Kasvihuoneala puolitti hiilijalanjälkensä vuosien 2004-2017 välillä. Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa Kauppapuutarhaliitolle ja Österbottens svenska producentförbund r.f.:lle tehdyssä tutkimuksessa laskettiin ilmastovaikutus kotimaisissa kasvihuoneissa tuotetuille kurkulle, tomaatille ja salaatille.
Tomaatin ilmastovaikutukselle saatiin tulos 2,6 kgCO2-ekv/kg, kurkulle 2,0 kgCO2-ekv/kg ja salaatille 2,7 kgCO2-ekv/kg. Kaikkien tuotteiden ilmastovaikutukset olivat vuosien 2017 ja 2004 välillä alentuneet merkittävästi, tomaatin 61 %, kurkun 45 % ja salaatin 18 % johtuen pääosin lämmityspolttoaineiden muuttamisesta fossiilisista uusiutuviin. Kasvihuoneissa käytetyn öljyn määrä on pudonnut peräti 85 prosenttia vuosien 2004-2017 välillä.
Myös vesijalanjälkiä selvitettiin. Kotimaisen tomaatin vesijalanjälki oli 35 l/kg, kurkun 17 l/kg ja salaatin 36 l/kg. Espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki on noin 91 kertaa korkeampi kuin Suomessa.
Peltopäivä 19.6.2019 Kilpiän tilalla Lohjan Pusulassa
Viljelijä ja luonnon monimuotoisuus -miten viljelijä voi vaalia luonnon monimuotoisuutta ja miten monimuotoisuus hyödyttää viljelijää?
Mitä hyötyä monimuotoisuudesta on viljelijälle?
Miten lajikirjoa voi havainnoida?
Miten monimuotoisuutta voi lisätä?
Tietoiskuja pölyttäjistä, tuhohyönteisten luontaisista vihollisista, linnuista, maaperäeliöistä ja kerääjäkasveista.
Päivä alkaa klo 11 lounaalla Pusulan keskustassa (tarjotaan ilmoittautuneille).
Klo 12.15 alkaen ohjelmaa Tuomas ja Iiris Mattilan Kilpiän tilalla, paaliauditoriossa ja pellolla
Klo 15 kahvitarjoilu
Klo 16 tilaisuus päättyy
Lannan ravinteet ja orgaaninen aines ylläpitävät pellon kasvukuntoa ja lannan käytöllä voidaan korvata mineraalilannoitteita. Vastuullisessa ruoantuotannossa lannan varastointi, käsittely ja levitys toteutetaan suunnitelmallisesti siten, että sen sisältämät ravinteet hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Lannan ravinteiden tehokas hyödyntäminen ja päästöjen vähentäminen parantavat tuotannon kannattavuutta.
Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä
6.6.2019 klo 10 – 15.30, Maaseutuopisto Tuorla, Tuorlantie 1, Kaarina
Haluatko oppia lisää peltometsäviljelystä? Kiinnostavatko mahdollisuudet tuottaa muutakin satoa, kuin mitä perinteiset viljelykasvit tarjoavat? Haluaisitko oppia lisäämään metsän tuottoa myös muuten kuin puun muodossa?
Tervetuloa kesän ajankohtaisimpaan tapahtumaan, jonka järjestää Suomen peltometsäviljelyverkosto: Baltic Sea Action Group, Ammattiopisto Livia, Kilpiän tila, Luomuliitto, Suomen Agrometsä Oy, Afinet, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Luomuinstituutti sekä muutama vapaaehtoinen yksityishenkilö.
Tilaisuuden aiheita:
Jo opittua – AFINET-projektin tulosten esittely
Tuoretta tutkimusta peltometsäviljelystä Euroopassa
Edelläkävijät Euroopassa – esimerkkejä Itävallasta
Puita pellolla – mitä sanoo viranomainen?
Käytännön kokemuksia Kilpiän tilalta
Peltometsäviljelyyn soveltuvat kasvit
Metsälaidunnuksella monimuotoisuutta
Tutustuminen Qvidjan tryffelitarhaan
Miksi kummassa pieni 10 000 asukkaan Ii pohjoisessa on vuodesta toiseen Suomen paras päästövähentäjä ja vielä Euroopan Unionin palkitsema ympäristöteoistaan? Miten ilmastotyöstä on saatu kunnan taloudelle merkittävä tulonlähde? Leena Vuotovesi kertoo Iin ilmastoihmeestä Kuntaliiton blogissa. Ii voi olla rohkaiseva esimerkki muillekin kunnille ilmastotyön ja aluetalouden viisaista ratkaisuista. BBC kertoi Iin ilmastotyöstä kansainväliselle yleisölle englanninkielisellä videolla.
Iissä järjestetään IlmastoAreena-tapahtuma 23.-24.8.2019. Lisäinfoa.
Hallitustenvälisen luontopaneelin raportti maailman luonnon monimuotoisuuden tilasta julkaistiin ma 6.5.2019. Raportin mukaan maailmanlaajuisesti yhteensä noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, monet seuraavina vuosikymmeninä.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo toteaa toisaalla ”Tuontielintarvikkeiden myötä myös biodiversiteettikato on ulkoistettu. Meillä monipuolinen ruuan tuotanto on hyvinkin mahdollista, kasveja ja menetelmiä löytyy.” Mitäs tehtäisiin, että elonkirjo niin pellolla kuin pientareilla voisi paremmin?
13.45 Osio 4. Väriainekasvit: morsingon viljely ja indigon tuotanto
Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus kalvotja video
14.30 Kahvit
15.00 Maatilan Voitto -laskennan hyödyntäminen kasvinviljelyssä.
Sanna Tarkiainen, Envitecpolis Oy kalvotja video
15.15 Yhteinen keskustelu: Miten erikoiskasvien viljelyä saataisiin eteenpäin? yhteenveto
15.45 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle
16.00 Tilaisuus päättyy
Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit ja lounaat tarjotaan.
Työpajaa on mahdollista seurata myös etänä webinaarina tietokoneelta.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 18.4.2019.
Tapahtuman järjestävät MTK Leppävirran Virma-hanke ja Luonnonvarakeskuksen Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –hanke.
Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista. Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.
Kestävä ruoantuotanto pohjautuu aurinkoenergiaan ja yhteyttämiseen. Peltojen aurinkopaneeli on ruoan perusta. Suomen 2,2 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata tuottaa nyt ja tulevaisuudessa ruokaa ja rehua. Helsingin yliopiston agroekologian professori Juha Helenius kiteyttää asian kolumnissaan. Kuva: Sari Himanen, Luke.
Maaperän hiilen karkaamisen estäminen on maatalouden ilmastoratkaisujen ytimessä. Märehtijöiden ruoansulatuksessa muodostuva metaani on vähäpätöisempi merkitykseltään. Hiiliviljely voi tehdä viljelijästä ilmastosankarin. Lisäinfoa maanviljelijän varautumisesta ilmastonmuutokseen. Kuva: Ville Heimala.
Ilmastonmuutokseen varautumiseksi maatiloilla voidaan toteuttaa lukuisia toimenpiteitä. Näihin kuuluvat mm. maan kasvukunnon hoito, vesitalouden hallinta, monipuolinen viljelykierto, alus- ja kerääjäkasvien käyttö sekä talviaikainen kasvipeitteisyys. Lisäksi fossiilisia polttoaineita voidaan korvata erilaisilla uusiutuvan energian vaihtoehdoilla. Lue lisää maatilojen ilmastotoimista. Kuva: Erkki Oksanen, Luken arkisto.
Ruoantuotanto on arvokasta ja elintärkeää –ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kestävän ruokajärjestelmän perusidea: tuottaa ruokaa paikallisilla resursseilla paikalliselle väestölle. Luonnonvarakeskus ylläpitää kattavaa tilastotietokantaa maataloudesta. Lisätietoa: https://stat.luke.fi/ Kuvassa Metsätyömieskirjan kuvitusta, julkaisuvuosi 1972. Kuvaaja: Erkki Heikinheimo. Lähde: Luken arkisto.
Ei ihan, tämä aprillijuttu. Mutta tiesitkös, että Suomessa tuotetaan erikoisempiakin kasveja, vaikkapa kvinoaa, spelttiä, kuminaa, tattaria, öljyhamppua ja sinilupiinia. Näihin uusiin ja ikinuoriin kasveihin voi tutustua https://www.luke.fi/futurecrops. Viljelykierron monipuolistaminen on yksi hyvä keino selviytyä paremmin vaihtelevissa sääolosuhteissa. Kuva: Raija Savikko.
Ruoantuotanto on arvokasta ja elintärkeää –ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kestävän ruokajärjestelmän perusidea on tuottaa ruokaa paikallisilla resursseilla paikalliselle väestölle. Suomessa oli vuonna 2018 yhteensä 47 688 maatilaa, jotka meille ruokaa tuottavat. Ilmastonmuutos vaikuttaa ruoantuotantoon niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.
Maataloudella on ilmastonmuutoksen suhteen monta roolia. Suomen ilmastopaneeli on vuonna 2014 julkaistussa raportissaan listannut niitä kolme: Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuovat viljelyyn sopeutumistarpeita. Toisaalta maataloudessa muodostuu kasvihuonekaasupäästöjä. Kolmas rooli korostaa maatalouden tarjoamia ilmastoratkaisuja. Maa- ja metsätalous tarjoavat ratkaisuja ja mahdollisuuksia ilmakehään päästetyn hiilen sitojana maahan, ja uusiutuvan energian tuottajana, jotta fossiilienergiariippuvuudesta voidaan irtautua.
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke tuottaa materiaaleja hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi.
Mitä ruokailija voi tehdä ympäristön eteen, ja miten suomalainen viljelijä voi vaikuttaa? Luken podcastissa aihetta pohtivat toimittaja Noora Mattilan johdolla Luonnonvarakeskuksen tutkija Merja Saarinen ja erikoistutkija Marjo Keskitalo.
Nurmi ja nauta tuottavat monia ekosysteemipalveluita. Luonnonvarakeskuksen nurmitutkimus kokosi tietoa havainnolliseksi animaatioksi.
Suomalaisen maidon- ja lihantuotannon erityispiirre ja mahdollisuus: nurmipelto ruokkii naudat ja sitoo hiiltä
Maapallon pelloista noin 40 prosenttia on nurmi- ja laidunalueita, joita voidaan käyttää ihmiselle sopivan ruoan tuotantoon pääasiassa vain märehtijöiden avulla (Lähde: YK:n maatalousjärjestö FAO*). Maailman väestö kasvaa 10 miljardiin, joten nurmialueita ja märehtijöitä tarvitaan ruoantuotantoon myös tulevaisuudessa − samaan aikaan kun kasvisten osuutta globaalissa ruokavaliossa on kasvatettava. Olennaista on, että nurmesta jalostettu maito ja liha tuotettaisiin mahdollisimman resurssiviisaasti sellaisilla alueilla, joilla on esimerkiksi riittävästi vettä − kuten Suomessa.
Suomessa naudat syövät ravinnokseen enimmäkseen tiloilla kasvatettua nurmirehua sekä jonkin verran viljoja ja rypsiä/rapsia. Monessa muussa maassa nautoja ruokitaan pääasiassa viljoilla, soijalla ja maissilla, jotka kaikki sopivat sellaisenaan myös ihmisten ruoaksi. Ympäristövaikutuksia vähentää myös se, että suomalaisen lypsylehmän ja sen jälkeläisten liha päätyy lautasellemme. Monessa maassa maidon-ja lihantuotanto on erotettu toisistaan, mikä johtaa resurssien tehottomampaan käyttöön. Siksi suomalainen terve ja hyvätuottoinen nautakarja pärjää hyvin ympäristövaikutusten vertailussa.
Terve maaperä sitoo ja varastoi hiiltä ilmakehästä. Se myös pidättää ravinteita tehokkaasti, jolloin typpi ja fosfori eivät valu vesistöihin. Monivuotiset nurmet voivat sitoa hiiltä. Viljelijä voi parantaa maaperän hiilensidontaa esimerkiksi vuoroviljelyllä, lisäämällä nurmen lajikirjoa ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä ympäri vuoden.
Suomalaisnautojen tuottaman metaanin määrä on puolittunut 50 vuodessa eläinten parantuneen tuotantokyvyn, terveyden ja ruokinnan myötä. Samaan aikaan myös eläinten määrä on vähentynyt. Nyt tarvitsemme uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Nurmituotannon hiilensidonnan lisäksi ratkaisuja ovat esimerkiksi lannan ravinteiden kierrätys ja lannasta tuotettu biokaasu, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita. Maitoketjun osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on pysynyt koko 2000-luvun noin 3-4 prosentissa. (Tilastokeskus 2017).
*Grasslands of the world. Plant Production and Protection Series No. 34. Toim. Suttie, Reynolds and C. Batello. Food and Agriculture Organization of the United Nations, 2005. http://www.fao.org/docrep/008/y8344e/y8344e05.htm
Are grasslands under threat? Brief analysis of FAO statistical data on pasture and fodder crops, Food and Agriculture Organization of the United Nations. http://www.fao.org/uploads/media/grass_stats_1.pdf
9.40 Maan fysikaalinen ja kemiallinen kasvukunto – miten luodaan viljelykasveille hyvät olosuhteet vaihtelevissa sääoloissa?, Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto kalvot ja video
10.30 Maan biologinen kasvukunto – miten maaperän pieneliöt ja juuret ylläpitävät maan kuntoa?, Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus kalvot
11.00 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen ja maatalouteen – millaisia mahdollisuuksia viljelijällä on varautua riskeihin ja hyödyntää mahdollisuuksia?, Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus kalvot ja video
11.30 Lounas
12.20 Kerääjäkasvit –miten käyttää niitä parhaiten?, Hannu Känkänen, Luonnonvarakeskus kalvot ja video
12.50 Miten viljelijä voi varautua ilmastonmuutokseen? –käytännön toimia ja kokemuksia omalta tilalta, Viljelijä, maatalousteknologian dosentti Johannes Tiusanen, Ulvila kalvot ja video
13.20 Uusiutuva energia, energiatehokkuus ja kierrätyslannoitteet kannattavuutta tukemaan, Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto kalvot ja video
13.50 Tilan talousjohtamisen palvelut ja Neuvo2020-palvelut ProAgrialla, Maija Pitkonen, ProAgria Etelä-Suomi kalvot ja video
14.10 Kahvit
14.30 Yhteinen keskustelu: mistä eväitä ilmastonmuutokseen varautumiseen? Mitä toimia voisi tapahtua omalla tilalla, mitä tukea tarvitaan neuvojilta, entä tutkijoilta? yhteenveto
15.00 Loppuyhteenveto ja päätössanat, Markku Pärssinen, MTK-Satakunta video
15.15 Tilaisuus päättyy
Työpaja on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit ja lounaat tarjotaan.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen:
Nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 25.3.2019. Myös ilmoittautumatta saa paikalle tulla.
Työpajan järjestävät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) ja Uudenmaan peltojen ravinnekierto kuntoon – vesistöt hyvään tilaan (UusiRaha) sekä MTK-Satakunta.
9.50 Maan fysikaalinen ja kemiallinen kasvukunto –miten luodaan viljelykasveille hyvät olosuhteet vaihtelevissa sääoloissa?, Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto kalvot ja video
10.45 Maan biologinen kasvukunto – miten maaperän pieneliöt ja juuret ylläpitävät maan kuntoa?, Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus kalvot
11.15 Lounas
12.15 Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen – miten viljelijä voi varautua?, Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus kalvot ja video
12.45 Maan eloperäinen aines – miten se auttaa pellon kasvukunnon ylläpitämisessä?, Helena Soinne, Luonnonvarakeskus kalvot ja video
13.15 Kahvit
13.45 Maan vesitalous – millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla?, Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti kalvot ja video
14.15 Hanke-esittelyt:
Tulevaisuuden alkutuotannon menestystekijät Lounais-Suomessa (TULEVA), Jari Ruski, Pyhäjärvi-instituutti kalvotja video
Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA), Nora Backlund, MTK-Varsinais-Suomi kalvotja video
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot ja video
14.30 Yhteinen keskustelu: miten maan kasvukunnon hoidosta apua varautumiseen? Mitä pitäisi tapahtua omalla tilalla, entä mitä tukea tarvitaan tutkimukselta, entä hallinnolta? yhteenveto
15.10 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle
15.15 Tilaisuus päättyy
Työpaja on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit ja lounaat tarjotaan.
Työpajaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä webinaarina tietokoneelta. Etäosallistujiksi ilmoittautuneille lähetetään linkki etukäteen.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen:
Ilmoittautua voi nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 15.3.2019.
Järjestäjät:
Työpajan järjestävät Pyhäjärvi-instituutin hanke Tulevaisuuden alkutuotannon menestystekijät Lounais-Suomessa (TULEVA), MTK-Varsinais-Suomen hanke Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) ja Luonnonvarakeskuksen hanke Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE).
Aika: ma 25.3.2019 klo 12–16 Paikka: Säätytalo, Snellmaninkatu 9–11, Helsinki, Sali 3
Miten peltomaan eloperäinen aines vaikuttaa satoon? Kuinka kestäviä maanparannusaineet ovat? Entä millaisia ilmastollisia vaikutuksia maanparannusaineilla voisi saavuttaa?
Ohjelma
12.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus (Luke) 12.05 Avaussanat, Birgitta Vainio-Mattila, maa- ja metsätalousministeriö video 12.10 Peltomaan hiilen pitkäaikainen trendi, Jaakko Heikkinen, Luke kalvot 12.20 Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon, Tapio Salo, Luke kalvot ja video 12.40 Maan orgaanisen aineksen vaikutus typen mineralisaatioon, Helena Soinne, Luke kalvot ja video 13.00 Maan ominaisuudet eri kerroksissa, Riikka Keskinen, Luke kalvot ja video 13.20 Yhteiskunnallisesti optimaalinen typen ja hiilen käyttö maataloudessa – taloudellinen tarkastelu, Matti Sihvonen, Helsingin yliopisto kalvot ja video
13.40 Salamapuheenvuorot
Arja Nykänen, ympäristöministeriö kalvot ja video
Sami Talola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK-Varsinais-Suomi kalvot ja video
13.50 Kahvi
14.20 Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines, Katri Rankinen, Suomen ympäristökeskus kalvot ja video
14.40 Maanparannus – mahtava mahdollisuus? Kristiina Regina, Luke kalvot ja video
15.10 Salamapuheenvuorot
OSMO-hanke, Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi kalvot ja video
CarbonAction-hanke, Eija Hagelberg, Baltic Sea Action Group video video
CARBO-hanke, Panu Korhonen, Luke kalvot ja video
PERA-hanke, Sami Ovaska, Luke kalvot ja video
15.30 Keskustelua ja kysymyksiä yhteenvetokalvot 15.55 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle 16.00 Tapahtuma päättyy
Seminaari on kaikille avoin ja maksuton, ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä webinaarina.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
Ilmoittautua voi lomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Riitta Savikolta myös lisätietoja. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 18.3.2019.
Haluatko lisää taustatietoa ilmastonmuutoksesta? Miten ilmastonmuutos linkittyy maaseutuun, maaseudun kehittämiseen, omaan alaan ja arkeen? Tervetuloa mukaan etäluennoille, eli webinaareihin, kuulemaan ja keskustelemaan lisää! Etäluennolle voi osallistua oman tietokoneen äärestä mistä päin vain.
Etäluentosarjan aloittaa ilmastonmuutoksesta ilmiönä ja sen vaikutuksista Suomessa ja globaalisti kertova taustatietoluento.
Ma 11.2. klo 10-11 Ilmastonmuutos: mikä muuttuu?
Alustajana Antti Mäkelä, ryhmäpäällikkö, Ilmatieteen laitos
Etäluennon kalvotjavideointi
Ti 26.2. klo 10-11 Maatalous ja ilmastonmuutos
Alustajana Kaija Hakala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvotjavideointi
To 7.3. klo 10-11 Ruoka ja ilmastonmuutos
Alustajana Merja Saarinen, tutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvotjavideointi
Ti 12.3. klo 10-11 Matkailu ja ilmastonmuutos
Alustajana Seija Tuulentie, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi
To 28.3. klo 10-11 Energia ja ilmastonmuutos
Alustajana Miikka Salo, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
Etäluennon kalvot ja videointi
To 18.4. klo 10-11 Viljelijöiden näkemyksiä maatilojen ilmastotoimista ja niiden esteistä ja edistäjistä
Alustajana Sakari Raiskio, tutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi
Ke 5.6. klo 10-11 Luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos
Alustajana erikoistutkija Juha Pöyry, Suomen ympäristökeskus
Etäluennon kalvot ja videointi
Etäluento toteutetaan Lync-järjestelmällä, klikkaa itsesi linkistä mukaan etäluennolle. Luento kestää noin 1 tunnin sisältäen mahdollisuuden keskustella luennon aiheesta. Lync-linkki toimii parhaiten Internet Explorer –selaimella. Jos tulee teknisiä pulmia, niin ota yhteyttä 050 571 4548. Etäluennot ovat kaikille avoimia.
Alustukset myös nauhoitetaan ja alustusvideot tulevat myöhemmin saataville http://www.ilmastoviisas.fi –sivustolle. Webinaarisarja täydentyy kevään 2019 aikana vielä muutamilla teemoilla.
Webinaarisarja toteutetaan osana Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hanketta.
Mitä maatiloilla voidaan tehdä ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseksi? Maatilojen ilmastotoimet ovat ilmastonmuutokseen varautumista. Varautumiseen kuuluu sekä ennakoivaa sopeutumista ilmastonmuutoksen tuomiin vaikutuksiin että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.
Tähän on koottu hyviä esimerkkejä maatilojen ilmastotoimista.
Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä ja sen kehittäminen vaatii määrätietoista monivuotista kehitystä. Mutta miten kasvukunnon ongelmat tunnistetaan? Miten tuloksia tulkitaan ja miten kasvukunnon hoitotoimenpiteiden vaikutuksia seurataan? Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin.
Raportissa esitetään tuloksia 24 koelohkolta, niillä tehdyistä toimenpiteistä sekä mitatuista muutoksista vuosien 2015−2017 välillä. Tutkimuksen taustalla on OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa kahdeksalla tilalla tehdyt lohkotutkimukset Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla.
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) -valtakunnallinen koordinaatiohanke sai rahoituksen kolmeksi vuodeksi 9/2018-8/2021, yhteensä 300 000 euroa. Hankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskus.
Koordinaatiohanke tukee ilmastonmuutokseen varautumiseen eri näkökulmista liittyvien alueellisten hankkeiden työtä. Hanke lisää ilmastonmuutokseen varautumisen teemojen parissa toimivien yhteistyötä ja verkottaa toimijoita. Hanke välittää tutkimustietoa ja tietoa hallinnon linjauksista hanketoimijoiden käyttöön. Koordinaatiohanke tuottaa monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Hanke tuottaa tapahtumia ja materiaaleja, joiden avulla maatilat saavat tukea ilmastonmuutokseen varautumiseen. Hanke tekee vuorovaikutteista ja keskustelemaan pyrkivää viestintää niin tapahtumissa, verkkotapahtumissa kuin verkkoviestinnän keinoin. Hanke tukee sekä maatalouden ilmastoratkaisujen kehittämistä että myös laajemmin maaseutua elinympäristönä, sen elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kestävyyttä.
Työ maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen tukemiseksi siis jatkuu. Pääsemme käytännössä aloittamaan hankkeen töitä loppuvuodesta 2018 ja toimimaan täydellä tohinalla alkuvuodesta 2019.
Meille saa esittää toiveita toiminnasta tai pyytää puhujaksi. Ota yhteyttä riitta.savikko@luke.fi tai 050 571 4538.
Tule mukaan Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa-hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin neljä kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548.
Ainut, mikä viljelijän elämässä on pysyvää, on muutos. Voimakkaan ilmastonmuutoksen merkkejä on jo viime vuosina nähty, eivätkä yhteiskunnallisetkaan olot ole öljyriippuvaisessa maailmassa vakioidut. Maanviljely voi kuitenkin sopeutua muutoksiin sekä lisäksi tuoda ratkaisuja moniin ongelmiin. Päätös on viljelijän ja keinoja on runsaasti.
Juuso Joona, isäntä, agronomi, Tyynelän tilalta Joutsenosta kirjoittaa maanviljelijän keinoista varautua ilmastonmuutokseen ja listaa 10 askelta joustavaan maanviljelyyn. Lue lisää.
