Tervetuloa Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen nyt ja tulevaisuudessa -seminaariin ja webinaariin 17.10. Mikkeliin 

Näyteikkuna

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan maatalouden ilmastoratkaisuista seminaariin Mikkeliin! Ilmastoratkaisut alkavat maaperästä, ruohonjuuritasolta, ja ulottuvat tulevaisuusvisioihin. 

aika: ke 17.10. klo 13.00-16.00, kahvitarjoilu klo 12.30 alkaen
paikka: Kenkäveron päärakennus, Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli
etäyhteys: http://vod.kepit.tv/luke.html

Ohjelma:

13.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

13.05 Maan kasvukunnon hoito on maanviljelyn ilmastoviisauden ytimessä, Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, OSMO-hanke

13.40 Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille – ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudestaKaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus

14.10 Kilpailukykyinen ja vähähiilinen elintarvikealan tulevaisuus 2030 – case Etelä-Savo, Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus

14.40 Tauko

14.50 Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen antia

15.30 MTK:n toiveita ilmastotiedonvälitykselle jatkossa, kommenttipuheenvuoro toiminnanjohtaja Vesa Kallio, MTK-Etelä-Savo

15.40 Keskustelua ja kysymyksiä maatalouden ilmastoratkaisuista ja ilmastotiedonvälityksestä

16.00 Tilaisuus päättyy

Jukka Rajala kertoo maan kasvukunnon hoidosta. kuva: Elina Nurmi

Jukka Rajala kertoo maan kasvukunnon hoidosta. kuva: Elina Nurmi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******

Seminaari on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien, opiskelijoiden, tutkijoiden ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

Seminaaria on mahdollista seurata myös etäyhteydellä webinaarina tietokoneelta. Etäosallistujiksi ilmoittautuneille lähetetään linkki etukäteen. Kalvot ja videot tulevat myös myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi-sivustolle.

Voit antaa tapahtuman järjestäjille palautetta tämän lomakkeen kautta.

Ilmoittautuminen:
Ilmoittautua voi nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 9.10.2018.

Seminaarin järjestää Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke.
Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548.

Lämpimästi tervetuloa!

vilma-logorimpsu

Maan kasvukunnon hoidon ABC – muistilista viljelijöille

Näyteikkuna

 

OSMO-hankkeessa on laadittu Maan kasvukunnon hoidon ABC. Muistilista on hyvä työkalu peltojen kasvukunnon hoitoon ja seurantaan.

osmo-kuvanauha

 

1.Perusasiat kuntoon

  • Kuivatus: niskaoja estää ulkopuolisten vesien pääsyn pellolle ja vesi pääsee pellolta pois laskuaukkojen ja laskuojan kautta.
  • Pintavesien kertyminen lammikoihin estetään vesivaoilla ja pinnanmuotoilulla.
  • Happamuus on tasolla tyydyttävä-hyvä.
  • Pellolla ei ajeta tiivistävillä koneilla: rengas-paineet kevättöissä 0,5 bar tai alle tai sitä suuremmat kuormitukset siirretty pysyville ajourille.
  • Viljavuusanalyysit otettu siten, että ne kuvaavat eri maalajeja, multavuustasoja ja kasvuolo-ja lohkoilla.

2.Kasvua rajoittavien tekijöiden poisto

  • Ojitus tasolle, jossa juuristolla on hyvät kasvuedellytykset ja vajovedet eivät pääse nousemaan pellon pintakerrokseen saakka.
  • Tiivistymät poistetaan oikein toteutetulla syväkuohkeutuksella.
  • Maan hyvä rakenne säilytetään jatkuvalla elävällä kasvipeitteellä.
  • Viljelykiertoon sisällytetään syväjuurisia ja maata parantavia kasveja, kunnes viljelykierto on multavuutta lisäävä ja maan kasvukuntoa parantava.
  • Maan multavuuden nostotarve arvioidaan KVK:n ja vedenpidätyskyvyn perusteella.
  • Pää-, sivu- ja hivenravinteiden tasot nostetaan luokkaan tyydyttävä-hyvä, tai näiden saannista huolehditaan kasvustoanalyysin ja lehtilannoituksen avulla.

3.Seuranta

  • Kattava viljavuusanalyysi viiden vuoden välein
  • Lohkon kasvuerojen kartoitus esimerkiksi satokartoituksella, biomassakartoilla satelliittikuvista tai ilmakuvista.
  • Maan rakenteen kehittymistä seurataan säännöllisen lapiodiagnoosin avulla.
  • Kasvustoanalyysein seurataan kasvien ravinteiden saantia.

https://www.maan-kasvukunto.fi  > Tutkimusraportit

Otto Hyssälä (oik) seuraa OSMO-hankkeen tutkijan Tuomas Mattilan (vas) havaintojen tekoa maan kasvukunnosta. Kuva: Jukka Rajala 19.7.2016.

Otto Hyssälä (oik) seuraa OSMO-hankkeen tutkijan Tuomas Mattilan (vas) havaintojen tekoa maan kasvukunnosta. Kuva: Jukka Rajala 19.7.2016.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maan kasvukunnon hoidon ABC on tuotettu osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanketta, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa sekä ProAgria Länsi-Suomi. Hanketta ovat rahoittaneet Varsinais-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020, Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksella, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, viljelijät sekä Luomusäätiö ja Rikalan Säätiö.

https://www.maan-kasvukunto.fi 

OSMO-hankkeen tiedote 14.8.2018. Maan kasvukuntoa voidaan parantaa 

osmo-logo

Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokortti saatavilla!

Näyteikkuna

Korvesta kehittynyt mustikkaturvekangas. Kuva: Hannu Nousiainen.

Korvesta kehittynyt mustikkaturvekangas. Kuva: Hannu Nousiainen.

Suomen metsistä neljännes on suometsiä. Suometsien maaperä on turvetta, joka hajoaa hitaasti ja tuottaa kasvihuonekaasuja – hapellisissa olosuhteissa hiilidioksidia ja hapettomissa olosuhteissa metaania. Näiden turvemailla kasvavien metsien maaperän päästöt vastaavat suuruudeltaan noin neljännestä Suomen metsien puuston hiilinielusta. Metsänhoitotoimin ja vesitaloutta säätelemällä voidaan vähentää ojitettujen suometsien päästöjä. Pitämällä suometsät puustoisina voidaan huolehtia sopivasta kuivatuksesta ja välttää päästöjä lisäävää ojien kaivamista.

 

Miten voi toimia suometsien kanssa ilmastoviisaasti? Neuvoja löydät tietokortista, jonka ovat kirjoittaneet Timo Penttilä, Raija Laiho ja Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta. Kirjoittajat tutkivat metsien ja soiden ilmastovaikutuksia sekä kehittävät keinoja vähentää turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä.

Tutustu Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokorttiin!

Tilaa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirje

Näyteikkuna

VILMA-logo

Tule mukaan Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin neljä kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548. Halutessasi voimme lähettää uutiskirjeen myös kirjepostina, kerrothan silloin postiosoitteesi.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen tilauslomake.

Löydät meidät myös facebookista!

Luken tutkijat kertoivat peltojen hiilensidonnasta eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa

 

Peltojen hiilensidonta -keskustelutilaisuudessa 10.10.2018 eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa kuultiin Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden alustuksia teemasta. Alustukset löytyvät alta.

Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä
Kristiina Regina, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus

Peltomaan eloperäisen aineksen merkitys pellon kasvukunnolle ja vesistöjen ravinnekuormitukselle
Helena Soinne, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus

Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön
Pirjo Peltonen-Sainio, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus

Lue lisää koosteesta: OPAL eduskunnassa – ”Peltojen hiilensidonnalla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä”

Kristiina Regina, Helena Soinne ja Pirjo Peltonen-Sainio eduskunnassa. kuva: Riitta Savikko

Kristiina Regina, Helena Soinne ja Pirjo Peltonen-Sainio eduskunnassa. kuva: Riitta Savikko

IPCC: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla

 

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi ma 8.10.2018 erikoisraportin keskilämpötilan nousun rajoittamisesta 1,5 asteeseen. Raportti kertoo, mitä eroa 1,5 ja 2 asteen keskilämpötilan nousun riskeissä on ja esittelee neljä skenaariota päästövähennysmahdollisuuksista.

IPCC:n erikoisraportin mukaan ilmastonmuutoksen hillinnässä olennaista on kerryttää ilmakehästä hiiltä peltojen ja metsien maaperään ja turvata luonnonympäristöjen hiilinielut.

Lue lisää:

Ympäristöministeriön tiedote 8.10.2017 IPCC: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla

Infograafeja IPCC:n erikoisraportin sisällöistä ilmasto-opas.fi-sivustolla

IPCC:n raportti Global Warming of 1,5 C ja lyhennelmä päätöksentekijöille (englanniksi)

Kuvan lähde, http://Ilmasto-opas.fi , Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö.

Kuvan lähde, http://Ilmasto-opas.fi , Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö.

 

 

OSMO-hanke: Maan rakenne -pellonpiennarpäivä Nurmossa 9.10.2018

 

Aiheina: Maan rakenne ja rakenteen hoito, tavoitteena hyvä sadontuottokyky, varautuminen märkiin ja kuiviin kasvukausiin.

Aika: Tiistai 9.10.2018 klo 14-17

Paikka: Sami Eerolan tila, Keski-Nurmontie 54, Nurmo

Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta.

Pääsisällöt:

  • Muutoksien tunnistaminen maan tiivistymisessä ja rakenteessa.
  • Kuinka pysäyttää tiivistyminen?
  • Kuinka toimia, jotta peltomaan rakenne ja sadontuottokyky kehittyy kohti parempia satoja?

Vetäjänä Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Hinta:
Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu.

Ilmoittautuminen: viimeistään pe 5.10.2018
https://etela-pohjanmaa.proagria.fi/tapahtumat/maan-rakenne-pellonpiennarpaiva-10536

Järjestäjät:
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke ja   ProAgria Etelä-Pohjanmaan Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke.

Koulutuksen esite (pdf)

Lisätietoja:
Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210
Noora Laitila, noora.laitila@proagria.fi, puh. 043 826 9468
Jari Luokkakallio, jari.luokkakallio@proagria.fi, puh. 0400 297 235

Tervetuloa!

osmo-logo

Sää- ja ilmastoriskeihin voidaan varautua

 

Kesän 2018 kuivuus, helteet, metsäpalot ja rankkasateet muistuttivat siitä, että Suomessakin säähän liittyvät ilmiöt aiheuttavat mittavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ilmastonmuutos myös muuttaa nykyisiä uhkia ja aiheuttaa vähitellen kehittyviä, uusia riskejä yhteiskunnalle, infrastruktuurille ja luonnolle.

Tutkijat kokosivat tiedot Suomea koskettavista sää- ja ilmastoriskeistä yhteen raportiksi SIETO-hankkeessa.

Vaikeasti arvioitavia ja hallittavia ovat epäsuorasti sää- ja ilmasto-oloihin liittyvät riskit, kuten taudit ja tuholaiset, joista osa on vieraslajeja. Nämä riskit kohdistuvat ihmisten terveyteen, luontoympäristöön, maa- ja metsätalouteen sekä riista- ja kalatalouteen. Toinen vaikeasti arvioitava ja hallittava riskiluokka ovat muualta maailmasta välittyvät ilmastonmuutoksen vaikutukset. Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin esimerkiksi talouden toimijoihin ja kansainväliseen turvallisuuteen ja edelleen myös Suomen huoltovarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen.

Lue lisää tiedotteesta 10.9.2018: Sää- ja ilmastoriskeihin voidaan varautua

Raportti:Sää- ja ilmastoriskit Suomessa – Kansallinen arvio

riskienarviointi

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) -valtakunnallinen koordinaatiohanke alkaa loppuvuodesta 2018

 

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) -valtakunnallinen koordinaatiohanke sai rahoituksen  kolmeksi vuodeksi 9/2018-8/2021, yhteensä 300 000 euroa. Hankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskus.

Koordinaatiohanke tukee ilmastonmuutokseen varautumiseen eri näkökulmista liittyvien alueellisten hankkeiden työtä. Hanke lisää ilmastonmuutokseen varautumisen teemojen parissa toimivien yhteistyötä ja verkottaa toimijoita. Hanke välittää tutkimustietoa ja tietoa hallinnon linjauksista hanketoimijoiden käyttöön.  Koordinaatiohanke tuottaa monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Hanke tuottaa tapahtumia ja materiaaleja, joiden avulla maatilat saavat tukea ilmastonmuutokseen varautumiseen. Hanke tekee vuorovaikutteista ja keskustelemaan pyrkivää viestintää niin tapahtumissa, verkkotapahtumissa kuin verkkoviestinnän keinoin. Hanke tukee sekä maatalouden ilmastoratkaisujen kehittämistä että myös laajemmin maaseutua elinympäristönä, sen elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kestävyyttä.

Työ maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen tukemiseksi siis jatkuu. Pääsemme käytännössä aloittamaan hankkeen töitä loppuvuodesta 2018 ja toimimaan täydellä tohinalla alkuvuodesta 2019.

Lue lisää.

logorimpsu_mainoksiin_rahoittajat

Maatilani ilmastoratkaisut -kuvakisan voitto Rekolan tilalle Kangasalle

 

Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hanke ja Maaseudun Tulevaisuus järjestivät valokuvakisan Maatilani ilmastoratkaisut.

Kuvakisan voitti Rekolan tila Kangasalta, omalta tilalta otetulla maisemakuvalla.

Kuva: Henri Murto. Rekolan tila Kangasalla.

Kuva: Henri Murto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voittajakuvan ottanut Henri Murto kertoo:

Kuva on Rekolan biodynaamiselta luomutilalta, Kangasalta,  jossa pyöritän luomupuutarhatilaa maatilan yhteydessä. Kuva on otettu vuoden 2017 juhannuksena.

Rekolan tilalla on viljelty biodynaamisesti maata, jo yli 45 vuoden ajan, joten kyseessä on todellisesti edelläkävijätila bio- sekä kiertotalouden saralla. Tilalla on emolehmäkarjaa, viljanviljelyä, jatkojalostusta sekä kaupallinen puutarha. Tilan toiminnan sydämenä voidaan pitää emolehmäkarjaa, joka laiduntaa tilan maita (mm. kuvassa näkyvät pellot) ja syö talvisin vain tilalla tuotettua apila-timoteinurmea, virna-kaura-säilörehua sekä herne-kauraa. Lehmien lanta otetaan talteen ja kompostoidaan, joten olemme myös lannoitteden suhteen omavaraisia. Tämä on todellista kierto- ja biotaloutta, koska emme tarvitse tilan ulkopuolelta lannoitteita tai rehuja. Nurmet sitovat myös hyvin hiiltä maahan ja kompostoidulla karjanlannalla lannoitetut pellot lisäävät maaperän humuskerrosta, joka sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ilmasta maaperään. Elävä maa runsaan humuskerroksen sekä nurmien kanssa on todella tehokas keino sitoa ilmasta hiilidioksidia.

Kompostoitu karjanlanta mahdollistaa myös todella monipuolisen sekä laadukkaan luomujuuresten- sekä vihannesten viljelyn. Puutarhalla karjanlanta kompostoidaan noin 10 kuukauden ajan ja neljän vuoden viljelykierron kera olemme täysin omavaraisia lannoituksen suhteen. Kun ravinteet kiertävät tilan sisällä, niin vältymme myös ravinnehuuhtoutumisilya järviin sekä lopulta Itämereen. Omavaraisuus, monipuolinen tuotanto sekä laadukkaat tuotteet näkyvät myös taloudellisessa tuloksessa sekä asiakastyytyväisyydessä.

Laiduntavien lehmien merkitys näkyy kuvassa myös vasemmalla olevassa peltosaarekkeessa, jossa sijaitsevat puut pääsevät esteettisesti kauniisti esiin maisemassa, koska lehmät pitävät peltosaarekkeiden pajut yms. agressiivisesti leviävät kasvit kurissa. Luonnon monimuotoisuus on myös huippuluokkaa laiduntavien lehmien ansiosta, ja tilan mailta onkin tavattu mm. monia harvinaisia perhos- sekä hyönteislajeja. Kuvan heinäladossa varastoimme kuivaheinää, jota lehmät syövät talvisin.

***

Valokuvakisa järjestettiin 26.6.-31.10.2017. Valokuvakisan raatiin kuuluivat Markus Eerola ja Liisa Pietola MTK:sta, viljelijä Tuomas Mattila, Tapani Veistola Luonnonsuojeluliitosta ja päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuus-lehdestä. Raati kommentoi, että osallistujakuvissa oli hyvin oivallettu maatalouden ilmastotyön mittakaava, pelto- ja maisemataso ja viljelytoimet, kuvissa ei ollut esillä esimerkiksi energiansäästölamppuja. Kuvakisan toivottiin poikineen myös  eteenpäinvieviä maaseudun ilmastoratkaisujen keskusteluja.

OSMO-hanke: Kuivatus kuntoon – mutta millaisella salaojituksella? 3. ja 4.10.2018

 

Lohkokohtainen salaojituksen suunnittelu ja kokemuksia uusista salaojitusmenetelmistä

Sään ääri-ilmiöiden ennakoidaan lisääntyvän, jolloin peltomaan kunto korostuu. Toimiva kuivatus on edellytys maan hyvälle rakenteelle ja kasvien juuriston kehitykselle.
Kuivatuksesta on hyötyä sekä kuivissa että märissä oloissa. Salaojitus on kuitenkin kallis investointi, joka kannattaa suunnitella huolella ja sovittaa kunkin lohkon ominaisuuksiin. Pahimmillaan pelto on salaojitettu kahdesti, mutta heikon vedenläpäisykyvyn johdosta vesi ei pääse salaojiin. 

Tule kuulemaan irlantilaisten asiantuntijoiden neuvoja ja kokemuksia uusista ja kustannustehokkaammista salaojitusmenetelmistä, mm. tehokkaasta, vaikeissa olosuhteissa (sademäärät jopa 1300 mm/v) toimivasta ”monikerrossalaojituksesta”. Etelä-Pohjanmaalla 3.10. sekä Varsinais-Suomessa 4.10.2018 järjestettävän samansisältöisen teemapäivän aiheina ovat pellon kuivatus, maan vedenläpäisykyvyn arviointi ja salaojituksen lohkokohtainen, tarkennettu suunnittelu.
Päivän aikana paneudutaan mm. seuraaviin kysymyksiin:

Pelto piiputtaa – onko vika kuivatuksessa? Mikä on kuivatuksen hyvä taso?
Miten arvioin pellon kuivatustilan ja kuivatustarpeen?
Miten saan pidettyä pohjaveden pinnan riittävän alhaalla ja sadevedet johdettua ojiin?
Miten parannan pellon kuivatusta kustannustehokkaasti?

Millainen ojitus sopii erilaisille maaprofiileille ja rakenteille?
Miten varmistan, että ojitus sopii lohkon maaprofiiliin ja maan rakenteeseen?
Miten arvioin maan vedenläpäisykykyä lohkon eri osissa ja eri maakerroksissa?

Mihin tilanteisiin matala putkitus soveltuu? Mihin tilanteisiin myyräojitus sopii ja miten se pitäisi toteuttaa?
Tarvitaanko soraa? Paljonko? Entä soran vaihtoehdot: kankaat, hake, murske? Paljonko? Ruokamulta? Kalkki?
Kuinka eri salaojitusvaihtoehdot toimivat ja mitkä ovat kustannukset?

Aika: Keskiviikko 3.10.2018 klo 9.30–16.00, kahvimahdollisuus klo 9.00–9.30
Paikka: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, Ilmajoen maatalousoppilaitos, Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki

Aika: Torstai 4.10.2018 klo 9.30–16.00, kahvimahdollisuus klo 9.00–9.30
Paikka: Ammattiopisto Novida, maatalousala, Hämeentie 238, 32200 Loimaa

Kohderyhmä: Viljelijät, salaojasuunnittelijat, urakoitsijat, neuvojat, ELY-keskusten virkamiehet.

Tavoite: Parantaa valmiuksia lohkokohtaiseen ja kustannustehokkaaseen salaojituksen suunnitteluun.

Päivän ohjelma koostuu aamupäivän oppitunneista ja iltapäivällä pelloilla tapahtuvista harjoituksista.

Opettajat: Tohtori Patrick Tuohy ja professori Owen Fenton, salaojituksen tutkijoita ja asiantuntijoita Irlannin maatalousinstituutista (TEAGASC). Englanninkielisen opetuksen tulkkaa suomeksi Tuomas Mattila.

Hinta:
Tilaisuus on maksuton. Lounas ja iltapäiväkahvi omakustanteiset.

Ilmoittaudu: viimeistään ke 26.9.2018.
Ilmajoen 3.10.2018 päivään http://bit.ly/kuivatuskuntoon-Ilmajoki
Loimaan 4.10.2018 päivään http://bit.ly/kuivatuskuntoon-Loimaa

Lisätietoja:
Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, p. 044 303 2210, OSMO-hanke, HY Ruralia-instituutti
Heikki Koskimies, heikki.koskimies@sedu.fi, p. 040 830 2388, MVEAT-koulutus, SEDU
Sami Talola, sami.talola@mtk.fi, p. 040 501 0700, Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke, MTK-Varsinais-Suomi
Kimmo Laine, kimmo.laine@proagria.fi, p. 050 512 1400, Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke, ProAgria Länsi-Suomi
Jari Luokkakallio, jari.luokkakallio@proagria.fi , p. 0400 297 235, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Juha Laakso, juha.laakso@proagria.fi , p. 040 526 4930, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Järjestäjät: OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaa), Maaseudun vesitalouden erikoisammattitutkinto MVEAT (SEDU Aikuiskoulutus), Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke (MTK-Varsinais-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi) ja BSAG.

Koulutusten esite (pdf)

Tervetuloa!

osmo-logo

Muhkea maaperä – asiaa maan rakenteesta ja ravinteista -pellonpiennarpäivä ke 5.9.2018 Kuopiossa

 

Kaikille avoin ja maksuton seminaari ja pellonpiennarpäivä peltomaan rakenteesta ja ravinteista Kuopiossa!

Raportti tapahtumasta

Alustusten videot

ke 5.9.2018 klo 9-14
Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2, Kuopio
Peltokohde Toivalassa 7 min ajomatkan päässä hotellilta: paikka GoogleMapsissa

Ohjelma Hotelli Isovalkeinen

9.00 Aamukahvit

9.15 Avaussanat

9.20 Pellon käytön optimointi PeltoOptimi -työkalun avulla, Sari Peltonen ProAgria/OPAL-Life -hanke

9.50 Maan rakenne, Laura Alakukku, Helsingin yliopisto

10.20 Lietelannan sijoittamisen mahdolliset haitat, Mari Räty, Lantalogistiikka -hanke

10.40 Reservikalium lannoituksen suunnittelussa, Maarit Hyrkäs, Nurmet Rahaksi -hanke

10.50 Kierrätyslannoitevalmisteiden mahdollisuudet, Teija Rantala, Ravinnerenki-hanke

11.00 Opastus pellonpientareelle, järjestäjät

11.15 Lounas (tarjotaan ennakkoon ilmoittautuneille)

 

Ohjelma peltokohde (siirtyminen omalla kyydillä)

12.15

Maan rakenteen havainnointia kuopalla, Laura Alakukku, Helsingin yliopisto
Penetrometrimittaukset käytännössä, Arto Pehkonen, Luke

12.45

Satopunnitus ja ravinnetaseet havaintomaatiloilla, Anu Rossi ja Tiina Hyvärinen, ProAgria Pohjois-Savo
Reservikaliumnäytteen ottaminen, Arja Mustonen, Luke

13.15

Lietelannan tarkkuuslevitys, Ajokaksikko
Vetoletkulevitys, Juho Kettunen, JK Farming

14.00 Tapahtuma päättyy

Ilmoittautuminen etukäteen tarjoiluja varten 2.9 mennessä: www.opal.fi/ajankohtaista tai jaana.sorvali@luke.fi tai tekstarilla 0504354910.

Tilaisuuden järjestävät hankkeet: OPAL-Life, Nurmet Rahaksi, Lantalogistiikka ja Ravinnerenki.

Lämpimästi tervetuloa!

logokuva