Maatilani ilmastoratkaisut -kuvakisan voitto Rekolan tilalle Kangasalle

 

Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hanke ja Maaseudun Tulevaisuus järjestivät valokuvakisan Maatilani ilmastoratkaisut.

Kuvakisan voitti Rekolan tila Kangasalta, omalta tilalta otetulla maisemakuvalla.

Kuva: Henri Murto. Rekolan tila Kangasalla.

Kuva: Henri Murto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voittajakuvan ottanut Henri Murto kertoo:

Kuva on Rekolan biodynaamiselta luomutilalta, Kangasalta,  jossa pyöritän luomupuutarhatilaa maatilan yhteydessä. Kuva on otettu vuoden 2017 juhannuksena.

Rekolan tilalla on viljelty biodynaamisesti maata, jo yli 45 vuoden ajan, joten kyseessä on todellisesti edelläkävijätila bio- sekä kiertotalouden saralla. Tilalla on emolehmäkarjaa, viljanviljelyä, jatkojalostusta sekä kaupallinen puutarha. Tilan toiminnan sydämenä voidaan pitää emolehmäkarjaa, joka laiduntaa tilan maita (mm. kuvassa näkyvät pellot) ja syö talvisin vain tilalla tuotettua apila-timoteinurmea, virna-kaura-säilörehua sekä herne-kauraa. Lehmien lanta otetaan talteen ja kompostoidaan, joten olemme myös lannoitteden suhteen omavaraisia. Tämä on todellista kierto- ja biotaloutta, koska emme tarvitse tilan ulkopuolelta lannoitteita tai rehuja. Nurmet sitovat myös hyvin hiiltä maahan ja kompostoidulla karjanlannalla lannoitetut pellot lisäävät maaperän humuskerrosta, joka sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ilmasta maaperään. Elävä maa runsaan humuskerroksen sekä nurmien kanssa on todella tehokas keino sitoa ilmasta hiilidioksidia.

Kompostoitu karjanlanta mahdollistaa myös todella monipuolisen sekä laadukkaan luomujuuresten- sekä vihannesten viljelyn. Puutarhalla karjanlanta kompostoidaan noin 10 kuukauden ajan ja neljän vuoden viljelykierron kera olemme täysin omavaraisia lannoituksen suhteen. Kun ravinteet kiertävät tilan sisällä, niin vältymme myös ravinnehuuhtoutumisilya järviin sekä lopulta Itämereen. Omavaraisuus, monipuolinen tuotanto sekä laadukkaat tuotteet näkyvät myös taloudellisessa tuloksessa sekä asiakastyytyväisyydessä.

Laiduntavien lehmien merkitys näkyy kuvassa myös vasemmalla olevassa peltosaarekkeessa, jossa sijaitsevat puut pääsevät esteettisesti kauniisti esiin maisemassa, koska lehmät pitävät peltosaarekkeiden pajut yms. agressiivisesti leviävät kasvit kurissa. Luonnon monimuotoisuus on myös huippuluokkaa laiduntavien lehmien ansiosta, ja tilan mailta onkin tavattu mm. monia harvinaisia perhos- sekä hyönteislajeja. Kuvan heinäladossa varastoimme kuivaheinää, jota lehmät syövät talvisin.

***

Valokuvakisa järjestettiin 26.6.-31.10.2017. Valokuvakisan raatiin kuuluivat Markus Eerola ja Liisa Pietola MTK:sta, viljelijä Tuomas Mattila, Tapani Veistola Luonnonsuojeluliitosta ja päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuus-lehdestä. Raati kommentoi, että osallistujakuvissa oli hyvin oivallettu maatalouden ilmastotyön mittakaava, pelto- ja maisemataso ja viljelytoimet, kuvissa ei ollut esillä esimerkiksi energiansäästölamppuja. Kuvakisan toivottiin poikineen myös  eteenpäinvieviä maaseudun ilmastoratkaisujen keskusteluja.

OSMO-hanke: Kuivatus kuntoon – mutta millaisella salaojituksella? 3. ja 4.10.2018

 

Lohkokohtainen salaojituksen suunnittelu ja kokemuksia uusista salaojitusmenetelmistä

Sään ääri-ilmiöiden ennakoidaan lisääntyvän, jolloin peltomaan kunto korostuu. Toimiva kuivatus on edellytys maan hyvälle rakenteelle ja kasvien juuriston kehitykselle.
Kuivatuksesta on hyötyä sekä kuivissa että märissä oloissa. Salaojitus on kuitenkin kallis investointi, joka kannattaa suunnitella huolella ja sovittaa kunkin lohkon ominaisuuksiin. Pahimmillaan pelto on salaojitettu kahdesti, mutta heikon vedenläpäisykyvyn johdosta vesi ei pääse salaojiin. 

Tule kuulemaan irlantilaisten asiantuntijoiden neuvoja ja kokemuksia uusista ja kustannustehokkaammista salaojitusmenetelmistä, mm. tehokkaasta, vaikeissa olosuhteissa (sademäärät jopa 1300 mm/v) toimivasta ”monikerrossalaojituksesta”. Etelä-Pohjanmaalla 3.10. sekä Varsinais-Suomessa 4.10.2018 järjestettävän samansisältöisen teemapäivän aiheina ovat pellon kuivatus, maan vedenläpäisykyvyn arviointi ja salaojituksen lohkokohtainen, tarkennettu suunnittelu.
Päivän aikana paneudutaan mm. seuraaviin kysymyksiin:

Pelto piiputtaa – onko vika kuivatuksessa? Mikä on kuivatuksen hyvä taso?
Miten arvioin pellon kuivatustilan ja kuivatustarpeen?
Miten saan pidettyä pohjaveden pinnan riittävän alhaalla ja sadevedet johdettua ojiin?
Miten parannan pellon kuivatusta kustannustehokkaasti?

Millainen ojitus sopii erilaisille maaprofiileille ja rakenteille?
Miten varmistan, että ojitus sopii lohkon maaprofiiliin ja maan rakenteeseen?
Miten arvioin maan vedenläpäisykykyä lohkon eri osissa ja eri maakerroksissa?

Mihin tilanteisiin matala putkitus soveltuu? Mihin tilanteisiin myyräojitus sopii ja miten se pitäisi toteuttaa?
Tarvitaanko soraa? Paljonko? Entä soran vaihtoehdot: kankaat, hake, murske? Paljonko? Ruokamulta? Kalkki?
Kuinka eri salaojitusvaihtoehdot toimivat ja mitkä ovat kustannukset?

Aika: Keskiviikko 3.10.2018 klo 9.30–16.00, kahvimahdollisuus klo 9.00–9.30
Paikka: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, Ilmajoen maatalousoppilaitos, Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki

Aika: Torstai 4.10.2018 klo 9.30–16.00, kahvimahdollisuus klo 9.00–9.30
Paikka: Ammattiopisto Novida, maatalousala, Hämeentie 238, 32200 Loimaa

Kohderyhmä: Viljelijät, salaojasuunnittelijat, urakoitsijat, neuvojat, ELY-keskusten virkamiehet.

Tavoite: Parantaa valmiuksia lohkokohtaiseen ja kustannustehokkaaseen salaojituksen suunnitteluun.

Päivän ohjelma koostuu aamupäivän oppitunneista ja iltapäivällä pelloilla tapahtuvista harjoituksista.

Opettajat: Tohtori Patrick Tuohy ja professori Owen Fenton, salaojituksen tutkijoita ja asiantuntijoita Irlannin maatalousinstituutista (TEAGASC). Englanninkielisen opetuksen tulkkaa suomeksi Tuomas Mattila.

Hinta:
Tilaisuus on maksuton. Lounas ja iltapäiväkahvi omakustanteiset.

Ilmoittaudu: viimeistään ke 26.9.2018.
Ilmajoen 3.10.2018 päivään http://bit.ly/kuivatuskuntoon-Ilmajoki
Loimaan 4.10.2018 päivään http://bit.ly/kuivatuskuntoon-Loimaa

Lisätietoja:
Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, p. 044 303 2210, OSMO-hanke, HY Ruralia-instituutti
Heikki Koskimies, heikki.koskimies@sedu.fi, p. 040 830 2388, MVEAT-koulutus, SEDU
Sami Talola, sami.talola@mtk.fi, p. 040 501 0700, Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke, MTK-Varsinais-Suomi
Kimmo Laine, kimmo.laine@proagria.fi, p. 050 512 1400, Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke, ProAgria Länsi-Suomi
Jari Luokkakallio, jari.luokkakallio@proagria.fi , p. 0400 297 235, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Juha Laakso, juha.laakso@proagria.fi , p. 040 526 4930, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Järjestäjät: OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaa), Maaseudun vesitalouden erikoisammattitutkinto MVEAT (SEDU Aikuiskoulutus), Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke (MTK-Varsinais-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi) ja BSAG.

Koulutusten esite (pdf)

Tervetuloa!

osmo-logo

Muhkea maaperä – asiaa maan rakenteesta ja ravinteista -pellonpiennarpäivä ke 5.9.2018 Kuopiossa

 

Kaikille avoin ja maksuton seminaari ja pellonpiennarpäivä peltomaan rakenteesta ja ravinteista Kuopiossa!

Raportti tapahtumasta

Alustusten videot

ke 5.9.2018 klo 9-14
Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2, Kuopio
Peltokohde Toivalassa 7 min ajomatkan päässä hotellilta: paikka GoogleMapsissa

Ohjelma Hotelli Isovalkeinen

9.00 Aamukahvit

9.15 Avaussanat

9.20 Pellon käytön optimointi PeltoOptimi -työkalun avulla, Sari Peltonen ProAgria/OPAL-Life -hanke

9.50 Maan rakenne, Laura Alakukku, Helsingin yliopisto

10.20 Lietelannan sijoittamisen mahdolliset haitat, Mari Räty, Lantalogistiikka -hanke

10.40 Reservikalium lannoituksen suunnittelussa, Maarit Hyrkäs, Nurmet Rahaksi -hanke

10.50 Kierrätyslannoitevalmisteiden mahdollisuudet, Teija Rantala, Ravinnerenki-hanke

11.00 Opastus pellonpientareelle, järjestäjät

11.15 Lounas (tarjotaan ennakkoon ilmoittautuneille)

 

Ohjelma peltokohde (siirtyminen omalla kyydillä)

12.15

Maan rakenteen havainnointia kuopalla, Laura Alakukku, Helsingin yliopisto
Penetrometrimittaukset käytännössä, Arto Pehkonen, Luke

12.45

Satopunnitus ja ravinnetaseet havaintomaatiloilla, Anu Rossi ja Tiina Hyvärinen, ProAgria Pohjois-Savo
Reservikaliumnäytteen ottaminen, Arja Mustonen, Luke

13.15

Lietelannan tarkkuuslevitys, Ajokaksikko
Vetoletkulevitys, Juho Kettunen, JK Farming

14.00 Tapahtuma päättyy

Ilmoittautuminen etukäteen tarjoiluja varten 2.9 mennessä: www.opal.fi/ajankohtaista tai jaana.sorvali@luke.fi tai tekstarilla 0504354910.

Tilaisuuden järjestävät hankkeet: OPAL-Life, Nurmet Rahaksi, Lantalogistiikka ja Ravinnerenki.

Lämpimästi tervetuloa!

logokuva

 

Maan kasvukunnon hoidon ABC – muistilista viljelijöille

Näyteikkuna

 

OSMO-hankkeessa on laadittu Maan kasvukunnon hoidon ABC. Muistilista on hyvä työkalu peltojen kasvukunnon hoitoon ja seurantaan.

osmo-kuvanauha

 

1.Perusasiat kuntoon

  • Kuivatus: niskaoja estää ulkopuolisten vesien pääsyn pellolle ja vesi pääsee pellolta pois laskuaukkojen ja laskuojan kautta.
  • Pintavesien kertyminen lammikoihin estetään vesivaoilla ja pinnanmuotoilulla.
  • Happamuus on tasolla tyydyttävä-hyvä.
  • Pellolla ei ajeta tiivistävillä koneilla: rengas-paineet kevättöissä 0,5 bar tai alle tai sitä suuremmat kuormitukset siirretty pysyville ajourille.
  • Viljavuusanalyysit otettu siten, että ne kuvaavat eri maalajeja, multavuustasoja ja kasvuolo-ja lohkoilla.

2.Kasvua rajoittavien tekijöiden poisto

  • Ojitus tasolle, jossa juuristolla on hyvät kasvuedellytykset ja vajovedet eivät pääse nousemaan pellon pintakerrokseen saakka.
  • Tiivistymät poistetaan oikein toteutetulla syväkuohkeutuksella.
  • Maan hyvä rakenne säilytetään jatkuvalla elävällä kasvipeitteellä.
  • Viljelykiertoon sisällytetään syväjuurisia ja maata parantavia kasveja, kunnes viljelykierto on multavuutta lisäävä ja maan kasvukuntoa parantava.
  • Maan multavuuden nostotarve arvioidaan KVK:n ja vedenpidätyskyvyn perusteella.
  • Pää-, sivu- ja hivenravinteiden tasot nostetaan luokkaan tyydyttävä-hyvä, tai näiden saannista huolehditaan kasvustoanalyysin ja lehtilannoituksen avulla.

3.Seuranta

  • Kattava viljavuusanalyysi viiden vuoden välein
  • Lohkon kasvuerojen kartoitus esimerkiksi satokartoituksella, biomassakartoilla satelliittikuvista tai ilmakuvista.
  • Maan rakenteen kehittymistä seurataan säännöllisen lapiodiagnoosin avulla.
  • Kasvustoanalyysein seurataan kasvien ravinteiden saantia.

https://www.maan-kasvukunto.fi  > Tutkimusraportit

Otto Hyssälä (oik) seuraa OSMO-hankkeen tutkijan Tuomas Mattilan (vas) havaintojen tekoa maan kasvukunnosta. Kuva: Jukka Rajala 19.7.2016.

Otto Hyssälä (oik) seuraa OSMO-hankkeen tutkijan Tuomas Mattilan (vas) havaintojen tekoa maan kasvukunnosta. Kuva: Jukka Rajala 19.7.2016.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maan kasvukunnon hoidon ABC on tuotettu osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanketta, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa sekä ProAgria Länsi-Suomi. Hanketta ovat rahoittaneet Varsinais-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020, Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksella, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, viljelijät sekä Luomusäätiö ja Rikalan Säätiö.

https://www.maan-kasvukunto.fi 

OSMO-hankkeen tiedote 14.8.2018. Maan kasvukuntoa voidaan parantaa 

osmo-logo

Maatalousyritysten kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet tuotantoon suhteutettaessa – Luken uusi kasvihuonekaasujen laskentapalvelu avattu

 

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) on kehitetty kasvihuonekaasujen laskentapalvelu. Uuden palvelun avulla voidaan maatalouden päästöjä tarkastella esimerkiksi alueittain ja tuotantosuunnittain. Päästöt esitetään hiilidioksidiekvivalentteina, joten eri kaasujen päästöarviot ovat vertailukelpoisia. Palvelusta saatavat päästöluvut kattavat tuotantoeläinten ruuansulatuksen ja lannan metaanipäästöt, lannan ja maaperän typpioksiduulipäästöt sekä kalkituksen, eloperäisten peltojen ja energiankäytön hiilidioksidipäästöt.

Lue lisää: Maatalousyritysten kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet tuotantoon suhteutettaessa – Luken uusi kasvihuonekaasujen laskentapalvelu avattu

Taloustohtorin kasvihuonekaasulaskenta.

kuva: Karoliina Rimhanen/MTT:n arkisto

kuva: Karoliina Rimhanen/Luken arkisto

OSMO-hanke: Tilakokeista opittua – peltopäivä Liedossa 14.8.2018

 

OSMO-tilakokeet ja niiden tulokset; kemiallinen, fysikaalinen ja biologinen kasvukunto

Miten tasapainottaa ravinteita?
Miksi vesi seisoo pellolla?
Miten saada juuret kasvamaan syvälle kosteaan maahan?
Miten jankkurointi vaikuttaa syysviljan talvehtimiseen?

Aika: Tiistai 14.8.2018 klo 9.30-12.00

Paikka: Otto Hyssälän pellot, Sukselantie 878, Paimio,
(Valtatie 10:ltä Yliskulman kohdalta käännytään itään Nauristielle ja ajetaan noin 4 km peltoaukealle, jossa tien nimi vaihtuu Sukselantieksi, ja jossa opastus).

Kohderyhmä: Viljelijät ja tiedotusvälineiden edustajat, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta.

Sisältö:
OSMOn tilatutkimuksen ja sen tulosten esittely

  • Tilatutkimus viljelijän näkökulmasta, Otto Hyssälä
  • Kemiallisen ja biologisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, ravinnetasapaino, Tuomas Mattila, yliopistotutkija
  • Fysikaalisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, Jukka Rajala, hankevastaava
  • Kuivatuksen haasteet, Sami Talola, hankevastaava, MTK-Varsinais-Suomi
  • Mitä neuvoja oppi OSMO-hankkeesta, Heikki Ajosenpää, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi

Hinta: Tilaisuus on maksuton.
Ilmoittautuminen: viimeistään pe 10.8.2018 jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Järjestäjät:
OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi
ja Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke, MTK-Varsinais-Suomi.

Lisätietoja:                                                                                                                                                    Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210
Heikki Ajosenpää, heikki.ajosenpaa@proagria.fi, puh. 050 602 58
Sami Talola, sami.talola@mtk.fi, puh. 040 501 0700

Tervetuloa!

osmo-logo

Tervetuloa Peltohavaintopäivään Mikkeliin to 2.8.2018!

 

Tervetuloa Peltohavaintopäivään Mikkeliin Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloille Karilaan (Karilantie 2, 50600 Mikkeli) torstaina 2.8.2018 klo 10-15! Päivän ajankohtaisina teemoina ovat mm. kierrätysravinteet, maan kasvukunto, sekaviljely ja erikoiskasvit. Ohjelmassa on myös napakoita puheenvuoroja sekä työnäytöksiä. Tapahtumassa mukana myös maatalouden ilmastoviisaiden ratkaisujen infopiste.Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Lisäinfoa tapahtumasta ProAgrian sivuilla.

Peltohavaintopäivän ohjelma.

peltopaiva2018_mainos

OKRA-näyttelyssä härkäpapuvisaa ja tietoa maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke osallistui OKRA-maatalousnäyttelyyn  osana Luonnonvarakeskuksen osastoa. Pisteellämme sai arvuutella purkin sisältämien härkäpavun siementen määrää. Lisäksi pöydällämme oli jaossa tietokortteja eri teemoista: Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseenPalkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta, Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä ja neljäntenä Ilmastonmuutoksen vaikutuksia peltoviljelyyn Suomessa. OKRAan jaettavaksi ehti myös aivan painotuore tietokortti Suometsien ilmastoviisas metsänhoito.

Okra-näyttelyssä 2018 tietoa saatavilla maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista. Kuva: Jaana Sorvali

Okra-näyttelyssä 2018 tietoa saatavilla maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista. Kuva: Jaana Sorvali

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Naapuripisteillä OPAL-Life-hanke kertoi PeltoOptimi-työkalusta, jonka avulla viljelijä voisi pisteyttää peltojansa esimerkiksi satopotentiaalin, sijainnin ja ympäristövaikutusten pohjalta. Toisessa naapuripöydässä SOMPA-hanke kyseli viljelijöiden näkemyksiä turvemaiden ilmastoviisaiden viljelytapojen käyttökelpoisuudesta ja soveltuvuudesta arkeen. Luken osastolla esillä olleet erikoiskasvit, tai tulevaisuuden viljelykasvit, kiinnostivat myös kovasti kävijöitä. Onkos sinulle tattari tuttu, entä sinilupiini tai kvinoa? Erikoiskasveista löytyy lisätietoja FutureCrops-hankkeen sivuilta.

Härkäpapuvisaamme osallistui  kaikkiaan 766 ihmistä. Kiitos kaikille osallistujille! Purkin siemenmäärä luvattiin kertoa OKRAn jälkeen tällä nettisivulla, joten tässä se tulee: 2018. Oikean määrän tiesi tai arvasi 14 vastaajaa. Kahdenkymmenen siemenen haarukalla lähellä oikeaa vastausta oli lisäksi 17 vastaajaa.

Ja mitenkäs härkäpapu sitten liittyy ilmastoviisaisiin ratkaisuihin? Härkäpapu kuuluu palkokasveihin, se kykenee biologiseen typensidontaan. Osana viljelykiertoa se tuottaa peltoon viherlannoitusta, tekee hyvää maan rakenteelle ja siitä saavat niin kotieläimet kuin ihmiset proteiinipitoista syötävää. Lisäksi pölyttäjät ja hyötyhyönteiset pitävät härkäpavun tuottamasta medestä. Eli härkäpapu on yksi esimerkki todella monihyötyisestä kasvista. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR julkaisi 2018 Härkäpavun viljelijän huoneentaulun, johon on koottu olennaisimmat viljelyvinkit.

 

Kukkiva härkäpapu. Kuva: Elina Nurmi

Kukkiva härkäpapu. Kuva: Elina Nurmi

Härkäpavun palkoja. Kuva: Elina Nurmi.

Härkäpavun palkoja. Kuva: Elina Nurmi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

OKRA-maatalousnäyttely järjestettiin Oripäässä 4-7.7.2018. Näyttelyssä kävi neljän päivän aikana yli 81 000 vierasta. Ensi vuonna OKRA-näyttely on tulossa 3.-6.7.2019, tuttuun tapaan Oripään lentokentällä.

Teksti: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

OSMO-hankkeen tapahtuma: TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Nurmossa 17.7.2018

 

Aiheina:

OSMO-tilakokeet ja niiden tulokset; kemiallinen, fysikaalinen ja biologinen kasvukunto

Miten tasapainottaa ravinteita? Miten kipsiä kannattaa käyttää? Miksi vesi seisoo pellolla? Miten saada vesi riittämään kasveille poutavuonna? Miten jankkurointi vaikuttaa syysviljan talvehtimiseen?

Aika: Tiistai 17.7.2018 klo 10.00-12.30

Paikka: Petter Sandelinin pellot, Kiikuntie 450, Seinäjoki (käännytään pohjoiseen penkereen viereistä tietä ja ajetaan suoran päähän padolle noin 1 km)

Kohderyhmä: Viljelijät ja tiedotusvälineiden edustajat, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta.

Ohjelma:
OSMOn tilatutkimuksen ja sen tulosten esittely

  • Tilatutkimus viljelijän näkökulmasta, Petter Sandelin, viljelijä
  • Kemiallisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, ravinnetasapaino, Tuomas Mattila, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
  • Fysikaalisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, Jukka Rajala, hankevastaava, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
  • Biologisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, Veera Manka, mmyo, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Hinta: Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautuminen: viimeistään pe 13.7.2018
jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Järjestäjät:

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke.

Lisätietoja: Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Peltopäivän 17.7.2018 esite (pdf)

Tervetuloa!

osmo-logo

 

Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokortti saatavilla!

Näyteikkuna

Korvesta kehittynyt mustikkaturvekangas. Kuva: Hannu Nousiainen.

Korvesta kehittynyt mustikkaturvekangas. Kuva: Hannu Nousiainen.

Suomen metsistä neljännes on suometsiä. Suometsien maaperä on turvetta, joka hajoaa hitaasti ja tuottaa kasvihuonekaasuja – hapellisissa olosuhteissa hiilidioksidia ja hapettomissa olosuhteissa metaania. Näiden turvemailla kasvavien metsien maaperän päästöt vastaavat suuruudeltaan noin neljännestä Suomen metsien puuston hiilinielusta. Metsänhoitotoimin ja vesitaloutta säätelemällä voidaan vähentää ojitettujen suometsien päästöjä. Pitämällä suometsät puustoisina voidaan huolehtia sopivasta kuivatuksesta ja välttää päästöjä lisäävää ojien kaivamista.

 

Miten voi toimia suometsien kanssa ilmastoviisaasti? Neuvoja löydät tietokortista, jonka ovat kirjoittaneet Timo Penttilä, Raija Laiho ja Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta. Kirjoittajat tutkivat metsien ja soiden ilmastovaikutuksia sekä kehittävät keinoja vähentää turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä.

Tutustu Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokorttiin!