OSMOn viimeinen koulutuspäivä Uudellamaalla pidetään ke 3.4. Viikissä. Tilaisuus on samalla OSMOn loppuseminaari Uudellamaalla. Aiheena on
Pellot ja vedet kuntoon – viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä
Maan kasvukunnon kehittämisessä on suuria mahdollisuuksia. Kun ongelmat saadaan tunnistettua ja korjattua, peltojen tuottavuus paranee ja viljely helpottuu – mutta kehitystyö on vaativaa ja pitkäjänteistä. Meneillään on eräänlainen maatalouden renessanssi, jossa viljelijät, tutkijat ja neuvojat etsivät yhdessä keinoja tunnistaa ja parantaa maan kasvukuntoa. Havainto-, suunnittelu- ja korjaustoimenpiteitä kehitetään aktiivisesti. Kasvukunnon korjaaminen on motivoivaa ja mielekästä, mutta voidaanko sen avulla myös vähentää ravinnehuuhtoumia?
Aika: ke 3.4.2019 klo 9.00–16.00 Paikka: Helsingin yliopisto, Viikki, Metsätieteiden talo, Raisio-sali (ent. luentosali B2),
Osoite: Latokartanonkaari 7, Helsinki
Tavoite: Löytää tehokkaimmat ja viljelijäystävällisimmät keinot peltojen kasvukunnon parantamiseen ja Itämeren ravinnekuormituksen ratkaisemiseksi.
Pääsisällöt:
Maatalouden vesiensuojelun tarpeet
Maan kasvukunnon haasteet ja kehittämismahdollisuudet
Ongelmalohkojen merkitys ja tunnistaminen
Maanparannusaineiden mahdollisuudet
Viljelyteknisiä menetelmiä ravinteiden huuhtoutumisen ja eroosion vähentämiseen
Fosforilannoituksen optimointi
Kasvukunnon kehittämisen ratkaisuja käytännön tilalta
Viranomaisnäkökulmia
Alustajat: Markku Ollikainen, Tuomas Mattila, Pasi Valkama, Markku Puustinen, Petri Ekholm, Ossi Kinnunen, Antton Keto, Risto Uusitalo, Patrick Nyström, Anna Schulman, Markus Eerola
Hinta: Tilaisuus on maksuton, ateriat omakustanteiset.
Haluatko lisää taustatietoa ilmastonmuutoksesta? Miten ilmastonmuutos linkittyy maaseutuun, maaseudun kehittämiseen, omaan alaan ja arkeen? Tervetuloa mukaan etäluennoille, eli webinaareihin, kuulemaan ja keskustelemaan lisää! Etäluennolle voi osallistua oman tietokoneen äärestä mistä päin vain.
Etäluentosarjan aloittaa ilmastonmuutoksesta ilmiönä ja sen vaikutuksista Suomessa ja globaalisti kertova taustatietoluento.
Ma 11.2. klo 10-11 Ilmastonmuutos: mikä muuttuu?
Alustajana Antti Mäkelä, ryhmäpäällikkö, Ilmatieteen laitos
Etäluennon kalvot
Etäluento toteutetaan Lync-järjestelmällä, klikkaa itsesi linkistä mukaan etäluennolle. Luento kestää noin 1 tunnin sisältäen mahdollisuuden keskustella luennon aiheesta. Lync-linkki toimii parhaiten Internet Explorer –selaimella. Jos tulee teknisiä pulmia, niin ota yhteyttä 050 571 4548. Etäluennot ovat kaikille avoimia.
Alustukset myös nauhoitetaan ja alustusvideot tulevat myöhemmin saataville http://www.ilmastoviisas.fi –sivustolle. Webinaarisarja täydentyy kevään 2019 aikana vielä muutamilla teemoilla.
Webinaarisarja toteutetaan osana Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hanketta.
Millaisen roolin suomalainen maatalous voi ottaa ilmastonmuutoksen hidastajana? Laaja, tammikuussa 2019 käynnistyvä hankekokonaisuus tuo yhteen suomalaisia ruoantuotannon toimijoita sekä ilmasto- ja nurmitutkimuksen huippuryhmät.
Valion koolle kutsumassa CARBO-yhteistyöverkostossa ovat mukana Atria Tuottajat, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus Luke, Itä‐Suomen yliopisto ja Yara. Erityisesti nurmen hiilensidontaan pureutuvissa tutkimus- ja kehityshankkeissa tehdään töitä myös monen pienemmän yrityksen ja tutkimusryhmän kanssa.
Tavoitteena on suomalaisen maito- ja lihaketjun ympäristövaikutusten pienentäminen tutkimukseen perustuvan tiedon, uusien innovaatioiden ja tilapilottien avulla. Samalla parannetaan suomalaisen maatalouden kannattavuutta ja vientikilpailukykyä. Hankkeen avulla vastataan myös kuluttajien toiveiden muutoksiin: ruoan alkutuotannon on oltava entistä läpinäkyvämpää ja kestävämpää. Hanke sai Business Finlandilta merkittävän, 3,5 miljoonan euron tuen kolmivuotiseen, yhteensä noin 8 miljoonan euron kokonaisuuteen.
Kuva: Janne Lehtinen/Luken arkisto
– Luken keskeisenä tavoitteena on selvittää, miten viljelyteknisillä keinoilla saadaan yhdistettyä nurmen hiilensidonta ja rehuntuotanto järkevästi. Tämä on tärkeää etenkin nyt, koska maataloustuotannon heikon kannattavuuden vuoksi ympäristöratkaisujen tulee olla toteutettavissa kustannustehokkaasti, Luken johtava tutkija Perttu Virkajärvi kertoo.
Millaisilla keinoilla voi tuottaa ilmastohyötyjä, ravinnekiertoa ja taloudellista kannattavuutta yhtä aikaa? Sitran selvitys kokoaa yhteen maatiloilla jo nyt käytössä olevia ratkaisuja, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, edistävät kiertotaloutta ja tuovat taloudellisia säästöjä. Selvityksessä esitellään myös hyviä esimerkkejä maatiloilta.
Miten selvityksessä esitellyt ratkaisut edistävät kiertotaloutta?
• Lannan jakeistamisen eli lietelannasta kiintoaineen ja sen sisältämän fosforin erottaminen parantaa lannan sisältämien ravinteiden hyödyntämistä.
• Apila sekä muut alus- ja kerääjäkasvit pystyvät hyödyntämään varsinaisten viljelykasvien tähteistä ja maasta vapautuvia ravinteita ja edistää siten ravinteiden kiertoa.
• Palkokasvit, kuten herne, härkäpapu ja lupiini, sitovat ilmasta typpeä maaperään, jolloin niiden käyttäminen viljelykierroissa vähentää väkilannoitetypen käyttöä.
• Maatilojen yhteistyö ja jakaminen tukee näiden ja muiden kiertotaloutta edistävien ratkaisujen käyttöönottoa. Maatilayhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi kasvintuotanto- ja kotieläintuotantotilojen yhteisiä viljelykiertoja tai maatalouskoneiden jakamista.
Mitä maatiloilla voidaan tehdä ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseksi? Maatilojen ilmastotoimet ovat ilmastonmuutokseen varautumista. Varautumiseen kuuluu sekä ennakoivaa sopeutumista ilmastonmuutoksen tuomiin vaikutuksiin että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.
Tähän on koottu hyviä esimerkkejä maatilojen ilmastotoimista.
Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä ja sen kehittäminen vaatii määrätietoista monivuotista kehitystä. Mutta miten kasvukunnon ongelmat tunnistetaan? Miten tuloksia tulkitaan ja miten kasvukunnon hoitotoimenpiteiden vaikutuksia seurataan? Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin.
Raportissa esitetään tuloksia 24 koelohkolta, niillä tehdyistä toimenpiteistä sekä mitatuista muutoksista vuosien 2015−2017 välillä. Tutkimuksen taustalla on OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa kahdeksalla tilalla tehdyt lohkotutkimukset Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla.
Typpilannoitus on merkittävä tuotantopanos, jonka tavoitetaso on vaikea määrittää. Kasvukaudella maasta vapautuvan typen määrää ei ole pystytty arvioimaan riittävän tarkasti. Suomessa aiemmin käytetyt menetelmät typpilannoituksen tarkentamiseen eivät ole yleistyneet tai eivät ole kuvanneet lohkojen eroja typen vapautumisessa. Ruralian uudessa raportissa esitellään kaksi maailmalla viime aikoina yleistynyttä typen vapautumisen arviointimenetelmää, jotka perustuvat maan mikrobiologisen aktiivisuuden ja orgaanisten typpivarantojen määritykseen.
Merkittävä osa kasvin käyttämästä typestä on peräisin maaperän eloperäisestä aineesta ja kasvintähteistä. Näiden vaikutus on arvioitu Suomessa aiemmin multavuusluokkien avulla, joiden perusteella on tarkennettu typpilannoitusta. Maaperästä vapautuvan typen määrä riippuu kuitenkin suuresti maan kasvukunnosta ja mikrobiaktiivisuudesta.
Tuota Valkuaista (TUOVA) -hankkeen tulokset ovat nyt saatavilla yksissä kansissa! Hankkeen tavoitteena oli parantaa Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen valkuaisrehuomavaraisuusastetta sekä kehittää hankealueen valkuaiskasvimarkkinoita, proteiinipitoisten sivuvirtojen käyttötapoja ja käytännön viljelyn edellytyksiä.
Hanke tarjosi tietoa valkuaiskasveista, niiden viljelystä sekä markkinoista, toimi alustana uusille ideoille ja verkostoi alan ammattilaisia koko ketjussa alkutuotannosta teollisuuteen.
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) -valtakunnallinen koordinaatiohanke sai rahoituksen kolmeksi vuodeksi 9/2018-8/2021, yhteensä 300 000 euroa. Hankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskus.
Koordinaatiohanke tukee ilmastonmuutokseen varautumiseen eri näkökulmista liittyvien alueellisten hankkeiden työtä. Hanke lisää ilmastonmuutokseen varautumisen teemojen parissa toimivien yhteistyötä ja verkottaa toimijoita. Hanke välittää tutkimustietoa ja tietoa hallinnon linjauksista hanketoimijoiden käyttöön. Koordinaatiohanke tuottaa monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Hanke tuottaa tapahtumia ja materiaaleja, joiden avulla maatilat saavat tukea ilmastonmuutokseen varautumiseen. Hanke tekee vuorovaikutteista ja keskustelemaan pyrkivää viestintää niin tapahtumissa, verkkotapahtumissa kuin verkkoviestinnän keinoin. Hanke tukee sekä maatalouden ilmastoratkaisujen kehittämistä että myös laajemmin maaseutua elinympäristönä, sen elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kestävyyttä.
Työ maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen tukemiseksi siis jatkuu. Pääsemme käytännössä aloittamaan hankkeen töitä loppuvuodesta 2018 ja toimimaan täydellä tohinalla alkuvuodesta 2019.
Meille saa esittää toiveita toiminnasta tai pyytää puhujaksi. Ota yhteyttä riitta.savikko@luke.fi tai 050 571 4538.
OSMO-hankkeessa on laadittu Maan kasvukunnon hoidon ABC. Muistilista on hyvä työkalu peltojen kasvukunnon hoitoon ja seurantaan.
1.Perusasiat kuntoon
Kuivatus: niskaoja estää ulkopuolisten vesien pääsyn pellolle ja vesi pääsee pellolta pois laskuaukkojen ja laskuojan kautta.
Pintavesien kertyminen lammikoihin estetään vesivaoilla ja pinnanmuotoilulla.
Happamuus on tasolla tyydyttävä-hyvä.
Pellolla ei ajeta tiivistävillä koneilla: rengas-paineet kevättöissä 0,5 bar tai alle tai sitä suuremmat kuormitukset siirretty pysyville ajourille.
Viljavuusanalyysit otettu siten, että ne kuvaavat eri maalajeja, multavuustasoja ja kasvuolo-ja lohkoilla.
2.Kasvua rajoittavien tekijöiden poisto
Ojitus tasolle, jossa juuristolla on hyvät kasvuedellytykset ja vajovedet eivät pääse nousemaan pellon pintakerrokseen saakka.
Tiivistymät poistetaan oikein toteutetulla syväkuohkeutuksella.
Maan hyvä rakenne säilytetään jatkuvalla elävällä kasvipeitteellä.
Viljelykiertoon sisällytetään syväjuurisia ja maata parantavia kasveja, kunnes viljelykierto on multavuutta lisäävä ja maan kasvukuntoa parantava.
Maan multavuuden nostotarve arvioidaan KVK:n ja vedenpidätyskyvyn perusteella.
Pää-, sivu- ja hivenravinteiden tasot nostetaan luokkaan tyydyttävä-hyvä, tai näiden saannista huolehditaan kasvustoanalyysin ja lehtilannoituksen avulla.
3.Seuranta
Kattava viljavuusanalyysi viiden vuoden välein
Lohkon kasvuerojen kartoitus esimerkiksi satokartoituksella, biomassakartoilla satelliittikuvista tai ilmakuvista.
Maan rakenteen kehittymistä seurataan säännöllisen lapiodiagnoosin avulla.
Kasvustoanalyysein seurataan kasvien ravinteiden saantia.
Otto Hyssälä (oik) seuraa OSMO-hankkeen tutkijan Tuomas Mattilan (vas) havaintojen tekoa maan kasvukunnosta. Kuva: Jukka Rajala 19.7.2016.
Maan kasvukunnon hoidon ABC on tuotettu osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanketta, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa sekä ProAgria Länsi-Suomi. Hanketta ovat rahoittaneet Varsinais-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020, Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksella, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, viljelijät sekä Luomusäätiö ja Rikalan Säätiö.
Korvesta kehittynyt mustikkaturvekangas. Kuva: Hannu Nousiainen.
Suomen metsistä neljännes on suometsiä. Suometsien maaperä on turvetta, joka hajoaa hitaasti ja tuottaa kasvihuonekaasuja – hapellisissa olosuhteissa hiilidioksidia ja hapettomissa olosuhteissa metaania. Näiden turvemailla kasvavien metsien maaperän päästöt vastaavat suuruudeltaan noin neljännestä Suomen metsien puuston hiilinielusta. Metsänhoitotoimin ja vesitaloutta säätelemällä voidaan vähentää ojitettujen suometsien päästöjä. Pitämällä suometsät puustoisina voidaan huolehtia sopivasta kuivatuksesta ja välttää päästöjä lisäävää ojien kaivamista.
Miten voi toimia suometsien kanssa ilmastoviisaasti? Neuvoja löydät tietokortista, jonka ovat kirjoittaneet Timo Penttilä, Raija Laiho ja Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta. Kirjoittajat tutkivat metsien ja soiden ilmastovaikutuksia sekä kehittävät keinoja vähentää turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä.
Tule mukaan Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin neljä kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548. Halutessasi voimme lähettää uutiskirjeen myös kirjepostina, kerrothan silloin postiosoitteesi.
Härkäpapukasvusto kesällä 2017. Kuva: Elina Nurmi.
Suomalaista peltoviljelyä ja ruokavaliota yhdistää se, että molempiin tarvitaan enemmän palkokasveja. Tervetuloa Luonnonvarakeskuksen palkokasviseminaariin!
Neljännes kuluttajista on erittäin kiinnostunut uusista tuotteista, paljastaa Scenoprot-hankkeen selvitys. Kuluttajien kysyntään vastaaminen erikoiskasviviljelyä lisäämällä monipuolistaisi kotimaista ruoantuotantoympäristöä sekä parantaisi alkutuotannon erikoistumismahdollisuuksia ja kilpailukykyä.
Tervetuloa Luonnonvarakeskuksen seminaariin, jossa nostetaan esille hyviä palkokasvien viljelykäytäntöjä ja uusia lajikkeita. Yrityspuheenvuoroissa kuulemme palkokasvien elintarvikekäytön vaatimuksista sekä viimeaikaisista maailmanvalloituksista. Kerromme uusista tutkimustuloksista ja pohdimme yhdessä, miten alalle saataisiin lisäpotkua.
Tiesitkös, että härkäpapua viljeltiin vuonna 2017 jo saman verran kuin perunaa, kumpaakin 22 100 hehtaarin alalla? Tämä ja monta muuta mielenkiintoista tilastotietoa nyt saatavilla. Luke julkaisi maatalous-, metsä- ja kalatilastot netistä ladattavana vuosikirjana.
lähde: Kortesmaa, Tarja ja Salo-Kauppinen, Riitta (2018). Ruoka- ja luonnovaratilastojen e-vuosikirja 2018.
Poimintoja:
Suomessa oli maatalous- ja puutarhayrityksiä vuonna 2017 kaikkiaan 48 562 eli noin 1 150 tilaa vähemmän kuin edellisvuonna.
Vuonna 2017 tuotetusta 2 236 miljoonasta maitolitrasta oli 62 miljoonaa litraa luomumaitoa, jonka määrä lisääntyi 14 prosenttia edellisvuodesta.
Härkäpapua viljeltiin vuonna 2017 jo saman verran kuin perunaa, kumpaakin 22 100 hehtaarin alalla.
Metsäsektorin osuus oli 38 prosenttia ja elintarvikesektorin 23 prosenttia Suomen koko biotalouden tuotoksesta vuonna 2017.