bioelectricity and wood fuel (Sarvelantie 1, 44100 Äänekoski)

17.00 End of the excursion and back in the Jyväskylä City Centre at railway station

In workshop there are opportunities to discuss with international energy experts, the members of IEA Task 37: energy from biogas.

Infographics:

Infografiikkaa ravinteiden kierrätyksestä 2017 (suomeksi)

Infographics on nutrient recycling in Finland (2017) (in English)

Videos:

Palopuron agroekologinen symbioosi (suomeksi)

Palopuro Agroecological Symbiosis (in English)

 

Organizers of the workshop:

Biogas business and networks in Central Finland –project (Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa)-hanke), Climate-wise solutions for the countryside –project (Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke) and IEA Bioenergy Task 37.

For more information please contact Riitta Savikko, Researcher, Natural Resources Institute Finland (Luke), riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

 

Welcome!

 

vilma-logorimpsu

Yleisötilaisuuksia maatilatason pienbiokaasulaitoksen rakentamisesta Oulun seudulla

 

Energiaa ja elinvoimaa pienbiokaasulaitoksista

Tule kuulemaan kokeneen asiantuntijan käytännön neuvot:
• Miten oma biokaasulaitos rakennetaan, mitä se maksaa ja paljonko siitä voi saada energiaa?
• Lähtökohtana olemassa oleviin lantasiiloihin rakennettavat pienlaitokset
• Yhteistyön mahdollisuudet maatilojen, pienyritysten ja kylän kesken

  • to 23.2. Pudasjärvi, Pohjantähti
  • ke 22.3. Ii, Micropolis
  • to 30.3. Utajärvi, Merilän kartano
  • to 6.4. Muhos, OSEKK, Koivikko
  • ke 12.4. Kempele, OSEKK, Pirilä
  • to 4.5. Oulu, OAMK (Kotkantie)

Yleisöluento klo 11.30-14.30
– Kahvitarjoilu
– Järjestäjän puheenvuorot: Biotalouden suuntaviivoja ja alueellinen yhteistyö
– DI Timo Heusala, Elbio Ky: Maatilan biokaasulaitokset; kokemuksia biokaasun
tuottamisesta käytännössä, toteutusvaihtoehtoja, hintavertailuja, käytännön
esimerkkejä rakentamisesta; yhteistyömahdollisuuksia pienyritysten, maatilojen
ja kylien kesken (energia, syötteet, muu liiketoiminta).

Varaa aika myös tila- ja yrityskohtaiseen neuvontaan (noin neljä maksutonta konsultointia/tilaisuus ilmoittautumisjärjestyksessä). Ota maatilan asemapiirustukset mukaan. Neuvojana DI Timo Heusala, joka on suunnitellut useita biokaasulaitoksia, jotka maatilat ovat toteuttaneet omana työnään. Mukana YritysAgro-hankkeen yritysasiantuntija.

Ennakkoilmoittautumiset ja aikavaraukset viikkoa ennen tilaisuutta. Ilmoittautumaan pääset tästä tai satu.nissinaho@proagria.fi/p. 043-8255252. (ellei linkki toimi-> www.proagria.fi -> koulutukset ja tapahtumat -> Kaikki koulutukset ja tapahtumat)

Järjestäjät: Oulun Seudun BiotalousLeader, Maavälke, Myssy ja YritysAgro -hankkeet.
Lisätietoja: Taimi Mahosenaho p. 040 551 7807, Irja Ruokamo p. 050 354 8200, Sanna Moilanen p. 050 572 2404

Ohjelma (pdf)

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa 1.9.2016

Torstai 1.9.2016 klo 12-16 Villilän kartano, Villiläntie 1, Nakkila
Tilaisuus on tarkoitettu kaikille biokaasun tuotannosta, käytöstä ja lopputuotteiden hyödyntämisestä sekä uusiutuvasta energiasta kiinnostuneille tahoille.Ohjelma
12.00- 12.30 Lounas (omakustanteinen)
12.30 – 12.40 Tilaisuuden avaus
Ilmo Myllymaa, Nakkilan kunnanvaltuuston puheenjohtaja
12.40 – 13.25 Hyvinkään Palopuron agroekologinen symbioosi, ravinne- ja energiaomavarainen tuotantomalli
Kari Koppelmäki, Palopuron agroekologinen symbioosi -hanke
13.25 – 14.10 Biokaasulaitoksen toteutusselvitys, case; Panelian pekoni
Markku Riihimäki
14.10 – 14.35 Kahvitauko
14.35 – 14.50 Suuresta mahdollisuudesta todeksi – biokaasun edistäminen Suomessa.
Hannes Tuohiniitty, Bioenergia ry
14.50 – 15.15 Satakunnan kaasutalous 2020
Matti Luhtanen, Prizztech Oy
15.15 – 15.35 Satakunnan päästö- ja energiataseet
Anu Pujola, Satahima-hanke
15.35 – 15.50 Suomen rakennerahasto-ohjelman ’Kestävää kasvua ja työtä’ vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa
Jyrki Tomberg, Satakuntaliitto
15.50 – 16.00 Keskustelua ja tilaisuuden päätös

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Esa Merivalli, Satahima -hankkeesta.

Ilmoittautumiset sähköpostilla: esa.merivalli@pori.fi

Tilaisuuden järjestelyistä vastaavat, Kohti hiilineutraalia Satakuntaa (SATAHIMA) ja Ravinne neutraalikunta (RANKU) ja Vähähiilinen maaseutu – maaseudun uusiutuvat energiat hankkeet.

Tulossa myös! Biokaasuturnee
Biokaasun liikennekäytön edistämistapahtumissa esillä on eri maahantuojien kaasulla toimivia henkilö- ja hyötyajoneuvoja sekä biokaasun tuotantoon ja jakeluun liittyviä toimijoita.

Tapahtumat:
Salo ti 20.9.
Turku ke 21.9.
Laitila to 22.9.
Loimaa pe 23.9.
Huittinen ti 27.9.
Pori ke 28.9.
Kankaanpää pe 30.9.

Lisäinfoa Biokaasun liikennekäytön edistämisturneesta.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Biokaasusta joukkovoimaa pe 13.5. Jyväskylässä

 
Perjantai 13.5.2016 klo. 10:00 – 12:30
Lutakonaukio 12, Jyväskylä, Paviljonki, luentosali Alvar, 3 krs.
 

9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvia tarjolla
10.00 Tilaisuuden avaus: Hiilineutraali teollisuus -avainalueen vetäjä Tiina Kähö, Sitra

Biokaasu kasvuun ekosysteemeillä, Mirja Mutikainen, liiketoimintapäällikkö, energia ja biotalous, Ramboll

Miten me sen teimme? Parhaista käytännöistä ja yhteistyökumppanuuksista kertomassa ova

Biokaasu Postin ajoneuvojen käytössä
Kehittämispäällikkö Eeli Mykkänen, Gasum Biotehdas Oy ja Senior Asset Manager Juha Sinivuo, Posti

Biohajoavista jätteistä kierrätyslannoitteiksi ja energiaksi
Toimitusjohtaja Mika Juvonen, BioKymppi Oy

Missä mennään Keski-Suomessa? Alueellinen biokaasutiekartta suunnan näyttäjänä.

Paneelikeskustelussa mukana: toimitusjohtaja Erkki Kalmari Metener Oy, toimitusjohtaja Esko Martikainen Mustankorkea Oy, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Melville, Jyväskylän       kaupunki, kehityspäällikkö Eeli Mykkänen Gasum Biotehdas Oy, projektipäällikkö JaakkoTukia Biotalousinstituutti JAMK. Paneelin vetää projektipäällikkö Outi Pakarinen, Keski-Suomen liitto.

Yhteenveto, kehittämispäällikkö Hannu Koponen, Keski-Suomen liitto

12.30 Tilaisuus päättyy verkostoitumislounaaseen

Ilmoittauduthan 3.5.2016 mennessä täällä.

Tilaisuuden järjestävät Sitra ja Keski-Suomen liitto.

Lisätietoja Sitran sivuilla.

Lämpimästi tervetuloa!

Samaan aiheeseen liittyen järjestetään lauantaina 14.5.2016 klo 11-13 koko perheen tapahtuma BiokaasuKS – Autoillaan puhtaasti tulevaisuuteen Jyväskylän Aren aukiolla.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Biokaasupioneeri Erkki Kalmari: ”Tukieurot tarvitaan hajautettuun energiantuotantoon”

 

Laukaalainen Metener Oy liikuttaa kahdeksaakymmentä autoa biokaasulla ja kehittää uusia ratkaisuja biokaasun tuotantoon. Toimitusjohtaja Erkki Kalmarin mukaan suuri osa Suomen biomassoista on vielä hyödyntämättä.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Kiertotaloudelle on Kalmarin mielestä Suomessa tulevaisuutta, jos porkkanat ohjataan oikein. Tukivirrat pitäisi biokaasuyrittäjän mielestä ohjata tuottavammin kotimaan energiavarojen käyttöön.

Kalmarin oma yritys ei saa tukia. Aloittaville uusiutuvan energian yrityksille sekä maatiloille käytännön tekemistä tukevat taloudelliset porkkanat ovat Kalmarin mukaan kuitenkin tärkeitä.
– Maatilan pitäisi saada täysi investointituki biokaasun tuotantoon myös silloin, kun energiaa myydään tilan ulkopuolelle. Pitäähän energiaylimäärä myydä kannattavasti, muuten sen tuotannossa ei ole järkeä, Kalmari huomauttaa.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen artikkelista Biokaasupioneeri Erkki Kalmari: ”Tukieurot tarvitaan hajautettuun energiantuotantoon”

 

Tervetuloa keskustelutilaisuuteen ”Lanta – Pellolle, polttoon vai kaasuksi?” 7.3. Huittisiin

Kananlanta on sekä ravinnepitoinen että energiapitoinen raaka-aine biokaasutukseen. Kuva: Marjut Suontausta, Juvan Bioson Oy.

Kananlanta on sekä ravinnepitoinen että energiapitoinen raaka-aine biokaasutukseen. Kuva: Marjut Suontausta, Juvan Bioson Oy.

 

Milloin: maanantaina 7.3. klo 12–16
Missä: Mommolan motellissa (Turuntie 33, Huittinen)
Kenelle: Kaikille siipikarjatuottajille
Mitä: Kartoitetaan siipikarjatiloilla syntyvän lannan hyödyntämisen nykytilannetta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia

Ohjelma:
11:00 Lounas (omakustanteinen)
12:00 Tilaisuuden avaus
12:10 Hankkeen ja nykytilan esittely
13:00 Keskustelut ja kahvitarjoilu
15:00 Keskustelujen yhteenvedot
16:00 Päätös

Ilmoittautumiset helmikuun aikana sähköpostilla siipikarjaliitto@siipi.net
tai puhelimitse 03 438 4737.
Tervetuloa kertomaan kokemuksia siipikarjanlannan hyödyntämisestä, haasteista sekä ideoista!

Keskustelutilaisuuden järjestää TEHOLANTA – siipikarjanlannan käytön tehostamishanke.
TEHOLANTA on kaksivuotinen hanke, joka saa tukea Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan ELY-keskukset). Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimii Työtehoseura TTS. Muita toteuttajatahoja ovat Luonnonvarakeskus Luke, Suomen Ympäristökeskus SYKE ja Suomen Siipikarjaliitto ry. Rahoittajina ovat myös: MTK ry, Atria, HKScan Finland, Maa- ja vesitekniikan tuki ry ja Siipikarjasäätiö.

Tapahtuman kutsu ja ohjelma (pdf).

Tervetuloa!

Biokaasulla pyörät pyörimään

Kuivamädätykseen perustuva Luonnonvarakeskuksen Sotkamon laitos tuottaa nurmesta biokaasua, jolla lämmitetään toimipaikan rakennukset. Laitoksen tuottamalla energialla korvataan 26 000 litraa lämmityspolttoöljyä vuosittain.

– Hehtaarin nurmituotolla ajellaan vuosi autolla tai lämmitetään kokonainen omakotitalo. Karkeasti laskettuna maatila voi olla lämmityksessään ja sähkössään omavarainen, jos sillä on käytössään noin 25 hehtaarin nurmipeltoala, Sotkamon toimipaikan vastaava tutkimusmestari, tiimiesimies Pekka Heikkinen sanoo.

Biokaasun raaka-aineesta ei ole Suomessa pulaa. Kaasua tuotetaan yleensä erilaisista biomassoista, kuten yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteistä, biojätteistä sekä lannasta. Lisäksi ruoan ja rehuntuotannon ulkopuolella on 300 000 hehtaaria joutopeltoa, jonka sadosta voisi tuottaa melkoisen määrän biokaasua.

Luonnonvarakeskuksen Sotkamon toimipaikassa huristelee biokaasuauto

-Nykyään uuden biokaasuauton saa jo tavallisen auton hinnalla ja vanhan kulkupelin voi parilla tonnilla muuttaa kulkemaan biokaasulla. Tämän jälkeen kaasulla ajaminen onkin huomattavasti edullisempaa kuin tavanomaisilla polttoaineilla,kertoo Sotkamon VuoGas-hanketta luotsaava asiakaspäällikkö Pasi Laajala.

Suomessa on tällä hetkellä parikymmentä kaasutankkausasemaa, ja niitä rakennetaan koko ajan lisää.

Ravinteet kiertoon ja aluetalous jaloilleen

Maatiloilla toimivilla biokaasutuotantolaitoksilla on tärkeä merkitys paitsi energian tuotannossa myös ravinteiden kierrätyksessä. Prosessissa ravinteet muuntuvat kasveille käyttökelpoiseen muotoon, ja hajuton jäännös voidaan levittää suoraan pelloille lannoitteeksi.

– Maatilat voivat säästää tuhansia euroja vuodessa, jos niiden ei tarvitse turvautua fossiilisiin väkilannoitteisiin. Emme ole enää kaukana energia- ja ravinneomavaraisesta maatilasta, asiakaspäällikkö Pasi Laajala Lukesta pohtii.

Sotkamon biokaasulaitokseen on käynyt tutustumassa satoja kiinnostuneita, ja kyselyitä tulee lähes päivittäin.

– Yksittäisillä tiloilla ei ole mahdollista tehdä tämänkaltaista laitteistojen testausta. Kartoitamme myös tuotannon kuluja ja riskejä, jotta biokaasutuotannon aloittaminen olisi mahdollisimman helppoa. Laajala uskoo, että ravinteiden kierrätys ja biokaasun tuotanto voivat saada alue- ja kansantalouden nousuun.

Lue lisää Luken asiakaslehti Leian artikkelista Biokaasulla pyörät pyörimään.

Luke Sotkamon VuoGas-biokaasulaitoksen esittely:

Ravinnekierrosta 510 miljoonaa euroa lisäarvoa Suomelle vuoteen 2030 mennessä

Selvityksia99_pieni

Ravinteet ovat yhteiskunnalle välttämätön resurssi. Uutta, merkittävää taloudellista arvoa saataisiin ravinteiden kiertojen kehittämisellä ja ravinnehukan sekä siitä aiheutuvien ympäristöä vahingoittavien päästöjen vähentämisellä. Sitra on nyt ensimmäistä kertaa arvioinut yhdessä Gaia Consultingin kanssa ravinteiden kierron taloudellisen potentiaalin Suomelle. Tulokset kerrotaan 3.9. julkaistussa raportissa Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle.

 

 

 

 

Ravinteiden kierron vuosittaiseksi lisäarvoksi Suomelle on tämän raportin pohjalta arvioitu yhteensä 510 miljoonaa euroa eli noin puoli miljardia. Suomen taloudellinen kokonaispotentiaali esitetään vuoden 2030 ja nykytilanteen vuosittaisen nettomuutoksen arvona. Potentiaali perustuu sekä hankkeessa kansantalousmallilla laskettuihin esimerkkeihin että Itämeren rehevöitymisen vähentämisen hyötyihin. Ravinnekierron laskennallisten esimerkkien, joita ovat lannoitevuokraus, härkäpavut tuontisoijan korvaajana, poistokala rehun lähteenä sekä biokaasutus ravinnekierron moottorina, taloudellinen arvo Suomelle vuonna 2030 on yhteensä 310 miljoonaa euroa vuosittain. Vastaava hyöty Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä on n. 200 M€.

Ravinteiden kierto on kiertotalouden ytimessä. Tärkeitä ravinteita kuten fosfori ja typpi hukataan globaalisti kestämättömästi, myös Suomessa. Raportissa avataan esimerkkien kautta konkreettisia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden avulla tätä lisäarvoa voidaan lähteä tavoittelemaan.

Lue raportin johdanto.

Lue koko raportti (pdf).

Julkaisutilaisuuden kalvot.

VuoGas -biokaasulaitos Luonnonvarakeskuksen Sotkamon tutkimusasemalla

 

Luonnonvarakeskuksen Sotkamon tutkimusasemalla tutkitaan koko biokaasuntuotantoketjun hallintaa pellolta auton ja traktorin polttoaineeksi. Tutkimusasemalle on rakennettu moderni, kuivamädätykseen perustuva biokaasulaitos, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Syntyvällä biokaasulla lämmitetään Sotkamon tutkimusaseman kiinteistöt. Lue lisää VuoGas-tutkimuksesta.

MTT Sotkamon VuoGas -toimintaympäristön esittely