Kilpiän tila Pusulasta sai vuoden 2018 ympäristöystävällisin maatila -palkinnon

 

Kilpiän tila Pusulassa on palkittu vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. 75 hehtaarin luomutilaa hoitavat Tuomas ja Iiris Mattila, jotka muiden viljelijöiden tavoin taistelevat parhaillaan alkukesän poikkeuksellista kuivuutta vastaan. Tuomas Mattila kertoo, että kuivuushaittojen ehkäisyyn tepsivät etenkin kolme konstia: monipuolinen viljelykierto, jatkuva kasvipeitteisyys sekä maaperän minimimuokkaus.Tilalla tehdään monenlaisia kokeiluja ja tutkimuksia, tuulieroosiota ehkäistään esimerkiksi rinteeseen perustetulla omenatarhalla. Kokemuksia ja tietoja jaetaan muiden kanssa, virheistä opitaan ja rohkeita kokeiluja jatketaan. 

Lue lisää Kilpiän tilan toimista maan kasvukunnon parantamiseksi, vesien ja ilmaston suojelemiseksi: Ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi Tuomas ja Iiris Mattilan tila

Lue lisää: WWF palkitsi vuoden ympäristöystävällisimmän maatilan – kuivuus on kurittanut myös voittajatilaa, mutta kolme konstia pitävät tuhot pieninä

Kilpiän tila Pusulassa palkittiin vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. Tuomas ja Iiris Mattila ovat kehittäneet, tutkineet ja kokeilleet mm. maan kasvukunnon hoitoa, eroosion estokeinoja, monimuotoisuuden lisäämisen tapoja ja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Kuva: Riitta Savikko.

Kilpiän tila Pusulassa palkittiin vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. Tuomas ja Iiris Mattila ovat kehittäneet, tutkineet ja kokeilleet mm. maan kasvukunnon hoitoa, eroosion estokeinoja, monimuotoisuuden lisäämisen tapoja ja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Kuva: Riitta Savikko.

 

OSMO-hanke: Fosforin käyttökelpoisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen parantamalla maan kasvukuntoa – kokemuksia 24 tutkimuslohkolta

 

OSMO-hankkeessa on selvitetty peltojen fosforin käyttökelpoisuuden parantamiskeinoja. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän syys- ja talvisateita, jolloin kasvipeitteettömien peltojen eroosioriski kasvaa. OSMO-hankkeessa tutkittiin monipuolisesti 24 tutkimuslohkoa käytännön viljelmillä vuosina 2015-2018 tavoitteena tunnistaa ne tekijät, jotka vaikuttavat fosforin huuhtoutumisriskeihin ja käyttökelpoisuuteen kasveille. Pelkkä maan fosforipitoisuuden määritys ei ilmaise hävikkiriskin suuruutta. Murukestävyys ja maan rakenne ovat olennaisia – ja niihin voi viljelytoimilla vaikuttaa. Murukestävyyttä voidaan parantaa nopeammin kalkituksella, alus- ja kerääjäkasveilla ja lisäämällä peltoon eloperäistä ainetta, mikä parantaa myös maan kasvukuntoa ja satoja.

Lue lisää: Fosforin käyttökelpoisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen parantamalla maan kasvukuntoa – kokemuksia 24 tutkimuslohkolta

osmo-kuvanauha

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen tiedot vuodelle 2017 on julkaistu

 

Tilastokeskus on julkaissut kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotiedot vuodelle 2017. Maatalouden päästöt pysyivät lähes edellisvuoden päästöjen tasolla, ollen 6,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (milj. t CO2-ekv.) vuonna 2017 (laskua puoli prosenttia edelliseen vuoteen). Tämä pieni lasku päästöissä johtui eläinmäärien vähenemisestä. Verrattuna vuoteen 1990 maatalouden päästöt ovat vähentyneet lähes 14 prosenttia. Väkilannoitteiden käytön väheneminen on päästöjen laskun pääasiallinen syy verrattaessa nykypäästötasoa perusvuoteen 1990. Lisäksi päästöjen vähenemiseen on vaikuttanut maatalouden rakennemuutos, josta on seurannut tilojen lukumäärän lasku, tilakoon kasvu ja muutokset kotieläinten määrissä.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2017 kaasuittain eri sektoreilla. Lähde tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2017 kaasuittain eri sektoreilla. Lähde tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html

Metsämaa-maankäyttöluokan hiilinielu oli vuonna 2017 noin 34,1 milj. t CO2-ekv. Nielu pysyi samalla tasolla, koska ennakkotiedon mukaan teollisuuspuun hakkuissa ei ollut muutosta verrattuna vuoteen 2016. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna hakkuumäärät ovat edelleen korkealla tasolla.

Vuoden 2017 kokonaispäästöistä 74 prosenttia oli peräisin energiasektorilta. Eniten päästöjen laskuun energiasektorilla vaikuttivat tärkeimpien fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen ja liikennepolttoaineiden bio-osuuden kasvu.

Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan vuoden 2017 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 56,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (milj. t CO2-ekv.). Päästöt laskivat lähes 5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 1990 päästöihin verrattuna kokonaispäästöt olivat lähes 21 prosenttia pienemmät.

Lue lisää Tilastokeskuksen sivuilta Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2017.

Vastaa kyselyyn ilmastonmuutokseen varautumisesta!

 

Mitkä tekijät estävät ja edistävät maatalouden varautumista ilmastonmuutokseen? Entä miten viljelijöiden varautumista ilmastonmuutokseen voitaisiin edesauttaa Suomessa?
Kerro näkemyksesi ja vastaa kyselyyn osoitteessa https://www.webropolsurveys.com/S/4CB7C5F1419A40A5.par

Toivomme vastauksiasi viimeistään 14.5.2018.

Selvitys on osa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -tiedonvälityshanketta. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke on valtakunnallinen maaseutuhanke, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020.

Kiitos vastauksistasi jo etukäteen!
ystävällisin terveisin
Riitta Savikko, VILMA-hankkeen vastuututkija, Luonnonvarakeskus, riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548

VILMA-logo

Ruokitaan edes itsemme – selvitys ruokajärjestelmän kestävästä kehityksestä

 

Ajatuspaja e2:n uunituore julkaisu kestävän ruokatulevaisuuden luomiseksi Suomeen painottaa, että Suomen on osaltaan huolehdittava ruuan saatavuudesta, kun ruuantuotannon edellytykset maailmalla heikkenevät. Ruokajärjestelmässämme on kipupisteitä, joiden ratkaiseminen vaatii seuraavalta hallitukselta kattavaa ruokapoliittista ohjelmaa, sanoo tutkija Kaisa Karttunen. e2:n ajankohtaiskatsaus kehottaa suomalaisia aktivoitumaan kuluttajina ja Suomea ottamaan enemmän vastuuta ruuastaan.

Maailman talousfoorumin riskiarviointi nostaa ilmastonmuutokseen, veteen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvät riskit tärkeimmiksi niin vaikutusten kuin todennäköisyyden kannalta. Maailman keskeisiä ruuantuotantoalueita uhkaa kuivuminen. Se muuttaa Suomenkin asemaa globaalissa ruokajärjestelmässä, koska meillä riittää maata ja vettä.

‒ Emme ole varautuneet esimerkiksi Etelä-Euroopan kuivumiseen ja ruuantuotannon vähenemiseen siellä. Ympäristön tilan heikkeneminen ja ilmastonmuutos on otettava tosissaan, muistuttaa raportin kirjoittanut Karttunen.

Ruokitaan edes itsemme – selvitys ruokajärjestelmän kestävästä kehityksestä -julkaisu

kuva: Anne Nissinen / Luken arkisto.

kuva: Anne Nissinen / Luken arkisto.

Ilmastonmuutokseen varautumisen esteet, edistäjät ja ratkaisukeinot -ideatyöpaja 12.4.2018 Hyvinkäällä

 

 apilabanneri

 

 

 

 

Tervetuloa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hankkeen ideatyöpajaan

Ilmastonmuutokseen varautumisen esteet, edistäjät ja ratkaisukeinot

 

Aika: Torstai 12.4.2018 klo 8.30 – 15.00

Paikka: Knehtilän tilan navettakahvila, Haapasaarentie 75, Hyvinkää

 

Ohjelma

8.30               Aamukahvi ja ilmoittautuminen

9.00              Tervetuloa ja tilaisuuden avaus, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

9.15              Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maataloudessa – mitä valtio tekee, Birgitta Vainio-Mattila, Maa- ja metsätalousministeriö, alustuksen video

9.45               Maatilaverkoston haastatteluiden antia: varautumisen esteitä ja edistäjiä, Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

10.15             Ilmastonmuutokseen varautumisen haasteet ja varautumisen tukeminen neuvonnan näkökulmasta, Terhi Mäkilä, ProAgria Etelä-Suomi,

10.45              Knehtilän tilan ilmastoratkaisut ja esittelykierros, Markus Eerola, Knehtilän tila, alustuksen video

11.45              Lounas (tarjotaan)

12.45              Käytännön esimerkkejä maatilojen ilmastoratkaisuista

Talviaikainen kasvipeitteisyys ja kerääjäkasvien viljely, Kallepekka Toivonen, Nurmijärvi, alustuksen video

Pellon vesitalouden parantaminen osana maan kasvukunnon ylläpitoa, Timo Ylieskola, Marttila

13.30              Iltapäiväkahvi

14.00              Yhteinen keskustelu: miten maatilojen ilmastonmuutokseen varautumista voi ohjata tiedolla, Annukka Vainio, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

15.00              Yhteenveto ja loppusanat

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 9.4. mennessä osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/ECC26E6148F8519C

Riikka Armanto, riikka.armanto@luke.fi / 029 5322135

Sakari Raiskio, sakari.raiskio@luke.fi / 029 5326454

Tervetuloa!

vilma-logorimpsu

Etäluento: Maan kasvukunnon ylläpito ti 13.3.2018 klo 13

 

VILMA-hankkeen seuraava etäluento ”Maan kasvukunnon ylläpito” pidetään tiistaina 13.3.2018 klo 13 alkaen. Luennon pitää tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta. Etäluento toteutetaan Lync-järjestelmällä ja se myös nauhoitetaan, jolloin se on kuunneltavissa Ilmastoviisas.fi –sivustolla Etäluennot-osiossa myöhemminkin. Luento kestää n. 1 tunnin sisältäen mahdollisuuden keskustella luennon aiheesta. Etäluennot ovat kaikille avoimia, ne ovat osa maatilaverkoston toimintaa.

Linkki etäluentoon: https://ucc.vy-verkko.fi/luke/meet/riitta.savikko/KM6RCG89

piirros: Ville Heimala.

piirros: Ville Heimala.

Etäluento ti 27.2.2018 klo 10: Tilan energiaomavaraisuus

 

VILMA-hankkeen seuraava etäluento ”Tilan energiaomavaraisuus” pidetään tiistaina 27.2.2018 klo 10 alkaen. Luennon pitää johtava asiantuntija, MMM Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta. Etäluento toteutetaan Lync-järjestelmällä ja se myös nauhoitetaan, jolloin se on kuunneltavissa Ilmastoviisas.fi –sivustolla Etäluennot-osiossa myöhemminkin. Luento kestää n. 1 tunnin sisältäen mahdollisuuden keskustella luennon aiheesta. Etäluennot ovat osa maatilaverkoston toimintaa. Etäluennot ovat kaikille avoimia.

Etäluennon linkki: https://ucc.vy-verkko.fi/luke/meet/riitta.savikko/PLKLJ56Y

Lync toimii parhaiten Internet Explorer-selaimella.

Jos tulee kysyttävää, ota yhteyttä Sakari Raiskioon, puh: 029 532 6454.

piirros: Ville Heimala.

piirros: Ville Heimala.

 

Miten vältän maan haitallisen tiivistymisen maatalousrenkaiden avulla? – uusi raportti viljelijöden avuksi

 

Maan tiivistyminen on yleinen viljelymaiden ongelma. Entistä raskaammat maatalouskoneet lisäävät maaperän kuormitusta. Kun maaperä tiivistyy, sen irtotiheys kasvaa ja huokosten määrä vähenee, mikä heikentää maan vedenpidätyskykyä, vedenläpäisykykyä sekä kaasunvaihtoa. Tiivistymisen seurauksena juurten kasvu heikkenee ja ravinteiden otto vähenee. Satotasot jäävät vaatimattomiksi.

Tiivistymisriskejä voidaan kuitenkin vähentää käyttämällä renkaissa töihin sopivia ilmanpaineita, lisäämällä työkoneisiin renkaita tai vaihtamalla nykyiset renkaat matalapainerenkaiksi. Joissain tilanteissa koneketjun keventäminen tai työkoneiden leveyksien sovittaminen toisiinsa on paras ratkaisu. Maan tiivistymisriskejä vähentämällä voidaan parantaa satotasoja ja viljelyn kannattavuutta. Rengastuksen suunnittelu tilatasolla on kuitenkin monimutkainen ja monivaiheinen prosessi. Hyvän ratkaisun löytämiseen tarvitaan aikaa ja hyviä työkaluja.

piirros: Ville Heimala

piirros: Ville Heimala

 

 

 

 

 

 

 

Nyt työkaluksi on tuotettu Miten vältän maan haitallisen tiivistymisen maatalousrenkaiden avulla? -raportti, joka käsittelee maan tiivistymistä ja sen välttämistä sekä tilan renkaiden parantamista teoreettisella ja käytännönläheisellä tasolla.

Raportti on tuotettu osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta.

osmo-logo