Hyviä esimerkkejä maatilojen ilmastotoimista

Näyteikkuna

 

Mitä maatiloilla voidaan tehdä ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseksi? Maatilojen ilmastotoimet ovat ilmastonmuutokseen varautumista. Varautumiseen kuuluu sekä  ennakoivaa sopeutumista ilmastonmuutoksen tuomiin vaikutuksiin että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

 

Tähän on koottu hyviä esimerkkejä maatilojen ilmastotoimista.

 

Piirros:Ville Heimala.

Piirros:Ville Heimala.

 

OSMO-raportti: Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään?

Näyteikkuna

 

Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä ja sen kehittäminen vaatii määrätietoista monivuotista kehitystä. Mutta miten kasvukunnon ongelmat tunnistetaan? Miten tuloksia tulkitaan ja miten kasvukunnon hoitotoimenpiteiden vaikutuksia seurataan? Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin.

raportti189

 

Raportissa esitetään tuloksia 24 koelohkolta, niillä tehdyistä toimenpiteistä sekä mitatuista muutoksista vuosien 2015−2017 välillä. Tutkimuksen taustalla on OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa kahdeksalla tilalla tehdyt lohkotutkimukset Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla.

 

 

 

 

Raportti:

OSMO-hankkeen raportti: Uusia menetelmiä maasta vapautuvan typen määrän arviointiin

Näyteikkuna

 

Typpilannoitus on merkittävä tuotantopanos, jonka tavoitetaso on vaikea määrittää. Kasvukaudella maasta vapautuvan typen määrää ei ole pystytty arvioimaan riittävän tarkasti. Suomessa aiemmin käytetyt menetelmät typpilannoituksen tarkentamiseen eivät ole yleistyneet tai eivät ole kuvanneet lohkojen eroja typen vapautumisessa. Ruralian uudessa raportissa esitellään kaksi maailmalla viime aikoina yleistynyttä typen vapautumisen arviointimenetelmää, jotka perustuvat maan mikrobiologisen aktiivisuuden ja orgaanisten typpivarantojen määritykseen.
 
 

kansi-188-134x200

Merkittävä osa kasvin käyttämästä typestä on peräisin maaperän eloperäisestä aineesta ja kasvintähteistä. Näiden vaikutus on arvioitu Suomessa aiemmin multavuusluokkien avulla, joiden perusteella on tarkennettu typpilannoitusta. Maaperästä vapautuvan typen määrä riippuu kuitenkin suuresti maan kasvukunnosta ja mikrobiaktiivisuudesta.

 

 

 

Raportti

Ossi Kinnunen, Tuomas. J. Mattila ja Jukka Rajala: Uusia menetelmiä maaperästä vapautuvan typen määrän arviointiin. Raportteja 188. 2018.

Ruralia-instituutin tiedote 14.12.2018: Uusia menetelmiä maasta vapautuvan typen määrän arviointiin

osmo-logo

Valkuaiskasveista voimaa -Tuota Valkuaista (TUOVA) -hankkeen tulokset ovat nyt saatavilla yksissä kansissa!

Näyteikkuna

 

Tuota Valkuaista (TUOVA) -hankkeen tulokset ovat nyt saatavilla yksissä kansissa! Hankkeen tavoitteena oli parantaa Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen valkuaisrehuomavaraisuusastetta sekä kehittää hankealueen valkuaiskasvimarkkinoita, proteiinipitoisten sivuvirtojen käyttötapoja ja käytännön viljelyn edellytyksiä.

Hanke tarjosi tietoa valkuaiskasveista, niiden viljelystä sekä markkinoista, toimi alustana uusille ideoille ja verkostoi alan ammattilaisia koko ketjussa alkutuotannosta teollisuuteen.

Valkuaiskasveista voimaa -Tuota Valkuaista- hankkeen loppujulkaisu
Kekkonen H., Niemi J., Heinola K., Liu X., Sipilä A., Tuomisto J., Suvanto H., Lähdesmäki M., Enbuska M., Niskanen M., Laitila N., Vihonen E. 2018.

Herne kasvoi Mikkelissä 2016. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto

Herne kasvoi Mikkelissä 2016. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) -valtakunnallinen koordinaatiohanke aloitti toimintansa

Näyteikkuna

 

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) -valtakunnallinen koordinaatiohanke sai rahoituksen  kolmeksi vuodeksi 9/2018-8/2021, yhteensä 300 000 euroa. Hankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskus.

Koordinaatiohanke tukee ilmastonmuutokseen varautumiseen eri näkökulmista liittyvien alueellisten hankkeiden työtä. Hanke lisää ilmastonmuutokseen varautumisen teemojen parissa toimivien yhteistyötä ja verkottaa toimijoita. Hanke välittää tutkimustietoa ja tietoa hallinnon linjauksista hanketoimijoiden käyttöön.  Koordinaatiohanke tuottaa monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Hanke tuottaa tapahtumia ja materiaaleja, joiden avulla maatilat saavat tukea ilmastonmuutokseen varautumiseen. Hanke tekee vuorovaikutteista ja keskustelemaan pyrkivää viestintää niin tapahtumissa, verkkotapahtumissa kuin verkkoviestinnän keinoin. Hanke tukee sekä maatalouden ilmastoratkaisujen kehittämistä että myös laajemmin maaseutua elinympäristönä, sen elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kestävyyttä.

Työ maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen tukemiseksi siis jatkuu. Pääsemme käytännössä aloittamaan hankkeen töitä loppuvuodesta 2018 ja toimimaan täydellä tohinalla alkuvuodesta 2019.

Meille saa esittää toiveita toiminnasta tai pyytää puhujaksi. Ota yhteyttä riitta.savikko@luke.fi tai 050 571 4538.

Lue lisää.

logorimpsu_mainoksiin_rahoittajat

Maan kasvukunnon hoidon ABC – muistilista viljelijöille

Näyteikkuna

 

OSMO-hankkeessa on laadittu Maan kasvukunnon hoidon ABC. Muistilista on hyvä työkalu peltojen kasvukunnon hoitoon ja seurantaan.

osmo-kuvanauha

 

1.Perusasiat kuntoon

  • Kuivatus: niskaoja estää ulkopuolisten vesien pääsyn pellolle ja vesi pääsee pellolta pois laskuaukkojen ja laskuojan kautta.
  • Pintavesien kertyminen lammikoihin estetään vesivaoilla ja pinnanmuotoilulla.
  • Happamuus on tasolla tyydyttävä-hyvä.
  • Pellolla ei ajeta tiivistävillä koneilla: rengas-paineet kevättöissä 0,5 bar tai alle tai sitä suuremmat kuormitukset siirretty pysyville ajourille.
  • Viljavuusanalyysit otettu siten, että ne kuvaavat eri maalajeja, multavuustasoja ja kasvuolo-ja lohkoilla.

2.Kasvua rajoittavien tekijöiden poisto

  • Ojitus tasolle, jossa juuristolla on hyvät kasvuedellytykset ja vajovedet eivät pääse nousemaan pellon pintakerrokseen saakka.
  • Tiivistymät poistetaan oikein toteutetulla syväkuohkeutuksella.
  • Maan hyvä rakenne säilytetään jatkuvalla elävällä kasvipeitteellä.
  • Viljelykiertoon sisällytetään syväjuurisia ja maata parantavia kasveja, kunnes viljelykierto on multavuutta lisäävä ja maan kasvukuntoa parantava.
  • Maan multavuuden nostotarve arvioidaan KVK:n ja vedenpidätyskyvyn perusteella.
  • Pää-, sivu- ja hivenravinteiden tasot nostetaan luokkaan tyydyttävä-hyvä, tai näiden saannista huolehditaan kasvustoanalyysin ja lehtilannoituksen avulla.

3.Seuranta

  • Kattava viljavuusanalyysi viiden vuoden välein
  • Lohkon kasvuerojen kartoitus esimerkiksi satokartoituksella, biomassakartoilla satelliittikuvista tai ilmakuvista.
  • Maan rakenteen kehittymistä seurataan säännöllisen lapiodiagnoosin avulla.
  • Kasvustoanalyysein seurataan kasvien ravinteiden saantia.

https://www.maan-kasvukunto.fi  > Tutkimusraportit

Otto Hyssälä (oik) seuraa OSMO-hankkeen tutkijan Tuomas Mattilan (vas) havaintojen tekoa maan kasvukunnosta. Kuva: Jukka Rajala 19.7.2016.

Otto Hyssälä (oik) seuraa OSMO-hankkeen tutkijan Tuomas Mattilan (vas) havaintojen tekoa maan kasvukunnosta. Kuva: Jukka Rajala 19.7.2016.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maan kasvukunnon hoidon ABC on tuotettu osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanketta, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa sekä ProAgria Länsi-Suomi. Hanketta ovat rahoittaneet Varsinais-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020, Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksella, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, viljelijät sekä Luomusäätiö ja Rikalan Säätiö.

https://www.maan-kasvukunto.fi 

OSMO-hankkeen tiedote 14.8.2018. Maan kasvukuntoa voidaan parantaa 

osmo-logo

Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokortti saatavilla!

Näyteikkuna

Korvesta kehittynyt mustikkaturvekangas. Kuva: Hannu Nousiainen.

Korvesta kehittynyt mustikkaturvekangas. Kuva: Hannu Nousiainen.

Suomen metsistä neljännes on suometsiä. Suometsien maaperä on turvetta, joka hajoaa hitaasti ja tuottaa kasvihuonekaasuja – hapellisissa olosuhteissa hiilidioksidia ja hapettomissa olosuhteissa metaania. Näiden turvemailla kasvavien metsien maaperän päästöt vastaavat suuruudeltaan noin neljännestä Suomen metsien puuston hiilinielusta. Metsänhoitotoimin ja vesitaloutta säätelemällä voidaan vähentää ojitettujen suometsien päästöjä. Pitämällä suometsät puustoisina voidaan huolehtia sopivasta kuivatuksesta ja välttää päästöjä lisäävää ojien kaivamista.

 

Miten voi toimia suometsien kanssa ilmastoviisaasti? Neuvoja löydät tietokortista, jonka ovat kirjoittaneet Timo Penttilä, Raija Laiho ja Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta. Kirjoittajat tutkivat metsien ja soiden ilmastovaikutuksia sekä kehittävät keinoja vähentää turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä.

Tutustu Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokorttiin!

Tilaa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirje

Näyteikkuna

VILMA-logo

Tule mukaan Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin neljä kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548. Halutessasi voimme lähettää uutiskirjeen myös kirjepostina, kerrothan silloin postiosoitteesi.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen tilauslomake.

Löydät meidät myös facebookista!

Maatalous- ja metsätilastoja yhdessä paketissa

 

Tiesitkös, että härkäpapua viljeltiin vuonna 2017 jo saman verran kuin perunaa, kumpaakin 22 100 hehtaarin alalla? Tämä ja monta muuta mielenkiintoista tilastotietoa nyt saatavilla. Luke julkaisi maatalous-, metsä- ja kalatilastot  netistä ladattavana  vuosikirjana.

lähde: Kortesmaa, Tarja ja Salo-Kauppinen, Riitta (2018). Ruoka- ja luonnovaratilastojen e-vuosikirja 2018.

lähde: Kortesmaa, Tarja ja Salo-Kauppinen, Riitta (2018).
Ruoka- ja luonnovaratilastojen e-vuosikirja 2018.

Poimintoja:

  • Suomessa oli maatalous- ja puutarhayrityksiä vuonna 2017 kaikkiaan 48 562 eli noin 1 150 tilaa vähemmän kuin edellisvuonna.
  • Vuonna 2017 tuotetusta 2 236 miljoonasta maitolitrasta oli 62 miljoonaa litraa luomumaitoa, jonka määrä lisääntyi 14 prosenttia edellisvuodesta.
  • Härkäpapua viljeltiin vuonna 2017 jo saman verran kuin perunaa, kumpaakin 22 100 hehtaarin alalla.
  • Metsäsektorin osuus oli 38 prosenttia ja elintarvikesektorin 23 prosenttia Suomen koko biotalouden tuotoksesta vuonna 2017.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen uutisesta 17.12.2018: Maatalous-, metsä- ja kalatilastot samassa paketissa Luken e-vuosikirjassa 2018

 

Miten kestävyyttä viljelyyn? -kurssi Huittisissa 13.12.2018

 

Pellon kasvukuntoa ja ravinnetaloutta sekä rikkakasvien hallintaa käsitellään Huittisissa 13.12.2018 järjestettävällä kurssilla.  Usean hankkeen yhteistilaisuudessa käsitellään keinoja peltokasvien ja vihannesten menestyksekkääseen viljelyyn muuttuvissa olosuhteissa.

Aika: to 13.12.2018 klo 9.00-15.00

Paikka: Huittisten kaupungin valtuustosali, Risto Rytin Katu 36, 32700 Huittinen

Kohderyhmät: Tilaisuus on suunnattu peltokasvien ja vihannesten viljelijöille sekä muille asiasta kiinnostuneille.

Ohjelma:

9.00 Aamukahvi

9.30 Tervetuloa, kestävä viljely on monen osatekijän summa, Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja, Pyhäjärvi-instituutti

9.45 Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?, Tuomas Mattila, yliopistotutkija-viljelijä, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

10.15 Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa, Kari Ylivainio, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus

10.35 Vihannesten ravinnepitoisuudet ja niiden muutokset kasvukauden aikana, Tapio Salo, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

11.00 Lounas (omakustanteinen)

12.00 Vihannesviljelyn mekaaninen rikkakasvien hallinta – konstit ovat monet, Sauli Jaakkola, maanviljelyn asiantuntija, viljelijä, Pyhäjärvi-instituutti

12.45 Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus, Tuomas Mattila, yliopistotutkija-viljelijä, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

13.30 Kahvia ja kakkua

14.00 Miten viljelijä voi parantaa maan kasvukuntoa?, Tuomas Mattila, yliopistotutkija-viljelijä, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

14.45 Maanviljelyn menestystekijät tulevaisuudessa, päivän yhteenveto, Jari Ruski, asiantuntija, viljelijä, Pyhäjärvi-instituutti

15.00 Tilaisuus päättyy

Hinta: Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautuminen 5.12. mennessä: toimisto@pji.fi tai 044 034 4054

Ohjelma (pdf)

Järjestäjät: Muuttuvat viljelymenetelmät (Pyhäjärvi-instituutti), OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi), Vihannestuotannon kestävä ravinnehuolto (Luonnonvarakeskus ja Pyhäjärvi-instituutti)

Tervetuloa!

osmo-kuvanauha

Kannattavaa ja kestävää maataloutta Pohjois-Savoon vuosikymmeniksi – purevatko tutkimuksen arvioimat keinot?

 

ylabanneri

 

 

 

 

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan maatalouden kestävän tehostamisen keinoista työpajaan! Toimivatko keinot käytännössä? Mitä esteitä ja mahdollisuuksia niiden käytössä on? Mitkä keinot olisivat parhaita maatalouden tilanteen parantamisessa?

aika: pe 30.11.2018 klo 9.00-13.00, kahvitarjoilu klo 8.30 alkaen

paikka: Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2, 70420 Kuopio (Kaara-kabinetti)

 

Ohjelma:

9.00 Avaussanat, Heikki Lehtonen, Luonnonvarakeskus

9.10 Kestävän tehostamisen keinoja Pohjois-Savoon – SUSTAg –hankkeen tulosten esittelyä, Heikki Lehtonen, Taru Palosuo, Panu Korhonen, Erika Winquist, Luonnonvarakeskus alustuskalvot

  • Uudet lajikkeet viljoista, nurmikasveista ja öljykasveista
  • Lannoitusmäärien ja –ajan tarkentaminen
  • Arvokasvien kastelu
  • Viljelykiertojen ja kasvinsuojelun kehittäminen
  • Rehusiemenseosten räätälöinti tilan tarpeisiin
  • Biokaasutuotannon taloudellisesti kestävien tapojen kehittäminen

9.40 Työryhmätyöskentelyä

Purevatko tutkimuksen arvioimat keinot? Kunkin esitellyn keinon mahdollisuuksien ja esteiden arviointia tutkijoiden vetämissä työryhmäkeskusteluissa.

11.05 Kahvitauko

11.15 Työryhmätyöskentelyn tulosten esittelyä (työryhmien vetäjät)

11.45 Keskustelua tuloksista ja äänestys: Mitkä ovat 3 tärkeintä ja lupaavinta keinoa?

12.10. Äänestystulokset ja työpajan yhteenveto

12.15 Lounas (tarjotaan)

Työpaja on kaikille avoin ja maksuton.

Ilmoittautuminen:
Ilmoittautua voi nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 22.11.2018.

Työpajan järjestävät Luonnonvarakeskuksen hankkeet SUSTAg ja Nurmet Rahaksi (NuRa)

Lisätietoja: Heikki Lehtonen, heikki.lehtonen@luke.fi, puh. 029 532 6316

Lämpimästi tervetuloa!

logot

Luken tutkijat kertoivat peltojen hiilensidonnasta eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa

 

Peltojen hiilensidonta -keskustelutilaisuudessa 10.10.2018 eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa kuultiin Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden alustuksia teemasta. Alustukset löytyvät alta.

Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä
Kristiina Regina, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus

Peltomaan eloperäisen aineksen merkitys pellon kasvukunnolle ja vesistöjen ravinnekuormitukselle
Helena Soinne, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus

Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön
Pirjo Peltonen-Sainio, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus

Lue lisää koosteesta: OPAL eduskunnassa – ”Peltojen hiilensidonnalla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä”

Kristiina Regina, Helena Soinne ja Pirjo Peltonen-Sainio eduskunnassa. kuva: Riitta Savikko

Kristiina Regina, Helena Soinne ja Pirjo Peltonen-Sainio eduskunnassa. kuva: Riitta Savikko

IPCC: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla

 

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi ma 8.10.2018 erikoisraportin keskilämpötilan nousun rajoittamisesta 1,5 asteeseen. Raportti kertoo, mitä eroa 1,5 ja 2 asteen keskilämpötilan nousun riskeissä on ja esittelee neljä skenaariota päästövähennysmahdollisuuksista.

IPCC:n erikoisraportin mukaan ilmastonmuutoksen hillinnässä olennaista on kerryttää ilmakehästä hiiltä peltojen ja metsien maaperään ja turvata luonnonympäristöjen hiilinielut.

Lue lisää:

Ympäristöministeriön tiedote 8.10.2017 IPCC: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla

Infograafeja IPCC:n erikoisraportin sisällöistä ilmasto-opas.fi-sivustolla

IPCC:n raportti Global Warming of 1,5 C ja lyhennelmä päätöksentekijöille (englanniksi)

Kuvan lähde, http://Ilmasto-opas.fi , Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö.

Kuvan lähde, http://Ilmasto-opas.fi , Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö.