Maaseudun tulevaisuus (MT) ja Luonnonvarakeskus (Luke) järjestävät kesän aikana kuvakilpailun nimeltään Maatilani ilmastoratkaisut. Kilpailu alkaa 26.6. ja kestää aina lokakuun loppuun asti. Kuvakilpailuun voit osallistua lähettämällä kuvan omasta ilmastoratkaisustasi osoitteeseen verkkotoimitus@maaseuduntulevaisuus.fi.
kuva: Ville Heimala
Ilmastoteon ei tarvitse olla uutta teknologiaa tai tietoa vaativa ja suuri mullistava keksintö. Ilmastoteot voivat olla hyvinkin arkisia tekoja, joille ilmastonäkökulma vain antaa lisäperusteen.
Kilpailuun osallistuakseen ei tarvitse olla ammattivalokuvaaja. Kuva, joka on kekseliäs ja jossa on hyvä teema, voi hyvin olla voittaja.
Luonnonvarakeskuksessa kuvakilpailua järjestävät hankkeet Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle ja Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön.
Lue lisää kilpailuinfoa alta linkistä ja tule mukaan!
Tule mukaan Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin neljä kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548. Halutessasi voimme lähettää uutiskirjeen myös kirjepostina, kerrothan silloin postiosoitteesi.
Onko tilallasi jo kokeiltu tai oletko kiinnostunut kehittämään ilmastoratkaisuja? Olisitko kiinnostunut tulemaan mukaan Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeen pilottitilaverkostoon?
Lue lisää pilottitilatoiminnan sivulta ja kerro halukkuudestasi tulla mukaan pilottitilaverkostoon!
Varsinais-Suomessa Tuorlassa 18.7. järjestettävän työnäytöspäivän aiheina on renkaan kosketusalan ja maan tiivistymispaineen mittaus eri rengaskuormituksilla ja rengaspaineilla. Mukana on sekä traktori että leikkuupuimuri.
Miten renkaan kosketusala muuttuu pyöräpainon ja rengaspaineen muuttuessa? Mikä on traktorin pyöräpaino nostolaitekoneen kanssa? Millaisen tiivistymispaineen rengas aiheuttaa maahan eri pyöräpainoilla ja rengaspaineilla?
Aika: Tiistai 18.7.2016, klo 10.00 – 13.00 Paikka: Ammattiopisto Livia, Tuorlantie 1, 21500 Piikkiö, Vanha kuivuri
Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita maan tiivistymisen välttämisestä Tavoite: Havainnollistaa ja vertailla eri rengaskuormitusten aiheuttamia paineita maassa erilaisilla rengastuksilla ja rengaspaineilla traktorilla ja leikkuupuimurilla.
Päivän ohjelma koostuu havaintoesityksistä, kosketusalan ja maan tiivistymispaineen havainnollistamisesta eri rengaskuormituksin ja rengaspainein.
eri pyöräpainojen punnitus
eri pyöräkuormitusten vaikutus kosketusalaan
eri pyöräkuormitusten vaikutus maata tiivistävään paineeseen
eri rengaspaineiden vaikutus kosketusalaan
eri rengaspaineiden vaikutus maata tiivistävään paineeseen
Hinta: Tilaisuus on maksuton. Kahvi omakustanteinen.
Esite ja ohjelma
Ilmoittaudu: viimeistään 12.7.2017 Linkki http://bit.ly/tiivistyminenjarenkaat
Järjestäjät: OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi, Järki- ja Järkipelto- (BSAG) sekä VILMA-hankkeet (Luke) ja Ammattiopisto Livia. Mukana myös Eurofins Viljavuuspalvelu Oy
Uudellamaalla 20.7. järjestettävän työnäytöspäivän aiheina on maan jankkurointi ja muokkaus kultivaattorilla sekä koneiden säätöjen merkitys, ja kasvualustan valmistaminen nurmesta syysviljoille. Miten hyödyntää kultivaattoria monipuolisesti?
Mikä on sopivin tapa ja ajankohta maan jankkurointiin eri tilanteissa?
Aika: Torstai 20.7.2017, klo 9.30 – 12.30, Kahvimahdollisuus klo 9.00- Paikka: Röyläntie 38, 02940 Espoo (pelto tien läheisyydessä) Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista maan muokkausmenetelmistä ja tarkentamaan muokkauskoneiden käyttöä.
Tavoite: Havainnollistaa ja vertailla eri koneiden muokkaustapoja ja mahdollisia eroja työjäljessä sekä säätöjen vaikutuksia muokkaustulokseen.
Päivän ohjelma koostuu työnäytöksistä pääosin viljelijöiden omin konein sekä eri säätöjen vaikutusten esittelyistä.
Maan sopiva kosteus muokkauksille
Kriittinen muokkaussyvyys
Kultivoinnin eri vaihtoehdot, työsyvyydet ja säädöt
Kultivaattorien kärkivaihtoehdot ja niiden merkitys
Kultivaattorin pikavaihtokärjet
Jankkurityypin ja säätöjen merkitys jankkuroinnissa
Esittelyosastoilla myös uudenlaisia maanparannusaineita ja ilmastonsuojeluasiaa
Ohjelma (pdf).
Järjestäjät: OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi), ELINA-hanke (ProAgria Etelä-Suomi), Järki- hanke (BSAG) ja VILMA-hanke (Luonnonvarakeskus).
Kaksi lapionäytettä samalta peltolohkolta. Oikeanpuoleinen näyte on tiivistynyttä ja huonosti läpäisevää maata, vasemmalla maan rakenne on kunnossa. Kuva: Sakari Raiskio.
Peltojen kuivatus ojittamalla on tarpeen lähes jokaisella pellolla Suomessa, jotta viljely olisi niillä mahdollista. Pellon hyvä ojitus pidentää peltotöihin käytettävissä olevaa aikaa niin keväällä kuin syksylläkin ja koko kasvukausi voidaan hyödyntää kasvintuotannossa. Hyvän ojituksen johdosta vähennetään maan tiivistymistä ja ylläpidetään maan rakennetta. Maan hyvä kasvukunto ja pellon vesitaloudesta huolehtiminen pienentävät pintavaluntaa varsinkin salaojitetuilla pelloilla ja vähentävät arvokkaiden ravinteiden huuhtoutumista ja eroosiota.
28.6.2017Ymppi-hankkeen järjestämässä pellonpiennarpäivässä Rajalan tilalla Ypäjällä tutustuttiin käynnissä olevaan täydennysojitukseen. Rajalan tila on ollut luomutuotannossa jo lähes 50 vuoden ajan ja maan rakenteen ja kasvukunnon ylläpitoon liittyvät asiat on otettu huomioon pitkän aikavälin suunnittelussa. Lue lisää nettijutusta.
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke kertoi Farmari-maatalousnäyttelyssä 14.-17.6. Seinäjoella maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista. Esittelypisteemme oli osa Biotalous-osastoa. Pisteellä saattoi tutustua esittelykasveihin: härkäpapuun, herneeseen, ruisvehnään, öljyretikkaan ja muokkausretikkaan. Esittelykasvien avulla kerroimme maan kasvukunnon hoitamisesta viljelykasvivalintojen avulla ja toisaalta mahdollisuuksista valkuaisrehun tuottamiseen. Kasveista voit lukea lisää täällä.
Pisteellämme sai osallistua esittelykasvien siementunnistustietovisaan. Tietovisaan osallistui kaikkiaan 390 henkilöä. Palkintona olleet muistikirjat on postitettu arvonnassa onnekkaille vastaajille. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä piipahti infopisteellämme ja osallistui tietovisaan. Ministeri muuten tunnisti siemenet 100 % oikein – jopa ilman niitä esittelymateriaaleja, jotka muilla vastaajilla olivat käytettävissä.
Valkuaiskasveista kertomassa Hanna Kekkonen ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko.
Pisteellämme viljelijöitä kiinnostivat monenlaiset valkuaiskasvien viljelyn käytännön kysymykset. Niihin vastailimme parhaamme mukaan yhdessä saman esittelypisteen Tuota valkuaista-hankkeen kanssa ja Valkuaisfoorumi-hankkeen antia hyödyntäen. Kysymykset koskivat muun muassa härkäpavun hallanarkuutta (taimettuessaan on hallanarka), viljelytekniikkaa, viljelykokemuksia, viljelyaluetta (viljely puitavaksi onnistuu 1-2 alueella ja 3 alueen suotuisimmilla alueilla, säilörehuksi hieman pohjoisempanakin), härkäpavun pölytystä ja myös härkäpavun käyttöä ruokana. Viljelykasvien viljelyalat ja sadot Suomessa ja eri alueilla kiinnostivat kävijöitä. Niistä löytyy tietoa Luonnonvarakeskuksen ylläpitämistä satotilastoista. Kävijöiltä kuulimme myös kysymyksiä, että mitä se biotalous oikein tarkoittaa. Farmarin viestintätiimi halusi selventää maatalousnäyttelyn kävijöille tuota käsitettä ja teki aiheesta videoklipin.
Kiitos kaikille esittelypisteellämme pistäytyneille antoisasta Farmarista!
Riitta Savikko ja Sakari Raiskio
Biotalousosastoa Farmarissa 2017. Kuva: Sakari Raiskio.
Miten parantaa peltojen kasvukuntoa ja viljelyn kannattavuutta maanparannusaineilla? Mitä ratkaisuja OSMO-hankkeessa on löydetty kasvukunnon ongelmiin? Kuinka määrittää syyt ongelmien taustalla maata tutkimalla?
OSMO-hanke, Soilfood ja Kuitian tila kutsuvat pellon pientareelle viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta
torstaina 27.7.2017 klo 10.00–14.40.
Luvassa:
OSMO-hankkeen tuloksia kasvukunnon puutteista
Keinoja kasvukunnon hoitamiseen
Keinoja hiilensidontaan maahan
Kuitian tilan ja tilakokeiden esittely
Kierrätysravinteiden ja -maanparannusaineiden hyödyn- täminen peltoviljelyssä
Kuitian tilakokeisiin tutustuminen
Maan rakenteen selvittäminen tilalla – havaintoesityksiä
Sijainti: Kuitiantie 337, Parainen Hinta: Tilaisuus on maksuton. Lounaan tarjoaa Soilfood Oy
Kuitia on Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan hiiltä sitovan, Itämeri-ystävällisen ja ravinteita kierrättävän maa- ja metsätalouden kokeilutila. Tavoitteena on mahdollisimman suuri elonkirjo maan päällä ja alla. Uudenlaista bioenergiaa, luonnonlaitumia ja kulttuurihistoriaa. Suomen vanhin kartano.
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeessa tehdään pienimuotoisia kokeiluja havainnollistamaan maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Vuonna 2017 VILMA-hankkeen peltokokeiluissa teemana on maan kasvukunnon hoito ja juuristot. Viljelykasvien juuristoissa on eroja niin määrässä, rakenteessa kuin ravinnepitoisuuksissa. Juuristoilla on vaikutusta muun muassa maan eloperäiseen ainekseen, rakenteeseen, kasvukuntoon ja vesitalouteen. VILMA-hanke esittelee näyteikkunaruuduilla viljelykasvien juuristo-ominaisuuksia sekä tapoja lisätä juuristobiomassan määrää. Muita peltokokeiluja ovat ohran lajikeseoskokeilu sekä kevät- ja syysmuotoisen ruisvehnän ja härkäpavun yksittäiskasvustot ja seos. Lisäksi havainnoimme neljän erilaisen monivuotisen nurmen juuriston kehitystä.
Pölytyksen ja pölyttäjien merkitys ihmiskunnalle on tiedossa ja itsensä Albert Einsteinin kerrotaan lausuneen seuraavaa: ”Jos mehiläiset häviäisivät, ihmiskunta selviytyisi vain pari vuotta”. Ei ihmiskunta ilman mehiläisiä sukupuuttoon kuolisi, mutta ruokahuolto joutuisi kyllä koetukselle, sillä kolmasosa ruoasta saadaan hyönteisten pölyttämistä kasveista. Vaikka myös ampiaiset ja kimalaiset osallistuvat pölytykseen, mehiläisten osuus on suurin. Mehiläispölytyksen arvo luonnolle ja kasveille on liki kymmenkertainen verrattuna siitä saadun hunajasadon arvoon. Pölytyspalvelu lisää viljelykasvien satoa kasvilajista riippuen 20-80%.
Kallelan luomutilalla Maskussa järjestettiin 20.6.2017 mehiläiskasvikävely. Kävelyn järjestivät Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset sekä Varsinais-Suomen mehiläishoitajat. Lue lisää tilan toiminnasta ja mehiläisille ruokaa tuottavista kasveista nettijutusta.
Mehiläiskasvikävelyyn osallistujia kierroksella. Kuva: Sakari Raiskio.
