OSMO-hankkeessa on laadittu Maan kasvukunnon hoidon ABC. Muistilista on hyvä työkalu peltojen kasvukunnon hoitoon ja seurantaan.
1.Perusasiat kuntoon
Kuivatus: niskaoja estää ulkopuolisten vesien pääsyn pellolle ja vesi pääsee pellolta pois laskuaukkojen ja laskuojan kautta.
Pintavesien kertyminen lammikoihin estetään vesivaoilla ja pinnanmuotoilulla.
Happamuus on tasolla tyydyttävä-hyvä.
Pellolla ei ajeta tiivistävillä koneilla: rengas-paineet kevättöissä 0,5 bar tai alle tai sitä suuremmat kuormitukset siirretty pysyville ajourille.
Viljavuusanalyysit otettu siten, että ne kuvaavat eri maalajeja, multavuustasoja ja kasvuolo-ja lohkoilla.
2.Kasvua rajoittavien tekijöiden poisto
Ojitus tasolle, jossa juuristolla on hyvät kasvuedellytykset ja vajovedet eivät pääse nousemaan pellon pintakerrokseen saakka.
Tiivistymät poistetaan oikein toteutetulla syväkuohkeutuksella.
Maan hyvä rakenne säilytetään jatkuvalla elävällä kasvipeitteellä.
Viljelykiertoon sisällytetään syväjuurisia ja maata parantavia kasveja, kunnes viljelykierto on multavuutta lisäävä ja maan kasvukuntoa parantava.
Maan multavuuden nostotarve arvioidaan KVK:n ja vedenpidätyskyvyn perusteella.
Pää-, sivu- ja hivenravinteiden tasot nostetaan luokkaan tyydyttävä-hyvä, tai näiden saannista huolehditaan kasvustoanalyysin ja lehtilannoituksen avulla.
3.Seuranta
Kattava viljavuusanalyysi viiden vuoden välein
Lohkon kasvuerojen kartoitus esimerkiksi satokartoituksella, biomassakartoilla satelliittikuvista tai ilmakuvista.
Maan rakenteen kehittymistä seurataan säännöllisen lapiodiagnoosin avulla.
Kasvustoanalyysein seurataan kasvien ravinteiden saantia.
Otto Hyssälä (oik) seuraa OSMO-hankkeen tutkijan Tuomas Mattilan (vas) havaintojen tekoa maan kasvukunnosta. Kuva: Jukka Rajala 19.7.2016.
Maan kasvukunnon hoidon ABC on tuotettu osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanketta, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa sekä ProAgria Länsi-Suomi. Hanketta ovat rahoittaneet Varsinais-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020, Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksella, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, viljelijät sekä Luomusäätiö ja Rikalan Säätiö.
Okra-näyttelyssä 2018 tietoa saatavilla maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista. Kuva: Jaana Sorvali
Naapuripisteillä OPAL-Life-hanke kertoi PeltoOptimi-työkalusta, jonka avulla viljelijä voisi pisteyttää peltojansa esimerkiksi satopotentiaalin, sijainnin ja ympäristövaikutusten pohjalta. Toisessa naapuripöydässä SOMPA-hanke kyseli viljelijöiden näkemyksiä turvemaiden ilmastoviisaiden viljelytapojen käyttökelpoisuudesta ja soveltuvuudesta arkeen. Luken osastolla esillä olleet erikoiskasvit, tai tulevaisuuden viljelykasvit, kiinnostivat myös kovasti kävijöitä. Onkos sinulle tattari tuttu, entä sinilupiini tai kvinoa? Erikoiskasveista löytyy lisätietoja FutureCrops-hankkeen sivuilta.
Härkäpapuvisaamme osallistui kaikkiaan 766 ihmistä. Kiitos kaikille osallistujille! Purkin siemenmäärä luvattiin kertoa OKRAn jälkeen tällä nettisivulla, joten tässä se tulee: 2018. Oikean määrän tiesi tai arvasi 14 vastaajaa. Kahdenkymmenen siemenen haarukalla lähellä oikeaa vastausta oli lisäksi 17 vastaajaa.
Ja mitenkäs härkäpapu sitten liittyy ilmastoviisaisiin ratkaisuihin? Härkäpapu kuuluu palkokasveihin, se kykenee biologiseen typensidontaan. Osana viljelykiertoa se tuottaa peltoon viherlannoitusta, tekee hyvää maan rakenteelle ja siitä saavat niin kotieläimet kuin ihmiset proteiinipitoista syötävää. Lisäksi pölyttäjät ja hyötyhyönteiset pitävät härkäpavun tuottamasta medestä. Eli härkäpapu on yksi esimerkki todella monihyötyisestä kasvista. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR julkaisi 2018 Härkäpavun viljelijän huoneentaulun, johon on koottu olennaisimmat viljelyvinkit.
Kukkiva härkäpapu. Kuva: Elina Nurmi
Härkäpavun palkoja. Kuva: Elina Nurmi.
OKRA-maatalousnäyttely järjestettiin Oripäässä 4-7.7.2018. Näyttelyssä kävi neljän päivän aikana yli 81 000 vierasta. Ensi vuonna OKRA-näyttely on tulossa 3.-6.7.2019, tuttuun tapaan Oripään lentokentällä.
Korvesta kehittynyt mustikkaturvekangas. Kuva: Hannu Nousiainen.
Suomen metsistä neljännes on suometsiä. Suometsien maaperä on turvetta, joka hajoaa hitaasti ja tuottaa kasvihuonekaasuja – hapellisissa olosuhteissa hiilidioksidia ja hapettomissa olosuhteissa metaania. Näiden turvemailla kasvavien metsien maaperän päästöt vastaavat suuruudeltaan noin neljännestä Suomen metsien puuston hiilinielusta. Metsänhoitotoimin ja vesitaloutta säätelemällä voidaan vähentää ojitettujen suometsien päästöjä. Pitämällä suometsät puustoisina voidaan huolehtia sopivasta kuivatuksesta ja välttää päästöjä lisäävää ojien kaivamista.
Miten voi toimia suometsien kanssa ilmastoviisaasti? Neuvoja löydät tietokortista, jonka ovat kirjoittaneet Timo Penttilä, Raija Laiho ja Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta. Kirjoittajat tutkivat metsien ja soiden ilmastovaikutuksia sekä kehittävät keinoja vähentää turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä.
Tule mukaan Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin neljä kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548. Halutessasi voimme lähettää uutiskirjeen myös kirjepostina, kerrothan silloin postiosoitteesi.
Luonnonvarakeskuksessa (Luke) on kehitetty kasvihuonekaasujen laskentapalvelu. Uuden palvelun avulla voidaan maatalouden päästöjä tarkastella esimerkiksi alueittain ja tuotantosuunnittain. Päästöt esitetään hiilidioksidiekvivalentteina, joten eri kaasujen päästöarviot ovat vertailukelpoisia. Palvelusta saatavat päästöluvut kattavat tuotantoeläinten ruuansulatuksen ja lannan metaanipäästöt, lannan ja maaperän typpioksiduulipäästöt sekä kalkituksen, eloperäisten peltojen ja energiankäytön hiilidioksidipäästöt.
OSMO-tilakokeet ja niiden tulokset; kemiallinen, fysikaalinen ja biologinen kasvukunto
Miten tasapainottaa ravinteita?
Miksi vesi seisoo pellolla?
Miten saada juuret kasvamaan syvälle kosteaan maahan?
Miten jankkurointi vaikuttaa syysviljan talvehtimiseen?
Aika: Tiistai 14.8.2018 klo 9.30-12.00
Paikka: Otto Hyssälän pellot, Sukselantie 878, Paimio,
(Valtatie 10:ltä Yliskulman kohdalta käännytään itään Nauristielle ja ajetaan noin 4 km peltoaukealle, jossa tien nimi vaihtuu Sukselantieksi, ja jossa opastus).
Kohderyhmä: Viljelijät ja tiedotusvälineiden edustajat, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta.
Sisältö:
OSMOn tilatutkimuksen ja sen tulosten esittely
Tilatutkimus viljelijän näkökulmasta, Otto Hyssälä
Kemiallisen ja biologisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, ravinnetasapaino, Tuomas Mattila, yliopistotutkija
Fysikaalisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, Jukka Rajala, hankevastaava
Kuivatuksen haasteet, Sami Talola, hankevastaava, MTK-Varsinais-Suomi
Mitä neuvoja oppi OSMO-hankkeesta, Heikki Ajosenpää, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi
Hinta: Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen: viimeistään pe 10.8.2018 jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210
Järjestäjät:
OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi
ja Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke, MTK-Varsinais-Suomi.
Tervetuloa Peltohavaintopäivään Mikkeliin Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloille Karilaan (Karilantie 2, 50600 Mikkeli) torstaina 2.8.2018 klo 10-15! Päivän ajankohtaisina teemoina ovat mm. kierrätysravinteet, maan kasvukunto, sekaviljely ja erikoiskasvit. Ohjelmassa on myös napakoita puheenvuoroja sekä työnäytöksiä. Tapahtumassa mukana myös maatalouden ilmastoviisaiden ratkaisujen infopiste.Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!
OSMO-tilakokeet ja niiden tulokset; kemiallinen, fysikaalinen ja biologinen kasvukunto
Miten tasapainottaa ravinteita? Miten kipsiä kannattaa käyttää? Miksi vesi seisoo pellolla? Miten saada vesi riittämään kasveille poutavuonna? Miten jankkurointi vaikuttaa syysviljan talvehtimiseen?
Aika: Tiistai 17.7.2018 klo 10.00-12.30
Paikka: Petter Sandelinin pellot, Kiikuntie 450, Seinäjoki (käännytään pohjoiseen penkereen viereistä tietä ja ajetaan suoran päähän padolle noin 1 km)
Kohderyhmä: Viljelijät ja tiedotusvälineiden edustajat, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta.
Ohjelma:
OSMOn tilatutkimuksen ja sen tulosten esittely
Kemiallisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, ravinnetasapaino, Tuomas Mattila, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Fysikaalisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, Jukka Rajala, hankevastaava, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Biologisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, Veera Manka, mmyo, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Hinta: Tilaisuus on maksuton.
Ilmoittautuminen: viimeistään pe 13.7.2018 jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210
Järjestäjät:
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke.
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke on OKRA-näyttelyssä mukana Luonnonvarakeskuksen osastolla (sisähalli, osasto F258).
OKRA-näyttely järjestetään 4.-7.7.2018 Oripäässä (Oripään lentokenttä, Hirvikoskentie 290, 32500 Oripää).
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeen pisteellä on jaossa tietoa maanviljelijän varautumisesta ilmastonmuutokseen sekä palkokasveista, sekaviljelystä ja suometsien hoidosta. Pisteeltämme löytyy myös arvonta palkintoineen. Tervetuloa pistäytymään!
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa paneudutaan maan kemialliseen viljavuuteen ja etenkin maaperän kykyyn varastoida ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon eli kationinvaihtokapasiteettiin (KVK). Kationinvaihtokapasiteetti kuvaa maan kykyä varata positiivisesti varautuneita ravinteita (kationeja) kasveille käyttökelpoiseen vaihtuvaan muotoon.
Kationinvaihtokapasiteetin määritys monipuolistaa viljavuustutkimuksen hyödyntämistä. Sitä voidaan käyttää viljavuusanalyysin tulkinnassa maalajien tarkempaan määritykseen, maaperän koostumuksen arviointiin, kalkitussuositusten muodostamiseen ja erilaisten ravinne-epäsuhtien tunnistamiseen.
Kilpiän tila Pusulassa on palkittu vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. 75 hehtaarin luomutilaa hoitavat Tuomas ja Iiris Mattila, jotka muiden viljelijöiden tavoin taistelevat parhaillaan alkukesän poikkeuksellista kuivuutta vastaan. Tuomas Mattila kertoo, että kuivuushaittojen ehkäisyyn tepsivät etenkin kolme konstia: monipuolinen viljelykierto, jatkuva kasvipeitteisyys sekä maaperän minimimuokkaus.Tilalla tehdään monenlaisia kokeiluja ja tutkimuksia, tuulieroosiota ehkäistään esimerkiksi rinteeseen perustetulla omenatarhalla. Kokemuksia ja tietoja jaetaan muiden kanssa, virheistä opitaan ja rohkeita kokeiluja jatketaan.
Kilpiän tila Pusulassa palkittiin vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. Tuomas ja Iiris Mattila ovat kehittäneet, tutkineet ja kokeilleet mm. maan kasvukunnon hoitoa, eroosion estokeinoja, monimuotoisuuden lisäämisen tapoja ja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Kuva: Riitta Savikko.
