9.40 Maan fysikaalinen ja kemiallinen kasvukunto – miten luodaan viljelykasveille hyvät olosuhteet vaihtelevissa sääoloissa?, Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto
10.30 Maan biologinen kasvukunto – miten maaperän pieneliöt ja juuret ylläpitävät maan kuntoa?, Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus
11.00 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen ja maatalouteen – millaisia mahdollisuuksia viljelijällä on varautua riskeihin ja hyödyntää mahdollisuuksia?, Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus
11.30 Lounas
12.20 Kerääjäkasvit –miten käyttää niitä parhaiten?, Hannu Känkänen, Luonnonvarakeskus
12.50 Miten viljelijä voi varautua ilmastonmuutokseen? –käytännön toimia ja kokemuksia omalta tilalta, Viljelijä, maatalousteknologian dosentti Johannes Tiusanen, Ulvila
13.20 Uusiutuva energia, energiatehokkuus ja kierrätyslannoitteet kannattavuutta tukemaan, Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto
13.50 Tilan talousjohtamisen palvelut ja Neuvo2020-palvelut ProAgrialla, Maija Pitkonen, ProAgria Etelä-Suomi
14.10 Kahvit
14.30 Yhteinen keskustelu: mistä eväitä ilmastonmuutokseen varautumiseen? Mitä toimia voisi tapahtua omalla tilalla, mitä tukea tarvitaan neuvojilta, entä tutkijoilta?
15.00 Loppuyhteenveto ja päätössanat, Markku Pärssinen, MTK-Satakunta
15.15 Tilaisuus päättyy
Työpaja on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit ja lounaat tarjotaan.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen:
Nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 25.3.2019.
Työpajan järjestävät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) ja Uudenmaan peltojen ravinnekierto kuntoon – vesistöt hyvään tilaan (UusiRaha) sekä MTK-Satakunta.
9.50 Maan fysikaalinen ja kemiallinen kasvukunto –miten luodaan viljelykasveille hyvät olosuhteet vaihtelevissa sääoloissa?, Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto
10.45 Maan biologinen kasvukunto – miten maaperän pieneliöt ja juuret ylläpitävät maan kuntoa?, Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus
11.15 Lounas
12.15 Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen – miten viljelijä voi varautua?, Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus
12.45 Maan eloperäinen aines – miten se auttaa pellon kasvukunnon ylläpitämisessä?, Helena Soinne, Luonnonvarakeskus
13.15 Kahvit
13.45 Maan vesitalous – millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla?, Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti
14.15 Hanke-esittelyt:
Tulevaisuuden alkutuotannon menestystekijät Lounais-Suomessa (TULEVA), Jari Ruski, Pyhäjärvi-instituutti
Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA), Nora Backlund, MTK-Varsinais-Suomi
14.30 Yhteinen keskustelu: miten maan kasvukunnon hoidosta apua varautumiseen? Mitä pitäisi tapahtua omalla tilalla, entä mitä tukea tarvitaan tutkimukselta, entä hallinnolta?
15.10 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle
15.15 Tilaisuus päättyy
Työpaja on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit ja lounaat tarjotaan.
Työpajaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä webinaarina tietokoneelta. Etäosallistujiksi ilmoittautuneille lähetetään linkki etukäteen.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen:
Ilmoittautua voi nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 15.3.2019.
Järjestäjät:
Työpajan järjestävät Pyhäjärvi-instituutin hanke Tulevaisuuden alkutuotannon menestystekijät Lounais-Suomessa (TULEVA), MTK-Varsinais-Suomen hanke Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) ja Luonnonvarakeskuksen hanke Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE).
Miten peltomaan eloperäinen aines vaikuttaa satoon? Kuinka kestäviä maanparannusaineet ovat? Entä millaisia ilmastollisia vaikutuksia maanparannusaineilla voisi saavuttaa?
Seminaari on kaikille avoin ja maksuton, ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä webinaarina.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
Ilmoittautua voi lomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Riitta Savikolta myös lisätietoja. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 18.3.2019.
Tervetuloa!
Ohjelma
12.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus (Luke) 12.05 Avaussanat, Marja-Liisa Tapio-Biström, maa- ja metsätalousministeriö 12.10 Peltomaan hiilen pitkäaikainen trendi, Jaakko Heikkinen, Luke 12.20 Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon, Tapio Salo, Luke 12.40 Maan orgaanisen aineksen vaikutus typen mineralisaatioon, Helena Soinne, Luke 13.00 Maan ominaisuudet eri kerroksissa, Riikka Keskinen, Luke 13.20 Yhteiskunnallisesti optimaalinen typen ja hiilen käyttö maataloudessa – taloudellinen tarkastelu, Matti Sihvonen, Helsingin yliopisto
13.40 Salamapuheenvuorot
Arja Nykänen, ympäristöministeriö
Sami Talola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK-Varsinais-Suomi
13.50 Kahvi
14.20 Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines, Katri Rankinen, Suomen ympäristökeskus
14.40 Maanparannus – mahtava mahdollisuus? Kristiina Regina, Luke
15.10 Salamapuheenvuorot
OSMO-hanke, Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi
CarbonAction-hanke, Eija Hagelberg, Baltic Sea Action Group
CARBO-hanke, Panu Korhonen, Luke
PERA-hanke, Sami Ovaska, Luke
15.30 Keskustelua ja kysymyksiä 15.55 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle 16.00 Tapahtuma päättyy
Metsien hiilinielut ovat ratkaisevassa asemassa, kun tarkastellaan maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin (LULUCF) mahdollisuuksia edistää Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tuoreiden skenaariolaskelmien mukaan metsien hiilinielu voisi kaksinkertaistua vuoteen 2050 nykytasoon verrattuna. Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin puolestaan saada vähennettyä noin 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, mutta se vaatisi suuria muutoksia turvemaiden viljelyyn.
Selvityksen mukaan maataloussektorilla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan pienentää vähentämällä turvemaiden raivausta pelloksi, lisäämällä turvepeltojen kasvipeitteisyyttä, nostamalla turvemailla pohjaveden pintaa ja kasvattamalla lannan biokaasutuksen osuutta. Näillä toimilla maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää noin 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä ilman, että kotimaisen maataloustuotannon määrä sanottavasti muuttuisi.
OSMOn viimeinen koulutuspäivä Uudellamaalla pidetään ke 3.4. Viikissä. Tilaisuus on samalla OSMOn loppuseminaari Uudellamaalla. Aiheena on
Pellot ja vedet kuntoon – viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä
Maan kasvukunnon kehittämisessä on suuria mahdollisuuksia. Kun ongelmat saadaan tunnistettua ja korjattua, peltojen tuottavuus paranee ja viljely helpottuu – mutta kehitystyö on vaativaa ja pitkäjänteistä. Meneillään on eräänlainen maatalouden renessanssi, jossa viljelijät, tutkijat ja neuvojat etsivät yhdessä keinoja tunnistaa ja parantaa maan kasvukuntoa. Havainto-, suunnittelu- ja korjaustoimenpiteitä kehitetään aktiivisesti. Kasvukunnon korjaaminen on motivoivaa ja mielekästä, mutta voidaanko sen avulla myös vähentää ravinnehuuhtoumia?
Aika: ke 3.4.2019 klo 9.00–16.00
Paikka: Helsingin yliopisto, Viikki, Metsätieteiden talo, Raisio-sali (ent. luentosali B2), osoite: Latokartanonkaari 7, Helsinki
Tavoite: Löytää tehokkaimmat ja viljelijäystävällisimmät keinot peltojen kasvukunnon parantamiseen ja Itämeren ravinnekuormituksen ratkaisemiseksi.
Pääsisällöt:
Maatalouden vesiensuojelun tarpeet
Maan kasvukunnon haasteet ja kehittämismahdollisuudet
Ongelmalohkojen merkitys ja tunnistaminen
Maanparannusaineiden mahdollisuudet
Viljelyteknisiä menetelmiä ravinteiden huuhtoutumisen ja eroosion vähentämiseen
Fosforilannoituksen optimointi
Kasvukunnon kehittämisen ratkaisuja käytännön tilalta
Viranomaisnäkökulmia
Alustajat: Markku Ollikainen, Tuomas Mattila, Pasi Valkama, Markku Puustinen, Petri Ekholm, Ossi Kinnunen, Antton Keto, Risto Uusitalo, Patrick Nyström, Markus Eerola
Hinta: Tilaisuus on maksuton, ateriat omakustanteiset.
Järjestäjä: OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanke.
Tervetuloa!
***
OHJELMA
Pellot ja vedet kuntoon – viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä
Aika: ke 3.4.2019 klo 9.00–16.00
Paikka: Helsingin yliopisto, Viikki, Metsätieteiden talo, Raisio-sali (ent. luentosali B2),
osoite: Latokartanonkaari 7, Helsinki
8.30 Kahvitarjoilu
9.00 Avaus Jukka Rajala, projektipäällikkö/OSMO-hanke, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
9.15 Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen, professori, Helsingin yliopisto
9.30 Mikä pelloissa vikana? – Kasvukunnon haasteet Tuomas Mattila, yliopistotutkija/OSMO-hanke, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja erikoistutkija/SYKE.
10.10 Kuormituksen alkuperän selvittäminen – mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama, tutkija, Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistys ry
10.30 Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut? Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Markku Puustinen, agronomi, SYKE
10.50 Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm, erikoistutkija, SYKE, SAVE-hanke
11.15–11.35 Maanparannuskuidut vesiensuojelukeinona Ossi Kinnunen, tutkimus- ja kehityspäällikkö, Soilfood Oy
Haluatko lisää taustatietoa ilmastonmuutoksesta? Miten ilmastonmuutos linkittyy maaseutuun, maaseudun kehittämiseen, omaan alaan ja arkeen? Tervetuloa mukaan etäluennoille, eli webinaareihin, kuulemaan ja keskustelemaan lisää! Etäluennolle voi osallistua oman tietokoneen äärestä mistä päin vain.
Etäluentosarjan aloittaa ilmastonmuutoksesta ilmiönä ja sen vaikutuksista Suomessa ja globaalisti kertova taustatietoluento.
Ma 11.2. klo 10-11 Ilmastonmuutos: mikä muuttuu?
Alustajana Antti Mäkelä, ryhmäpäällikkö, Ilmatieteen laitos
Etäluennon kalvotjavideointi
Ti 26.2. klo 10-11 Maatalous ja ilmastonmuutos
Alustajana Kaija Hakala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvotjavideointi
To 7.3. klo 10-11 Ruoka ja ilmastonmuutos
Alustajana Merja Saarinen, tutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvotjavideointi
Ti 12.3. klo 10-11 Matkailu ja ilmastonmuutos
Alustajana Seija Tuulentie, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi
Etäluento toteutetaan Lync-järjestelmällä, klikkaa itsesi linkistä mukaan etäluennolle. Luento kestää noin 1 tunnin sisältäen mahdollisuuden keskustella luennon aiheesta. Lync-linkki toimii parhaiten Internet Explorer –selaimella. Jos tulee teknisiä pulmia, niin ota yhteyttä 050 571 4548. Etäluennot ovat kaikille avoimia.
Alustukset myös nauhoitetaan ja alustusvideot tulevat myöhemmin saataville http://www.ilmastoviisas.fi –sivustolle. Webinaarisarja täydentyy kevään 2019 aikana vielä muutamilla teemoilla.
Webinaarisarja toteutetaan osana Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hanketta.
Millaisen roolin suomalainen maatalous voi ottaa ilmastonmuutoksen hidastajana? Laaja, tammikuussa 2019 käynnistyvä hankekokonaisuus tuo yhteen suomalaisia ruoantuotannon toimijoita sekä ilmasto- ja nurmitutkimuksen huippuryhmät.
Valion koolle kutsumassa CARBO-yhteistyöverkostossa ovat mukana Atria Tuottajat, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus Luke, Itä‐Suomen yliopisto ja Yara. Erityisesti nurmen hiilensidontaan pureutuvissa tutkimus- ja kehityshankkeissa tehdään töitä myös monen pienemmän yrityksen ja tutkimusryhmän kanssa.
Tavoitteena on suomalaisen maito- ja lihaketjun ympäristövaikutusten pienentäminen tutkimukseen perustuvan tiedon, uusien innovaatioiden ja tilapilottien avulla. Samalla parannetaan suomalaisen maatalouden kannattavuutta ja vientikilpailukykyä. Hankkeen avulla vastataan myös kuluttajien toiveiden muutoksiin: ruoan alkutuotannon on oltava entistä läpinäkyvämpää ja kestävämpää. Hanke sai Business Finlandilta merkittävän, 3,5 miljoonan euron tuen kolmivuotiseen, yhteensä noin 8 miljoonan euron kokonaisuuteen.
Kuva: Janne Lehtinen/Luken arkisto
– Luken keskeisenä tavoitteena on selvittää, miten viljelyteknisillä keinoilla saadaan yhdistettyä nurmen hiilensidonta ja rehuntuotanto järkevästi. Tämä on tärkeää etenkin nyt, koska maataloustuotannon heikon kannattavuuden vuoksi ympäristöratkaisujen tulee olla toteutettavissa kustannustehokkaasti, Luken johtava tutkija Perttu Virkajärvi kertoo.
Mitä maatiloilla voidaan tehdä ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseksi? Maatilojen ilmastotoimet ovat ilmastonmuutokseen varautumista. Varautumiseen kuuluu sekä ennakoivaa sopeutumista ilmastonmuutoksen tuomiin vaikutuksiin että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.
Tähän on koottu hyviä esimerkkejä maatilojen ilmastotoimista.
Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä ja sen kehittäminen vaatii määrätietoista monivuotista kehitystä. Mutta miten kasvukunnon ongelmat tunnistetaan? Miten tuloksia tulkitaan ja miten kasvukunnon hoitotoimenpiteiden vaikutuksia seurataan? Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin.
Raportissa esitetään tuloksia 24 koelohkolta, niillä tehdyistä toimenpiteistä sekä mitatuista muutoksista vuosien 2015−2017 välillä. Tutkimuksen taustalla on OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa kahdeksalla tilalla tehdyt lohkotutkimukset Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla.
Typpilannoitus on merkittävä tuotantopanos, jonka tavoitetaso on vaikea määrittää. Kasvukaudella maasta vapautuvan typen määrää ei ole pystytty arvioimaan riittävän tarkasti. Suomessa aiemmin käytetyt menetelmät typpilannoituksen tarkentamiseen eivät ole yleistyneet tai eivät ole kuvanneet lohkojen eroja typen vapautumisessa. Ruralian uudessa raportissa esitellään kaksi maailmalla viime aikoina yleistynyttä typen vapautumisen arviointimenetelmää, jotka perustuvat maan mikrobiologisen aktiivisuuden ja orgaanisten typpivarantojen määritykseen.
Merkittävä osa kasvin käyttämästä typestä on peräisin maaperän eloperäisestä aineesta ja kasvintähteistä. Näiden vaikutus on arvioitu Suomessa aiemmin multavuusluokkien avulla, joiden perusteella on tarkennettu typpilannoitusta. Maaperästä vapautuvan typen määrä riippuu kuitenkin suuresti maan kasvukunnosta ja mikrobiaktiivisuudesta.
Tuota Valkuaista (TUOVA) -hankkeen tulokset ovat nyt saatavilla yksissä kansissa! Hankkeen tavoitteena oli parantaa Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen valkuaisrehuomavaraisuusastetta sekä kehittää hankealueen valkuaiskasvimarkkinoita, proteiinipitoisten sivuvirtojen käyttötapoja ja käytännön viljelyn edellytyksiä.
Hanke tarjosi tietoa valkuaiskasveista, niiden viljelystä sekä markkinoista, toimi alustana uusille ideoille ja verkostoi alan ammattilaisia koko ketjussa alkutuotannosta teollisuuteen.
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) -valtakunnallinen koordinaatiohanke sai rahoituksen kolmeksi vuodeksi 9/2018-8/2021, yhteensä 300 000 euroa. Hankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskus.
Koordinaatiohanke tukee ilmastonmuutokseen varautumiseen eri näkökulmista liittyvien alueellisten hankkeiden työtä. Hanke lisää ilmastonmuutokseen varautumisen teemojen parissa toimivien yhteistyötä ja verkottaa toimijoita. Hanke välittää tutkimustietoa ja tietoa hallinnon linjauksista hanketoimijoiden käyttöön. Koordinaatiohanke tuottaa monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Hanke tuottaa tapahtumia ja materiaaleja, joiden avulla maatilat saavat tukea ilmastonmuutokseen varautumiseen. Hanke tekee vuorovaikutteista ja keskustelemaan pyrkivää viestintää niin tapahtumissa, verkkotapahtumissa kuin verkkoviestinnän keinoin. Hanke tukee sekä maatalouden ilmastoratkaisujen kehittämistä että myös laajemmin maaseutua elinympäristönä, sen elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kestävyyttä.
Työ maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen tukemiseksi siis jatkuu. Pääsemme käytännössä aloittamaan hankkeen töitä loppuvuodesta 2018 ja toimimaan täydellä tohinalla alkuvuodesta 2019.
Meille saa esittää toiveita toiminnasta tai pyytää puhujaksi. Ota yhteyttä riitta.savikko@luke.fi tai 050 571 4538.
Tule mukaan Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin neljä kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548. Halutessasi voimme lähettää uutiskirjeen myös kirjepostina, kerrothan silloin postiosoitteesi.
Kipsi on vanhin kaupallinen väkilannoite. Sitä on käytetty rikki- ja kalsiumlannoitteena vuosisatoja. Tutkimustakin siitä löytyy viimeisen 100 vuoden ajalta. Tulosten mukaan kipsi on hyvä maanparannusaine ja rikkilannoite, joka voi kuitenkin aiheuttaa ravinnepuutoksia ja korkeilla käyttömäärillä haitata maan biologista aktiivisuutta.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin juuri julkaisemaan raporttiin kerättiin tutkimuskirjallisuutta kipsin maanparannuskäytöstä. Lisäksi raportissa esitetään tutkimustuloksia OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeen koelohkoilta, joilla kipsiä käytettiin ylimääräisen magnesiumin poistamiseksi ja rakenteen parantamiseksi.
On kuitenkin tapauskohtaisesti tunnistettava, mille peltolohkoille kipsikäsittely sopii ja milloin siitä voi olla jopa haittaa. Kipsikäsittelyyn soveltuvien peltolohkojen määrä vaihtelee maakunnittain ja tiloittain. Viljavuusanalyysin avulla voidaan tunnistaa lohkot, joissa kipsilisäyksestä olisi todennäköisemmin hyötyä viljelylle ja toisaalta lohkot, joissa on riskinä kaliumin ja magnesiumin huuhtoutuminen haitallisesti. Jotta kipsistä saadaan suurimmat hyödyt, sitä kannattaa käyttää lohkoille, joissa on runsaasti magnesiumia ja käyttömäärä kannattaa suhteuttaa maan kationinvaihtokapasiteettiin. Kipsistä hyötyvät lohkot ovat yleensä savimaita tai savesta runsaasti sisältäviä maita, joissa on joko luonnostaan tai lisättynä runsaasti magnesiumia.
Niukalti magnesiumia tai kaliumia sisältävillä pelloilla kipsilisäys voi lisätä ravinnepuutteita. Herkimmin nämä kipsin haitat tulevat esiin karkeilla, vähämultaisilla kivennäismailla, joilla on luonnostaan niukalti magnesiumia ja kaliumia.
Härkäpapukasvusto kesällä 2017. Kuva: Elina Nurmi.
Suomalaista peltoviljelyä ja ruokavaliota yhdistää se, että molempiin tarvitaan enemmän palkokasveja. Tervetuloa Luonnonvarakeskuksen palkokasviseminaariin!
Neljännes kuluttajista on erittäin kiinnostunut uusista tuotteista, paljastaa Scenoprot-hankkeen selvitys. Kuluttajien kysyntään vastaaminen erikoiskasviviljelyä lisäämällä monipuolistaisi kotimaista ruoantuotantoympäristöä sekä parantaisi alkutuotannon erikoistumismahdollisuuksia ja kilpailukykyä.
Tervetuloa Luonnonvarakeskuksen seminaariin, jossa nostetaan esille hyviä palkokasvien viljelykäytäntöjä ja uusia lajikkeita. Yrityspuheenvuoroissa kuulemme palkokasvien elintarvikekäytön vaatimuksista sekä viimeaikaisista maailmanvalloituksista. Kerromme uusista tutkimustuloksista ja pohdimme yhdessä, miten alalle saataisiin lisäpotkua.
