Miksi peltoa muokataan? – oppeja Maan muokkaus – nurmen rikkominen syysöljykasveille –pellonpiennarpäivästä 14.7.2016 Aurassa

 

Aurassa 14.7. järjestetyn työnäytöspäivän aiheina olivat nurmen lopetus ja kasvualustan valmistaminen syysöljykasveille sekä mekaaninen rikkakasvien torjunta.

Päivä aloitettiin pohtimalla yhdessä, miksi peltoja muokataan. Muokkauksen tavoitteiksi keskusteluissa nousivat ainakin seuraavat: saada peltoon vesitilaa ja ilmatilaa, saada ravinteet kasvien ulottuville, saada kasvimassa peltoon, hallita rikkakasveja, saada aikaan hyvä kylvöalusta. Joskus peltotöiden tarkoitus voi olla päästä pois kodin hulinastakin.

Pellonpiennarpäivä kiinnosti laajaa osallistujajoukkoa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Pellonpiennarpäivä kiinnosti laajaa osallistujajoukkoa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

Peltomaan muokkauksessa, ilmanvaihdossa ja ravinnekierrätyksessä viljelijän tärkeitä työntekijöitä ovat lierot. Lierot pystyvät hankkimaan ravintonsa vain pellon pinnasta. Jotta viljelijä peltoa muokatessaan ei aiheuttaisi nälkäkuolemaa työntekijöilleen, tulisi pellon pintaan jäädä vähintään 30 % kasvipeitteisyys. Mistä sitten tietää, milloin on pintaan jäänyt sopiva kasvipeitteisyyden määrä? Tutkija-viljelijä TkT Tuomas Mattila OSMO-hankkeesta neuvoi niksin: laita pellolle 2 m mittanauhaa. Katso 10 cm, 20 cm, 30 cm..180cm, 190 cm, 200 cm eli tasakymmenten viivan kohdalta, jäikö siihen kohtaan kasvinpala. Kerro tulos viidellä. Näin saat kasvipeitteisyysprosentin arvion. Eikä ole tarkoitus kulkea mittanauhan kanssa peltoa läpi, vaan harjoittaa silmää jokusen mittauksen verran.

Tuomas Mattila selvittää pellonkasvipeitteisyysprosenttia. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Tuomas Mattila selvittää pellonkasvipeitteisyysprosenttia. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Päivässä opittiin, että nurmen päättömuokkaukseen, hyvän kasvualustan aikaansaamiseen syysöljykasveille ja rikkakasvien hallintaan on olemassa monenlaisia koneita. Niihin päästiin tutustumaan työnäytöksissä. Mukana oli useita erilaisia lautasmuokkaimia, kultivaattoreita, jankkureita, matalakyntöaura ja siivetön kyntöaura sekä kelajyrsin ja vetojyrsin, juolannostin sekä laserohjattu pellon tasain.

Kelajyrsin ja sen työjälki esittelyssä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Kelajyrsin ja sen työjälki esittelyssä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

Heikki Ajosenpää kannusti viljelijöitä tutkimaan pelloillaan, millaista jälkeä omat koneet tekevät. Havaintojen pohjalta voi parantaa säätöjä seuraavaan muokkauskertaan. Hyvän kylvöalustan aikaansaamiseen hän antoi myös muutaman neuvon. Ensimmäinen muokkauskerta kannattaa tehdä pienemmällä työsyvyydellä, siis lähempänä pellon pintaa. Sen jälkeen pellon annetaan kuivahtaa tovi. Parin viikon päästä ajetaan ristikkäiseen suuntaan (kohtisuoraan ensimmäisen muokkauskerran työsuuntaan) ja inan syvemmällä työsyvyydellä. Tauon aikana rikkakasvit käyttävät ravintovarastojaan kasvuun ja toinen muokkauskerta nitistää rikkoja tehokkaasti. Sitten pääsee kylvämään.

Jukka Rajala, Heikki Ajosenpää, Tuomas Mattila ja Janne Rauhansuu tutkimalla muokkausjälkeä lapion kanssa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Jukka Rajala, Heikki Ajosenpää, Tuomas Mattila ja Janne Rauhansuu tutkimassa muokkausjälkeä lapion kanssa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tapahtuma kiinnosti viljelijöitä kovasti. Pellonpiennarpäivään osallistui noin 170 henkilöä. Tapahtuman järjesti OSMO-hanke (OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä). Hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyökumppaneina tapahtumassa mukana olivat BSAG ja Järki-hanke, Luken VILMA-hanke sekä varsinais-suomalaiset Maan kasvukunnon osaajat ja Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys.

Riitta Savikko

 

VILMA-hankkeen esittelypisteellä pellonpiennarpäivässä 14.7.2016 sai tutustua palkokasvien juurinystyröihin ja siemeniin, osallistua tietovisaan ja napata mukaan esitteitä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

VILMA-hankkeen esittelypisteellä pellonpiennarpäivässä 14.7.2016 sai tutustua palkokasvien juurinystyröihin ja siemeniin, osallistua tietovisaan ja napata mukaan esitteitä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *