YM: Pariisin ilmastokokouksessa läpimurto – tuloksena kaikkia maita sitova ilmastosopimus

COP21 United

Pariisin ilmastokokouksessa solmittiin lauantaina 12.12.2105 uusi, kattava ja oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen. Sopimuksen myötä ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

”Tämä on odotettu, välttämätön ja käänteentekevä päätös. Maailma on nyt valmis siihen, mikä ei ole aiemmin ollut mahdollista. Vaikka sopimus ei ole täydellinen, se on silti historiallinen paperi, joka tulee määrittämään seuraavia vuosikymmeniä”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

 

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan koko maailman päästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. 186 maata on antanut kansallisen päästövähennyssitoumuksen vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yhteensä nämä sitoumukset kattavat yli 95 % maailman päästöistä. Annetut päästövähennyssitoumukset eivät eri arvioiden mukaan riitä rajoittamaan lämpenemistä alle kahden asteen.

”Sopimus auttaa turvaamaan nykyisiä teollisia työpaikkoja myös Suomessa. Samalla lisääntyvät ilmastotoimet avaavat suuret kasvumahdollisuudet puhtaan teknologian yrityksille. Tähän myös Suomessa kannattaa tarttua”, ministeri Tiilikainen sanoo.

”Suomen kannalta on myös tärkeää, että metsien merkitys hiilinieluna tunnustetaan sopimuksessa yleisellä tasolla.”

”Ilmastonmuutos koskettaa koko ihmiskuntaa. Tästä syystä pidän tärkeänä että sopimuksen johdannossa tunnustetaan ihmisoikeudet, työntekijöiden asema, naisten oikeudet, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja alkuperäiskansojen asema.”

Lue lisää Ympäristöministeriön (YM) tiedotteesta 12.12.2015: Pariisin ilmastokokouksessa läpimurto – tuloksena kaikkia maita sitova ilmastosopimus

Pariisin ilmastokokouksen päätös ja Pariisin ilmastosopimus (englanniksi, pdf)

Ilmastoniksi: Ei lannistuta, otetaan perunat avuksi

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Pienellä hollantilaisella saarella kasvaa perunoita, jotka sietävät tavallista paremmin kasvuympäristön suolaisuutta. Löytäjiensä mukaan perunat voivat olla avain miljoonien ruokaturvaan, kun makeasta kasteluvedestä on pulaa ja ilmastonmuutos lisää viljelymaiden suolaantumista.

Kenttäkokeissa testataan, mitkä perunalajikkeet ovat kestävimpiä kastelulle suolaisella vedellä. Perunalajikkeita tutkijat eivät kehitä itse, vaan saavat niitä muutamalta hollantilaiselta perunanjalostajalta.

Lue lisää Ylen nettijutusta 21.11.2015: Ilmastoniksi: Ei lannistuta, otetaan perunat avuksi 

Suomalainen laskentamalli parantaa maankäytön ilmastovaikutusten arviointia

 

Maankäytön muutokset ovat maapallon toiseksi suurin kasvihuonekaasujen päästölähde ilmakehään heti fossiilisten polttoaineiden jälkeen. Metsien hävittäminen ja muut maankäytön muutokset aiheuttavat vuosittain lähes miljardin tonnin hiilipäästöt ilmakehään. Tämä on kymmenesosa fossiilisen hiilen päästöistä.

”Toisaalta osa maapallon metsistä toimii tärkeänä hiilinieluna ja poistaa ilmakehästä neljänneksen kaikista ihmisen aiheuttamista hiilipäästöistä hidastaen näin ilmastonmuutosta merkittävästi. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ennustamiseksi on tunnettava sekä maankäytön muutosten aiheuttamat päästöt että maaekosysteemien hiilinielut”, SYKEn tutkimusprofessori Jari Liski korostaa.

 

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Yasso-mallilla ja Max Planck -instituutin ilmastomallilla laskettu kartta maapallon maaperän hiilivaroista vastaa mittauksia. Kivennäismaiden hiilitiheys on korkeimmillaan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Kuvan lähde: SYKE

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Yasso-mallilla ja Max Planck -instituutin ilmastomallilla laskettu kartta maapallon maaperän hiilivaroista vastaa mittauksia. Kivennäismaiden hiilitiheys on korkeimmillaan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Kuvan lähde: SYKE

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maankäytön muutosten vaikutukset kasvihuonekaasujen päästöihin ovat tarkentuneet ratkaisevasti, kun arvostettuun saksalaiseen Max Planck -instituutin ilmastomalliin kytkettiin Suomen ympäristökeskuksen kehittämä maaperän hiilikiertoa kuvaava laskentamalli. Ilmastomallin kehitystyö tehtiin yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Juuri julkaistun  tutkimuksen mukaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) Yasso-malli soveltuu maaperän hiilivarojen laskentaan maailmanlaajuisesti. Tulos on ajankohtainen ja tärkeä ilmastopolitiikan kannalta, koska maaekosysteemien hiilipäästöt ja -nielut ovat keskeinen asia Pariisin ilmastoneuvotteluissa.

Lue lisää Suomen ympäristökeskuksen tiedotteesta 2.9.2015

Soil Carbon Cowboys – Maanvarjelijat

Tässä toivonpilkahdus USA:sta.
Miten selvitä, kun kuivuus vie lihakarjan laitumet tai rankkasateet saavat pellot muuttumaan lammiksi?
Nämä karjapaimenet löysivät ratkaisun maan hiilinielujen kasvattamisesta, palkokasveja kasvavista laitumista ja laidunkierrosta.

Video on englanninkielinen.
Toimisivatko ideat Suomessakin?
 

SOIL CARBON COWBOYS from Peter Byck on Vimeo.

Maatalous ja maankäyttö osaksi globaalia ilmastoratkaisua

Kenialainen viljelijä kerää lehtikaalia puutarhassaan. Uudet sadeveden keruussa sekä sadonkorjuussa auttavat tekniikat ovat parantaneet satoa sekä kasvien terveyttä. Kuva: ©FAO/Christena Dowsett 2013

Kenialainen viljelijä kerää lehtikaalia puutarhassaan. Uudet sadeveden keruussa sekä sadonkorjuussa auttavat tekniikat ovat parantaneet satoa sekä kasvien terveyttä. Kuva: ©FAO/Christena Dowsett 2013

Maatalous on ilmastonmuutokseen liittyen niin seurausten kärsijä, ongelmien aiheuttaja kuin myös tärkeä osa ratkaisua. Ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat vakavasti ruuantuotantoon. Maanviljelijät sekä maaseudun asukkaat ovat ilmastonmuutoksesta eniten kärsivien joukossa. Ruuantuotannon edellytykset uhkaavat heiketä erityisesti niillä alueilla, joilla jo nyt kärsitään ruokaturvattomuudesta. Vaikka ilmastonmuutos on vain yksi käsillä olevista ruokaturvan haasteista, sen vaikutukset voivat mitätöidä kaikki muut kehitysponnistelut.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastonmuutoksen hillintää koskevan raportin (2014) mukaan maatalous ja maankäyttö tuottavat yhteensä noin neljänneksen kaikista ihmisen toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä. Maatalouden päästöt ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä ja uhkaavat jatkaa kasvua, koska väestönkasvu ja ruokamieltymysten muutokset pakottavat tuottamaan yhä enemmän ruokaa ja rehua. Samaan aikaan ruokaa kuitenkin joutuu hukkaan käsittämättömän suuria määriä, jopa noin kolmannes tuotetusta määrästä.  Osa ruuantuotannon lisätarpeesta voitaisiin korvata pienentämällä ruuan hävikkiä, mikä vähentäisi myös haitallisia päästöjä sekä muita kielteisiä vaikutuksia.

Onneksi myös maataloudessa on merkittäviä mahdollisuuksia vähentää päästöjä sekä lisätä maaperän ja kasvillisuuden hiilivarantoa. IPCC on arvioinut maatalouden pystyvän vähentämään päästöjä ja sitomaan hiiltä vuosittain lähes saman verran kuin se niitä aiheuttaa.

Lue lisää globaaleista näkökulmista YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestössä FAO:ssa työskentelevien Kaisa Karttusen ja Maria Nuutisen kirjoittamasta nettiartikkelista.

Hyvää kansainvälistä maaperän vuotta 2015!

kuva: TehoPlus-hanke/Ville Heimala

kuva: TehoPlus-hanke/Ville Heimala

YK:n yleiskokous on julistanut vuoden 2015 maaperän vuodeksi teemalla ”Healthy Soils for a Healthy Life”. Teemalla on tarkoitus lisätä tietoisuutta ja ymmärtämystä maaperän tärkeydestä ruokaturvan ja välttämättömien ekosysteemin toimintojen kannalta.

Maaperä syntyy kallioperästä rapautumalla. Sillä katsotaan olevan neljä tärkeätä funktiota: se toimii ruoan ja biomassan tuottajana, vaikuttaa keskeisesti pinta- ja pohjavesien laatuun, on tärkeä elinympäristö hyvin mittavalle ja osin vielä tuntemattomalle eliökunnalle sekä toimii ilmakehän koostumuksen säätelijänä eli ”maapallon ihona”. Maaperän hiilivarasto on lähes tuplasti isompi kuin koko kasvikunnan ja ilmakehän hiilen määrä yhteensä.

Näin kirjoittaa Martti Esala, maaperä- ja kasvinravitsemustutkimuksen professori, Luonnonvarakeskuksen blogissaan. Lue koko maaperäblogi Luonnonvarakeskuksen sivuilta.

Maapallon varat loppuivat tältä vuodelta

jalanjalki_GFN

Tiistaina 19.8.2014 ihmiset ovat käyttäneet loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Siitä lähtien lähtien elämme siis velaksi. Ylikulutus kasvaa jatkuvasti: tänä vuonna kulutimme luonnonvarat jo pari viikkoa nopeammin kuin vuonna 2000.

Tiistaina 19. elokuuta vietettiin maailman ylikulutuspäivää. Se merkitsee hetkeä, jolloin ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjä. Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin.

Tällä hetkellä 86 prosenttia maapallon ihmisistä asuu maissa, jotka kuluttavat enemmän kuin niiden omat ekosysteemit tuottavat. Suomi kuuluu niihin harvinaisiin maihin, joissa luonto tuottaa yhä enemmän kuin kulutamme. Tämä kuitenkin johtuu ympäristömme suuresta biokapasiteetista, ei vastuullisista kulutustavoistamme. Ekologinen jalanjälkemme on selvästi kestämättömällä tasolla ja se rasittaa koko maapalloa.

”Me olemme ulkoistaneet kulutuksemme seuraukset köyhempiin maihin, joiden luonto kärsii omamme puolesta. Vaikka meillä menee hyvin, ruoka-, vesi- ja ilmastokriisit ovat maailmanlaajuisia eivätkä ne pysähdy maiden rajoille”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Maailmanlaajuisesti tarvitsemme puolitoista maapalloa tuottamaan sen, minkä ihmiset vuodessa kuluttavat. Kasvuennusteiden mukaan planeettoja tarvitaan kolme vuosisadan puoliväliin mennessä. Ylikulutuksesta seuraa sekä ympäristö- että taloudellisia ongelmia. Luonnon monimuotoisuus pienenee, metsäalueet häviävät ja maaperä köyhtyy. Ilma muuttuu kelvottomaksi hengittää ja ihmiset kärsivät ruuan ja veden puutteesta. Hiilidioksidipäästöt muodostavat yli puolet ekologisesta jalanjäljestämme ja kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä. Jotta ylikulutus saadaan kuriin, päästöihin on puututtava. Tämä onnistuu vain säästämällä energiaa ja miettimällä uusia ratkaisuja sen tuottamiseen.

”Suomen ekosysteemi on vielä tuottava, mutta se ei ole itsestäänselvyys. Ympäristön tilasta on pidettävä hyvää huolta myös kuluttamalla vähemmän ja järkevämmin. Kestävä ympäristö luo vakautta, joka on Suomelle myös taloudellinen kilpailuvaltti”, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.

Lue lisää Ympäristöministeriön tiedotteesta.

Uutispoimintoja

Tilastokeskus: Vuoden 2010 kasvihuonekaasupäästöt lähes taantumaa edeltäneellä tasolla

MT: Luonto näytti taas voimansa, ilmaston muuttuessa varautumisen tarve korostuu

Ilmatieteen laitos: Ennätyksellisen lämmin ja pitkä kasvukausi

Energiateollisuus palkitsee vuoden ympäristöteon

HS: Isojen toiveiden energiakasvi jäikin pelloille

Ilmastonmuutos eduksi Suomen puutarhatuotannolle

Kaupungit hiilinieluiksi?

Lihaton päivä hillitsee ilmastonmuutosta

Matkailu sopeutuu ilmastonmuutokseen