Millaisia ovat maatilojen kiertotaloutta edistävät ratkaisut?

 

Millaisilla keinoilla voi tuottaa ilmastohyötyjä, ravinnekiertoa ja taloudellista kannattavuutta yhtä aikaa? Sitran selvitys kokoaa yhteen maatiloilla jo nyt käytössä olevia ratkaisuja, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, edistävät kiertotaloutta ja tuovat taloudellisia säästöjä. Selvityksessä esitellään myös hyviä esimerkkejä maatiloilta.

Miten selvityksessä esitellyt ratkaisut edistävät kiertotaloutta?

Lannan jakeistamisen eli lietelannasta kiintoaineen ja sen sisältämän fosforin erottaminen parantaa lannan sisältämien ravinteiden hyödyntämistä.
Apila sekä muut alus- ja kerääjäkasvit pystyvät hyödyntämään varsinaisten viljelykasvien tähteistä ja maasta vapautuvia ravinteita ja edistää siten ravinteiden kiertoa.
Palkokasvit, kuten herne, härkäpapu ja lupiini, sitovat ilmasta typpeä maaperään, jolloin niiden käyttäminen viljelykierroissa vähentää väkilannoitetypen käyttöä.
Maatilojen yhteistyö ja jakaminen tukee näiden ja muiden kiertotaloutta edistävien ratkaisujen käyttöönottoa. Maatilayhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi kasvintuotanto- ja kotieläintuotantotilojen yhteisiä viljelykiertoja tai maatalouskoneiden jakamista.

Lue lisää:

Sitran tiedote 19.1.2019. Maatilat voivat leikata ilmastopäästöjään taloudellisesti kannattavilla tavoilla jo nyt

Selvitys: Maatilojen kiertotaloutta edistävät ratkaisut

Valkoapila. kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Valkoapila. kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Hyviä esimerkkejä maatilojen ilmastotoimista

Näyteikkuna

 

Mitä maatiloilla voidaan tehdä ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseksi? Maatilojen ilmastotoimet ovat ilmastonmuutokseen varautumista. Varautumiseen kuuluu sekä  ennakoivaa sopeutumista ilmastonmuutoksen tuomiin vaikutuksiin että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

 

Tähän on koottu hyviä esimerkkejä maatilojen ilmastotoimista.

 

Piirros:Ville Heimala.

Piirros:Ville Heimala.

 

OSMO-raportti: Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään?

Näyteikkuna

 

Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä ja sen kehittäminen vaatii määrätietoista monivuotista kehitystä. Mutta miten kasvukunnon ongelmat tunnistetaan? Miten tuloksia tulkitaan ja miten kasvukunnon hoitotoimenpiteiden vaikutuksia seurataan? Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin.

raportti189

 

Raportissa esitetään tuloksia 24 koelohkolta, niillä tehdyistä toimenpiteistä sekä mitatuista muutoksista vuosien 2015−2017 välillä. Tutkimuksen taustalla on OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa kahdeksalla tilalla tehdyt lohkotutkimukset Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla.

 

 

 

 

Raportti:

Maatalous- ja metsätilastoja yhdessä paketissa

 

Tiesitkös, että härkäpapua viljeltiin vuonna 2017 jo saman verran kuin perunaa, kumpaakin 22 100 hehtaarin alalla? Tämä ja monta muuta mielenkiintoista tilastotietoa nyt saatavilla. Luke julkaisi maatalous-, metsä- ja kalatilastot  netistä ladattavana  vuosikirjana.

lähde: Kortesmaa, Tarja ja Salo-Kauppinen, Riitta (2018). Ruoka- ja luonnovaratilastojen e-vuosikirja 2018.

lähde: Kortesmaa, Tarja ja Salo-Kauppinen, Riitta (2018).
Ruoka- ja luonnovaratilastojen e-vuosikirja 2018.

Poimintoja:

  • Suomessa oli maatalous- ja puutarhayrityksiä vuonna 2017 kaikkiaan 48 562 eli noin 1 150 tilaa vähemmän kuin edellisvuonna.
  • Vuonna 2017 tuotetusta 2 236 miljoonasta maitolitrasta oli 62 miljoonaa litraa luomumaitoa, jonka määrä lisääntyi 14 prosenttia edellisvuodesta.
  • Härkäpapua viljeltiin vuonna 2017 jo saman verran kuin perunaa, kumpaakin 22 100 hehtaarin alalla.
  • Metsäsektorin osuus oli 38 prosenttia ja elintarvikesektorin 23 prosenttia Suomen koko biotalouden tuotoksesta vuonna 2017.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen uutisesta 17.12.2018: Maatalous-, metsä- ja kalatilastot samassa paketissa Luken e-vuosikirjassa 2018

 

OSMO-hankkeen raportti: Uusia menetelmiä maasta vapautuvan typen määrän arviointiin

Näyteikkuna

 

Typpilannoitus on merkittävä tuotantopanos, jonka tavoitetaso on vaikea määrittää. Kasvukaudella maasta vapautuvan typen määrää ei ole pystytty arvioimaan riittävän tarkasti. Suomessa aiemmin käytetyt menetelmät typpilannoituksen tarkentamiseen eivät ole yleistyneet tai eivät ole kuvanneet lohkojen eroja typen vapautumisessa. Ruralian uudessa raportissa esitellään kaksi maailmalla viime aikoina yleistynyttä typen vapautumisen arviointimenetelmää, jotka perustuvat maan mikrobiologisen aktiivisuuden ja orgaanisten typpivarantojen määritykseen.
 
 

kansi-188-134x200

Merkittävä osa kasvin käyttämästä typestä on peräisin maaperän eloperäisestä aineesta ja kasvintähteistä. Näiden vaikutus on arvioitu Suomessa aiemmin multavuusluokkien avulla, joiden perusteella on tarkennettu typpilannoitusta. Maaperästä vapautuvan typen määrä riippuu kuitenkin suuresti maan kasvukunnosta ja mikrobiaktiivisuudesta.

 

 

 

Raportti

Ossi Kinnunen, Tuomas. J. Mattila ja Jukka Rajala: Uusia menetelmiä maaperästä vapautuvan typen määrän arviointiin. Raportteja 188. 2018.

Ruralia-instituutin tiedote 14.12.2018: Uusia menetelmiä maasta vapautuvan typen määrän arviointiin

osmo-logo

Valkuaiskasveista voimaa -Tuota Valkuaista (TUOVA) -hankkeen tulokset ovat nyt saatavilla yksissä kansissa!

Näyteikkuna

 

Tuota Valkuaista (TUOVA) -hankkeen tulokset ovat nyt saatavilla yksissä kansissa! Hankkeen tavoitteena oli parantaa Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen valkuaisrehuomavaraisuusastetta sekä kehittää hankealueen valkuaiskasvimarkkinoita, proteiinipitoisten sivuvirtojen käyttötapoja ja käytännön viljelyn edellytyksiä.

Hanke tarjosi tietoa valkuaiskasveista, niiden viljelystä sekä markkinoista, toimi alustana uusille ideoille ja verkostoi alan ammattilaisia koko ketjussa alkutuotannosta teollisuuteen.

Valkuaiskasveista voimaa -Tuota Valkuaista- hankkeen loppujulkaisu
Kekkonen H., Niemi J., Heinola K., Liu X., Sipilä A., Tuomisto J., Suvanto H., Lähdesmäki M., Enbuska M., Niskanen M., Laitila N., Vihonen E. 2018.

Herne kasvoi Mikkelissä 2016. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto

Herne kasvoi Mikkelissä 2016. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto

Miten kestävyyttä viljelyyn? -kurssi Huittisissa 13.12.2018

 

Pellon kasvukuntoa ja ravinnetaloutta sekä rikkakasvien hallintaa käsitellään Huittisissa 13.12.2018 järjestettävällä kurssilla.  Usean hankkeen yhteistilaisuudessa käsitellään keinoja peltokasvien ja vihannesten menestyksekkääseen viljelyyn muuttuvissa olosuhteissa.

Aika: to 13.12.2018 klo 9.00-15.00

Paikka: Huittisten kaupungin valtuustosali, Risto Rytin Katu 36, 32700 Huittinen

Kohderyhmät: Tilaisuus on suunnattu peltokasvien ja vihannesten viljelijöille sekä muille asiasta kiinnostuneille.

Ohjelma:

9.00 Aamukahvi

9.30 Tervetuloa, kestävä viljely on monen osatekijän summa, Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja, Pyhäjärvi-instituutti

9.45 Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?, Tuomas Mattila, yliopistotutkija-viljelijä, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

10.15 Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa, Kari Ylivainio, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus

10.35 Vihannesten ravinnepitoisuudet ja niiden muutokset kasvukauden aikana, Tapio Salo, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

11.00 Lounas (omakustanteinen)

12.00 Vihannesviljelyn mekaaninen rikkakasvien hallinta – konstit ovat monet, Sauli Jaakkola, maanviljelyn asiantuntija, viljelijä, Pyhäjärvi-instituutti

12.45 Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus, Tuomas Mattila, yliopistotutkija-viljelijä, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

13.30 Kahvia ja kakkua

14.00 Miten viljelijä voi parantaa maan kasvukuntoa?, Tuomas Mattila, yliopistotutkija-viljelijä, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

14.45 Maanviljelyn menestystekijät tulevaisuudessa, päivän yhteenveto, Jari Ruski, asiantuntija, viljelijä, Pyhäjärvi-instituutti

15.00 Tilaisuus päättyy

Hinta: Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautuminen 5.12. mennessä: toimisto@pji.fi tai 044 034 4054

Ohjelma (pdf)

Järjestäjät: Muuttuvat viljelymenetelmät (Pyhäjärvi-instituutti), OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi), Vihannestuotannon kestävä ravinnehuolto (Luonnonvarakeskus ja Pyhäjärvi-instituutti)

Tervetuloa!

osmo-kuvanauha

Kannattavaa ja kestävää maataloutta Pohjois-Savoon vuosikymmeniksi – purevatko tutkimuksen arvioimat keinot?

 

ylabanneri

 

 

 

 

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan maatalouden kestävän tehostamisen keinoista työpajaan! Toimivatko keinot käytännössä? Mitä esteitä ja mahdollisuuksia niiden käytössä on? Mitkä keinot olisivat parhaita maatalouden tilanteen parantamisessa?

aika: pe 30.11.2018 klo 9.00-13.00, kahvitarjoilu klo 8.30 alkaen

paikka: Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2, 70420 Kuopio (Kaara-kabinetti)

 

Ohjelma:

9.00 Avaussanat, Heikki Lehtonen, Luonnonvarakeskus

9.10 Kestävän tehostamisen keinoja Pohjois-Savoon – SUSTAg –hankkeen tulosten esittelyä, Heikki Lehtonen, Taru Palosuo, Panu Korhonen, Erika Winquist, Luonnonvarakeskus alustuskalvot

  • Uudet lajikkeet viljoista, nurmikasveista ja öljykasveista
  • Lannoitusmäärien ja –ajan tarkentaminen
  • Arvokasvien kastelu
  • Viljelykiertojen ja kasvinsuojelun kehittäminen
  • Rehusiemenseosten räätälöinti tilan tarpeisiin
  • Biokaasutuotannon taloudellisesti kestävien tapojen kehittäminen

9.40 Työryhmätyöskentelyä

Purevatko tutkimuksen arvioimat keinot? Kunkin esitellyn keinon mahdollisuuksien ja esteiden arviointia tutkijoiden vetämissä työryhmäkeskusteluissa.

11.05 Kahvitauko

11.15 Työryhmätyöskentelyn tulosten esittelyä (työryhmien vetäjät)

11.45 Keskustelua tuloksista ja äänestys: Mitkä ovat 3 tärkeintä ja lupaavinta keinoa?

12.10. Äänestystulokset ja työpajan yhteenveto

12.15 Lounas (tarjotaan)

Työpaja on kaikille avoin ja maksuton.

Ilmoittautuminen:
Ilmoittautua voi nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 22.11.2018.

Työpajan järjestävät Luonnonvarakeskuksen hankkeet SUSTAg ja Nurmet Rahaksi (NuRa)

Lisätietoja: Heikki Lehtonen, heikki.lehtonen@luke.fi, puh. 029 532 6316

Lämpimästi tervetuloa!

logot

Luken tutkijat kertoivat peltojen hiilensidonnasta eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa

 

Peltojen hiilensidonta -keskustelutilaisuudessa 10.10.2018 eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa kuultiin Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden alustuksia teemasta. Alustukset löytyvät alta.

Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä
Kristiina Regina, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus

Peltomaan eloperäisen aineksen merkitys pellon kasvukunnolle ja vesistöjen ravinnekuormitukselle
Helena Soinne, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus

Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön
Pirjo Peltonen-Sainio, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus

Lue lisää koosteesta: OPAL eduskunnassa – ”Peltojen hiilensidonnalla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä”

Kristiina Regina, Helena Soinne ja Pirjo Peltonen-Sainio eduskunnassa. kuva: Riitta Savikko

Kristiina Regina, Helena Soinne ja Pirjo Peltonen-Sainio eduskunnassa. kuva: Riitta Savikko

IPCC: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla

 

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi ma 8.10.2018 erikoisraportin keskilämpötilan nousun rajoittamisesta 1,5 asteeseen. Raportti kertoo, mitä eroa 1,5 ja 2 asteen keskilämpötilan nousun riskeissä on ja esittelee neljä skenaariota päästövähennysmahdollisuuksista.

IPCC:n erikoisraportin mukaan ilmastonmuutoksen hillinnässä olennaista on kerryttää ilmakehästä hiiltä peltojen ja metsien maaperään ja turvata luonnonympäristöjen hiilinielut.

Lue lisää:

Ympäristöministeriön tiedote 8.10.2017 IPCC: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla

Infograafeja IPCC:n erikoisraportin sisällöistä ilmasto-opas.fi-sivustolla

IPCC:n raportti Global Warming of 1,5 C ja lyhennelmä päätöksentekijöille (englanniksi)

Kuvan lähde, http://Ilmasto-opas.fi , Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö.

Kuvan lähde, http://Ilmasto-opas.fi , Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö.