Olisiko hyönteisistä ilmastoviisaaksi ruuaksi?

 

Hyönteiset ovat viime vuosina nousseet entistä vahvemmin esille tulevaisuuden ravintona. Maailmassa yli kaksi miljardia ihmistä käyttää niitä ravintonaan jo tänä päivänä, etenkin Aasiassa ja Afrikassa. Hyönteisten kasvatukseen ja käyttöön pureuduttiin tarkemmin lokakuun alussa Pieksämäellä järjestetyssä ”Hyönteiset – tulevaisuuden ravintoa Suomessakin” -tapahtumassa.

Kotisirkat sellaisenaan ilman lisukkeita. Kuva: Elina Nurmi.

Kotisirkat sellaisenaan ilman lisukkeita. Kuva: Elina Nurmi.

Susanne Heiska Luonnonvarakeskuksesta kertoi hyönteisruoasta kattavan yleiskatsauksen. FAO:n (YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön) raportti ”Edible insects – Future prospects for food and feed security” (2013) toi esiin hyönteisten potentiaalin ratkaisuna maailman ruokakriisiin ja herätti samalla runsaasti kiinnostusta asiaa kohtaan.

Euroopassa kasvatetaan ihmisten ravinnoksi tällä hetkellä noin kymmentä ja eläinrehuksi 16 eri hyönteislajia. Tavallisimpia ovat kovakuoriaisen toukat sekä erilaiset kärpäset ja sirkat. Suomessa tutkimus kohdistuu erityisesti siipikarjan ja sian rehuihin. Euroopassa tällä hetkellä 13 maata on hyväksynyt hyönteiset elintarvikkeiksi, uusimpina Tanska ja Suomi. Hyönteisissä on paljon hyviä rasvoja ja ne ovat ravintoarvoltaan myös erittäin hyvä proteiinin lähde. Hyönteisten tilan, rehun ja veden tarve ovat pienempiä kuin muiden kotieläinten, joten ne ovat suhteellisen ekotehokkaita eläinproteiinin lähteitä.

Kotisirkkoja kevyesti maustettuna sipulin ja ruislastujen kera. Kuva: Elina Nurmi.

Kotisirkkoja kevyesti maustettuna sipulin ja ruislastujen kera. Kuva: Elina Nurmi.

Viljelijä Hermanni Nieminen Niittykummun maatilalta kertoi omia kokemuksiaan sirkkojen kasvatuksesta. Tila on kasvattanut hyönteisiä muutaman vuoden ajan lemmikkieläinten rehuksi. Kotisirkat kasvavat trooppisissa olosuhteissa erillisissä muninta- ja kasvatusastioissa.

 

 

 

 

 

 

Tapahtumassa Lauri Jyllilä Finsect Oy:stä valmisti miedosti maustettuja sirkkoja, jotka sekoitettiin kuullotetun sipulin kanssa ja tarjoiltiin ruissipsien kera. Maistelemaan päästiin myös sirkkajauheella höystettyä näkkäriä ja suklaa-kookospaloja.

Teksti ja kuvat: Minna Kosonen ja Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus

Tuotantovastaava Lauri Jyllilä Finsect Oy:sta valmisti sirkkoja Etelä-Savon ammattiopiston koekeittiössä. Kuva: Minna Kosonen.

Tuotantovastaava Lauri Jyllilä Finsect Oy:sta valmisti sirkkoja Etelä-Savon ammattiopiston koekeittiössä. Kuva: Minna Kosonen.

 

Maatalousyrittäjän ammatin tulevaisuus – surffailua epävarmuuden aalloilla? -tulevaisuusverstas 16.11. Mustialassa

 

kuva_Mustialan_verstas

 

 

Osallistu keskustelevaan tulevaisuusverstaaseen!

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa maatalousyrittäjyyteen ja mitä muita ammatin luonnetta muokkaavia tekijöitä voidaan tulevaisuudesta tunnistaa? Millaisista taidoista ja tiedoista maatalousyrittäjä tulevaisuudessa hyötyy? Tule mukaan tulevaisuusverstaaseen etsimään ja luomaan maatalousyrittäjän ammatin tulevaisuuskuvia.

Aika:    Torstai 16.11.2017 klo 9-16
Paikka: Mustialan kartanon oluttupa Iso Piippu (Renkituvantie 10, 31310 Tammela)

Ohjelma

9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen
9.30 Tulevaisuusverstaan avaus ja omien tulevaisuuskuvien tunnistaminen
10.15 Välähdyksiä maatalousyrittäjän toimintaympäristön tulevaisuudesta
Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen (Tulevaisuuden tutkimuskeskus)
11.00 Lounas (tarjotaan)
12.00 Millaisen tilan jätän seuraaville sukupolville
Maanviljelijä, erikoistutkija Tuomas Mattila (Kilpiän tila, Suomen ympäristökeskus)
12.45 Yhteisten tulevaisuuskuvien rakentaminen
14.15 Iltapäiväkahvi
14.45 Ideoita tulevaisuuskuvien edistämiseksi
16.00 Kiitokset ja loppusanat

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 8.11. mennessä osoitteessa https://www.webropolsurveys.com/S/8C815BF054AD654E.par

tai Riikka Armanto (riikka.armanto(at)luke.fi / puh: 029 532 2135).

Tulevaisuusverstaat järjestää Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke.

Tervetuloa!

Globaalit ongelmat, paikalliset ratkaisut – maatalous maailmaa pelastamassa -tulevaisuusverstas 23.11. Tuorlassa

 

kuva_Tuorlan_verstas

 

 

 

 

Osallistu keskustelevaan tulevaisuusverstaaseen!

Voisiko suomalainen maatalous olla ilmastoviisaan tuotannon edelläkävijä? Mitä hyötyjä ilmastoviisaista ratkaisuista on maatalousyrittäjälle? Tule mukaan tulevaisuusverstaaseen etsimään ja luomaan ilmastoviisaan tuotannon tulevaisuuskuvia!

Aika: Torstai 23.11.2017 klo 9-16
Paikka: Tuorlan majatalon kokoustila Tähkä (Tuorlantie 1 E, 21500 Kaarina)

Ohjelma
9.00      Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen
9.30      Tulevaisuusverstaan avaus ja omien tulevaisuuskuvien tunnistaminen
10.15    Maaseudun tulevaisuuksia  Tulevaisuudentutkija Vilja Varho (Luonnonvarakeskus)
11.00    Lounas (tarjotaan)
12.00    Viljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Maanviljelijä, agronomi Juuso Joona (Tyynelän tila)
12.45    Yhteisten tulevaisuuskuvien rakentaminen
14.15    Iltapäiväkahvi
14.45    Ideoita tulevaisuuskuvien edistämiseksi
16.00    Kiitokset ja loppusanat

 

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 15.11. mennessä osoitteessa https://www.webropolsurveys.com/S/6FA271DFF2C39800.par

tai Riikka Armanto (riikka.armanto(at)luke.fi / puh: 029 532 2135).

Tulevaisuusverstaat järjestää Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke.

Tervetuloa!

Kasvinsuojelu ja maan kasvukunto – mistä vastauksia nykyisiin ja tuleviin haasteisiin? -työpaja Vihdissä 2.11.2017

 

Aika: to 2.11. klo 9-16

Paikka: Hennolan kotieläinpiha, Vihti (Lepluhdantie 73, 03250 Ojakkala)

 

8.30-9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.00 Tervetuloa, tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.15 Kasvinsuojelun haasteet Uudellamaalla kasvukaudella 2017, asiantuntija Vilma Kuosmanen, ProAgria

9.45 Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa – mitä odotettavissa?, erikoistutkija Marja Jalli, Luonnonvarakeskus

10.30 Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?, tutkija-viljelijä Tuomas Mattila

11.15 Lounas (tarjotaan)

12.15 Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla, tutkija Hannu Känkänen, Luonnonvarakeskus

12.45 Peltokasvien tuhoeläimet – mitkä erityisiä haasteita muuttuvassa ilmastossa, erikoistutkija Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus

13.15 Rikkakasvit – suorakylvöä vai ei, tutkija Heikki Jalli, Luonnonvarakeskus

13.45 Kahvitauko

14.15 Torjunta-aineiden vaikutuksista vesistöihin – ja millä toimilla viljelijä voi välttää vesistöhaittoja tutkija Katri Siimes, Suomen ympäristökeskus

14.45 Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset, ylitarkastaja Pauliina Laitinen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

15.15 Keskustelua ja kysymyksiä

15.45 Vesistökunnostusten ajankohtaiskuulumisia ja tilaisuuden päätös, hankekoordinaattori Ekaterina Ikonen, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

16.00 Tilaisuus päättyy

Ohjelma (pdf)

Tapahtumaa järjestävät Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Hiidenveden kunnostus 2016–2021 –hanke.

Kahvi- ja ruokatarjoiluiden mitoittamiseksi toivotaan ilmoittautumista viimeistään 30.10. ilmoittautumislomakkeella tai puh Ekaterina Ikonen 044 528 5026.

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin.

Etäyhteyslinkki: https://ucc.vy-verkko.fi/luke/meet/riitta.savikko/8N8P4BML

Lämpimästi tervetuloa!

leppäkerttu härkäpavun lehdellä_010716_Riitta Savikko (2)

Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen -päivitä tietosi uudesta nettiartikkelista

 

Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kasvintuotannossa keskeisiä sopeutumiskeinoja ovat oikeat viljelykasvi- ja lajikevalinnat, monimuotoinen viljely, vesitalouden hallinta, maaperän kunnossapito sekä tautien ja tuholaisten varoitusjärjestelmät. Kotieläintuotannossa on entistä tärkeämpää huolehtia eläinten hyvinvoinnista ja tuotannon hygieniasta.

Kaija Hakalan kirjoittama nettiartikkeli Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen on juuri julkaistu ilmasto-opas.fi -sivustolla. Käyhän lukemassa ja päivitä ilmastotietosi uudesta artikkelista!
Veden vaivaama ohrapelto. Kuva: Erikki Oksanen / Luken arkisto.

Veden vaivaama ohrapelto. Kuva: Erikki Oksanen / Luken arkisto.

Keinoja ravinnetehokkuuden parantamiseen -työpaja ja webinaari

 

Aika: pe 27.10.2017 klo 9.00-16

Paikka: Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala, Vanha opisto, Juhlasali (Mustialantie 104, 31310 Mustiala)

Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Etäosallistuminen: https://hamk.webex.com (valitse tapahtuman nimi ja paina Join).

Ohjelma ja esitykset

09.00-09.30 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

09.30 Tervetuloa

09.45 Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen esittely, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus alustuksen kalvot

10.00 Ravinne- ja energiatehokas maatila -hankkeen esittely, Annika Michelson, HAMK

10.15 Mitä ravinnetehokkuus tarkoittaa? Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus

10.45 Soilfoodin toimintatapa viljelijän, maan ja ympäristön eduksi, Sampo Järnefelt, Soilfood Oy

11.15 Yhteinen keskustelu

11.45 Lounas (tarjotaan)

13.00 Peltolohkojen ravinneanalyysit – drone menetelmä, Teemu Rekola, HAMK (ulkona)

14.00 Kahvi, Huttulassa

14.30 Valkuaisomavaraisuus – Case: Mustialan opetusmaatila, Katariina Manni, HAMK alustuksen kalvot

15.00 Omalannoitteet, Timo Teinilä, Livia

15.30 Yhteinen keskustelu

16.00 Tilaisuus päättyy

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin. Lämpimästi tervetuloa!

Kahvi- ja ruokatarjoiluiden mitoittamiseksi toivotaan ilmoittautumista viimeistään 23.10. ilmoittautumislomakkeella tai Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548. Työpajan järjestävät Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke ja Ravinne- ja energiatehokas maatila -hanke.

 

Lisätietoa:

Riitta Savikko 050 571 4548, riitta.savikko@luke.fi (Luonnonvarakeskus)

Annika Michelson annika.michelson@hamk.fi (Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala)

Etäosallistujille palautelomake ja haasteet, mahdollisuudet ja ratkaisut -lomake.

 

vilma-logorimpsu

re-logorimpsu

Salaojien toimivuutta voi parantaa jo huolehtimalla salaojakaivojen poistoputkien toimivuudesta

 

Salaojapäivässä Luonnonvarakeskuksen Karilan tutkimuspelloilla Mikkelissä päästiin to 21.9. tutustumaan salaojitukseen monipuolisesti, niin tietoiskujen kuin työnäytöksen avulla. Taustatietoa oli tarjolla muun muassa toimivasta pellon kuivatuksesta ja sen periaatteista, salaojasuunnittelusta, ojitusyhtymistä, investointiavustuksista ja pellon tiivistämisen välttämisestä. Tiivis tietopaketti löytyy myös Salaojayhdistyksen tuottamasta Peltosalaojitus-oppaasta.

Kokoojakaivon äärellä. kuva: Riitta Savikko.

Kokoojakaivon äärellä. kuva: Riitta Savikko.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokoojaojan huuhtelu alkamassa. kuva: Riitta Savikko

Kokoojaojan huuhtelu alkamassa. kuva: Riitta Savikko

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työnäytöksessä päästiin tutustumaan salaojien huuhteluun. Huuhtelu aloitetaan kokoojakaivosta ja kokoojaojista ja sen tarkoitus on poistaa salaojaputkien sisältä ruostesaostumaa ja maa-ainesta. Karilassa kokoojakaivon vedenpinta oli aivan liian ylhäällä – mikä ei kuulemma ole kovin harvinaista muillakaan pelloilla. Alkuun peltojen kuivatuksen parantamisessa siis pääsee jo huolehtimalla salaojakaivojen poistoputkien toimivuudesta ja sopivasta syvyydestä. Salaojapäivän järjestivät ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus Mikkeli yhteistyössä osana Ravinnepiika-hanketta, paikalla oli myös Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen infopiste.

kirjoittaja: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

Salaojien huuhtelulaitteisto. Karilassa salaojahuuhtelua teki JST Urakointi Oy Juho Kurkaa Taipalsaarelta. Kuva: Riitta Savikko.

Salaojien huuhtelulaitteisto. Karilassa salaojahuuhtelua teki JST Urakointi Oy Juho Kurkaa Taipalsaarelta. Kuva: Riitta Savikko.

Ruostesakkaa irtosi salaojaputkista. Kuva: Riitta Savikko.

Ruostesakkaa irtosi salaojaputkista. Kuva: Riitta Savikko.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen infopöytä Salaojapäivässä. Kuva: Pirjo Kivijärvi.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen infopöytä Salaojapäivässä. Kuva: Pirjo Kivijärvi.

OSMO-hanke: Pellon satopotentiaali käyttöön ja ravinteet talteen -peltopäivä Taivassalossa 6.10.2017

 

Pellon satopotentiaalin saamista hyötykäyttöön tarkastellaan monipuolisesti ja käytännönläheisesti peltopäivässä Taivassalossa 6.10.2017. Päivän aikana esitellään ja pohditaan keinoja siihen, miten maan kasvukuntoa parantamalla saadaan pellon satopotentiaali tehokkaammin käyttöön ja ravinteet talteen.

Aika: Perjantai 6.10.2017 klo 9.45 – 14.30

Paikka:  Aamupäivä: Ketarsalmen kievari, Hylkiläntie 45, Taivassalo

                Iltapäivä: Juhani Suomen tila (opasteet Kustavintieltä)

Päivän tavoitteena on esitellä ja pohtia keinoja siihen, miten maan kasvukuntoa parantamalla saadaan pellon satopotentiaali tehokkaammin käyttöön ja ravinteet talteen. Aamupäivän osuus pidetään Ketarsalmen Kievarissa. Aamupäivällä kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja maan kasvukunnon ja ympäristön hoidosta. Lounaan jälkeen siirrytään Juhani Suomen tilalle tutustumaan maan rakenteeseen mm. murukestävyys- ja sadevesisimulaation keinoin. Lisäksi kuullaan OSMO-hankkeen tilakokeen tuloksia ja Juhani Suomen viljelijäpuheenvuoro. Tilaisuuden päätteeksi ohjelmassa on jankkuroinnin työnäytös. Tervetuloa!

Ohjelma

klo 9.45              Kahvi
10.00                  Tervetuloa peltopäivään, Sami Talola, RANKU-hanke

10.15                  Pellon sadontuottokyky käyttöön ja ravinteet talteen, agronomi Jussi Knaapi

11.15                  Maatalouden vesiensuojelutoimien kohdentaminen, Pekka Parkkila, KOTOMA-hanke

11.30                  Lounas (maksuton)

12.15                  Peltokohteeseen siirtyminen

12.30                  Viljelijän puheenvuoro, Juhani Suomi

12.45                 Tutustumista maan rakenteeseen pellolla:

a) Maan rakennedemonstraatio (murukestävyys ja sadevesisimulaatio), agronomi Jussi Knaapi
b) Maan kasvukunnon omatoiminen havainnointi pellolla, erikoissuunnittelija Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, OSMO-hanke
c) Miksei pelto kasva? -Tuloksia OSMO-hankkeen tilakokeesta, Jukka Rajala
d) Jankkuroinnin työnäytös

14.30                  Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen: 2.10.2017 mennessä: Sami Talola, sami.talola@ely-keskus.fi tai 02 95 023 011.

Lisätietoja: Sami Talola, sami.talola@ely-keskus.fi tai 02 95 023 011, RANKU-hanke
Jukka Rajala, OSMO-hanke, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, p. 044-303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi

Esite ja ohjelma

Järjestäjät: Tilaisuuden järjestää RANKU-hanke yhteistyössä OSMO-hankkeen kanssa.

Tervetuloa!

osmo-logo

Ympäristöministeriö: Kohti ilmastoviisasta arkea -suunnitelma linjaa päästövähennyskeinot vuoteen 2030

 

Hallitus hyväksyi torstaina 14.9.2017 keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ”Kohti ilmastoviisasta arkea” vuoteen 2030. Suunnitelma linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa. Ilmastosuunnitelma annetaan selontekona eduskunnalle, joka aloittaa asian käsittelyn syksyllä.

Maataloussektorin päästövähennyksiä tuovat lisätoimet koskevat pääasiassa eloperäisten maiden päästöjen hillintää. Päästöjä vähennetään muun muassa nostamalla pohjaveden pintaa säätösalaojituksen avulla, metsittämällä ja kosteikkometsittämällä eloperäisiä maita, ja edistämällä biokaasun tuotantoa maataloudessa. Työkoneiden hiilidioksidipäästöille asetetaan ensimmäistä kertaa päästövähennystavoitteita. Päästöjä vähennetään kevyen polttoöljyn sekoitevelvoitteella ja tehostamalla energiankäyttöä. Tutkimus- ja kokeilutoiminnalla pyritään myös edistämään hiilen sitomista maaperään. Tämä on osa Suomen tukemaa kansainvälistä aloitetta maaperän hiilivarastojen lisäämisestä vuosittain neljän promillen verran.

Ympäristöministeriön tiedote 14.9.2017: Kohti ilmastoviisasta arkea -suunnitelma linjaa päästövähennyskeinot vuoteen 2030

Kohti ilmastoviisasta arkea – keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 (pdf)

Taustaselvitykset löytyvät osoitteesta www.ym.fi/ilmastosuunnitelma2030

OPAL-Life-hankkeen kysely: Miten kestävän tehostamisen periaate saadaan osaksi suomalaista maataloutta?

 

Miten kestävän tehostamisen periaate saadaan osaksi suomalaista maataloutta? Tähän vastauksia etsii OPAL-Life-hanke kyselyssään. Tutustu kestävään tehostamiseen ja pellonkäytön optimointiin tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainion videoiden avulla.
Osallistu sitten kyselyyn tai äänestä parasta ideaa! OPAL-Life-hanke odottaa innolla sinun näkemyksiäsi ja ideoitasi hankkeeseen!

kuva: OPAL-Life-hanke.

kuva: OPAL-Life-hanke.