Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)

Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, häiriöt ja shokit ja niiden vaikea ennakointi edellyttää ruokajärjestelmien kehittämistä kestävimmiksi ja muutosjoustaviksi, jotta ruokaturvan toteutuminen voidaan varmistaa myös tulevaisuudessa. Maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan toimijoilla on avainrooli Suomen ruokajärjestelmän uudistamisessa kohti vähähiilistä, resurssitehokasta, kiertotalouteen perustuvaa ja kokonaiskestävää järjestelmää. Uuden tutkimustiedon jalkauttaminen, toimijoiden yhteistyön tehostaminen ja uusien ratkaisujen kehittäminen ovat keinoja tukea toimijoiden valmiuksia yritystoiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Valtakunnallisena hankkeena toteutettava MURU-hanke, joka keskittyy osaamisen kehittämiseen ja yhteistyöverkostojen luomiseen varmentaa maaseutuelinkeinojen menestymistä ja alueellista elinvoimaa myös tulevaisuudessa koko maassa.

MURU-hanke edistää tiedonvälityksen ja toimijoiden verkottamisen kautta maatalouden ja ruokajärjestelmien sopeutumiskykyä, muutosjoustavuutta ja ilmastoviisautta. Hanke välittää tietoa ruokajärjestelmän muutosjoustavuuteen vaikuttavista tekijöistä, tunnistaa ruokajärjestelmän vahvuuksia ja tuottaa ratkaisuja sen rakenteellisiin ja alueellisiin ongelmakohtiin yhdessä toimijoiden kanssa. Hanke tuottaa tapahtumia ja materiaaleja, joiden avulla viljelijät saavat tukea ilmastoviisaaseen ja muutosjoustavaan tulevaisuuteen sopeutumiseen ja voivat lisätä elinvoimaisuuttaan ja kilpailukykyään. Hanke tekee vuorovaikutteista viestintääniin tapahtumissa, verkkotapahtumissa ja verkkoviestinnän kautta. Hankkeen toteuttaja on Luonnonvarakeskus. Hanke on rahoitettu 100 % Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Miten ilmastonmuutos, maaseutu ja maatalous liittyvät toisiinsa?

Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaikuttavat kasvavasti maa- ja elintarviketalouteen ja maaseudun kehitykseen. Maaseutu on oleellinen asia ja mahdollisuus sekä hillinnän että sopeutumisen puolella. Mahdollisuuksiin tarttumiseksi ja riskeihin varauumiseksi tarvitaan tietoa ja keskustelua ilmastonmuutoksen tuomista vaikutuksista maatalouteen ja maaseudun kehitykseen nyt ja lähitulevaisuudessa.

Miten ilmastopäästöjä voidaan maaseudulla ja maatiloilla vähentää?

Ilmastonmuutosta voidaan hillitä maaseudulla uusiutuvan energian käyttöä edistämällä, maankäytön suunnittelulla sekä kiinnittämällä huomiota viljelykäytäntöihin ja niiden ajoitukseen, energiatehokkuuteen ja energian säästämismahdollisuuksiin. Mm. uusiutuvaan energiaan perustuvat teknologiaratkaisut ja hiilinielujen lisääminen ovat maaseudun vahvuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Typensitojakasveja viljelykierrossa kasvattamalla voi vähentää typpilannoitteiden ostotarvetta ja samalla niiden valmistamisessa kuluvan energian määrää. Ravinteet kannattaa kierrättää ja käyttää tehokkaasti – esimerkiksi käyttää lannan ravinteet niin, että mahdollisimman vähän haihtuu (tai valuu) hukkaan.  Alus- ja kerääjäkasvit pelloilla auttavat myös ravinteiden talteen nappaamisessa.

Miten ilmastonmuutokseen voi maaseudulla ja maatiloilla sopeutua?

Sopeutumisessa olennaista on erilaisiin epävarmuuksiin varautuminen. Ilmastonmuutos vaatii paitsi kohdennettuja sopeutumistoimia niin myös parempaa ennakoivan sopeutumiskyvyn rakentamista maaseutuyritysten tasolla. Oman tietotason nostaminen ja riskien hajauttaminen esimerkiksi maaseudun yritystoiminnan ja maataloustuotannon monipuolistamisen avulla on eduksi. Tieto parantaa valmiuksia sopeutua useanlaisiin muutoksiin, joita ilmastonmuutos aiheuttaa niin suoraan säävaikutusten kautta (esim. äärimmäisten sääilmiöiden, kuten kuivuuskausien ja tulvien yleistyminen), kuin epäsuorasti esimerkiksi energian hinnan nousun muodossa.

Mitä minä voin tehdä omalla tilallani päästöjen vähentämiseksi?

• kasvatan peltomaan hiilinielua ja vaalin sen rakennetta ja kasvukuntoa
• vältän peltojen tiivistymistä
• huolehdin peltojen vesitaloudesta, eli ojituksesta ja salaojien toimivuudesta
• viljelen alus- ja kerääjäkasveja
• viljelen monivuotisia kasveja osana viljelykiertoa
• viljelen palkokasveja, hyödynnän biologista typensidontaa viherlannoituksena ja tuotan kotimaista valkuaisrehua ja/tai kasviproteiineja ihmisten ruoaksi
• vähennän muokkausta erityisesti turvemailla ja viljelen turvemaalla nurmikasveja
• en raivaa turvemaita uusiksi pelloiksi
• lannoitan kasvien tarpeen mukaan
• varastoin lannan asianmukaisesti, levitän lannan kasvukauden aikana ja multaan sen välittömästi
• ruokin eläimet tarpeen mukaan, vältän valkuaisyliruokintaa
• mietin, voisinko tuottaa ja käyttää uusiutuvaa energiaa (energialähteenä puu, tuuli, aurinko, biokaasu)
• valaisen ja lämmitän tarpeen mukaan
• vähennän koneiden polttoaineenkulutusta

Löytyykö maanviljelystä win-win –ratkaisuja, joissa hyötyjinä olisivat sekä ilmasto, tilan talous että isäntäväki?

Kyllä. Esimerkiksi peltojen hiilinielun kasvattaminen. Maatalousmaan hiilensidonnan lisäämisen arvioidaan olevan yksi tärkeimmistä tavoista, jolla maatalous voi ilmastotalkoisiin osallistua. Lisäksi maan eloperäisen aineen kasvu parantaa kasvukuntoa, jolla edistetään maan tuottavuutta ja sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Maan kasvukunnosta huolehtiminen lisää sietokykyä äärellisiä sääoloja vastaan. Hyvä maan rakenne ja korkea eloperäisen aineksen määrä kasvattavat maan vedenpidätyskykyä kuivina jaksoina ja toisaalta estävät maan kulkeutumisen pellolta pintavalunnan mukana rankkasateiden aikana. Lisäksi monimuotoisuuden kasvattaminen kasvinvuorotuksen, kasvilajien ja lajikkeiden monipuolisen käytön kautta lisää satovarmuutta viljelyksillä ja kasvattaa tilan riskienhallintaa. Isäntäväen hermoilu sadon onnistumisesta eri oloissa voi olla pienempää, jos peltomaan rakenne on hyvä.

Toisena esimerkkinä on luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Viljely-ympäristön monimuotoisuus toimii vakuutuksena äkillisiä ympäristön muutoksia vastaan. Runsas eliöstö maan alla ja päällä, sisältäen maaperämikrobeja, tuholaisten luontaisia vihollisia ja pölyttäjiä huolehtii muun muassa kasvitautien ehkäisystä, maan mururakenteesta, ravinteiden vapauttamisesta, tuhohyönteisten torjunnasta ja pölyttämisestä.

***

Aiemmat hankkeet

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -valtakunnallinen koordinaatiohanke (VILLE)

Koordinaatiohanke tuki ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien alueellisten hankkeiden työtä sekä lisäsi yhteistyötä ja verkotti toimijoita. Se välitti tutkimustietoa ja tietoa hallinnon linjauksista hanketoimijoiden käyttöön sekä tuotti monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi.

Hanke tuotti tapahtumia ja materiaaleja, joiden avulla maatilat saivat tukea ilmastonmuutokseen varautumiseen ja voivat lisätä elinvoimaisuuttaan ja kilpailukykyään sekä varautua ennakoivasti ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Hanke teki vuorovaikutteista ja keskustelemaan pyrkivää viestintää niin tapahtumissa, verkkotapahtumissa kuin verkkoviestinnän keinoin. Koordinaatiohanke tuki sekä maatalouden ilmastoratkaisujen kehittämistä, että myös laajemmin maaseutua elinympäristönä, sen elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kestävyyttä.

Koordinaatiohanketta rahoitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (Hämeen ELY-keskus). Hankkeen toiminta-aika oli 9/2018 – 3/2022.

Hankkeen tuotokset:

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke (2015-2018) oli valtakunnallinen tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena oli edistää maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotyötä, sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Hanke tiedotti käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla.

Hankkeen tuotokset:

-Työpajoja 19 kpl eripuolilla Suomea ja niiden kalvot ja videoinnit verkkosivustolla
-Verkkoluentosarja ilmastonmuutoksesta (10 luentoa)
-Maatalousnäyttelyiden infopisteet (3 kertaa)
-Pellonpiennartapahtumat (10 kertaa)
-Peltojen hiilensidonta -keskustelutilaisuus 2018
-Koululaisryhmien ja opiskelijaryhmien peltovierailut tutustumaan viljelykasveihin
(2016 ja 2017 syksyllä kumpanakin 200 koululaista opettajineen peltovierailuilla ja lisäksi Esedun ammattioppilaitoksen opiskelijaryhmiä)
-Alustuksia, infopisteitä ja verkostoitumista muiden tahojen järjestämissä tapahtumissa

-Peltokokeilut havainnollistamassa maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja 2016 ja 2017 Mikkelissä
-Maatilaverkosto, jossa mukana 23 tilaa
-Selvitys neuvojien ilmastotietotarpeista
-Selvitys maatalouden ilmastonmuutokseen varautumista estävistä ja edistävistä seikoista

-Tietokortteja 4 kpl
-Ammattilehtiartikkelit 18 kpl
-Sähköpostiuutiskirje 10 kpl
-Ilmasto-opas.fi –sivustolla artikkeli Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen.
-Nettisivujutut maatilojen ilmastotoimien hyvistä esimerkeistä 8 kpl
-Maatilani ilmastoratkaisut –valokuvakisa

Hanke sai rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 (rahoittajana Hämeen ELY-keskus).

VILMA-hankkeen pohjana olivat Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hankkeen kokemukset ilmastotiedonvälityksestä. ILMASE-hankkeen tarkoitus oli tuoda ilmastonmuutokseen varautuminen lähemmäs maaseutuyrittäjän arkea. Hanke kokosi maaseutuyrittäjiä ja -neuvojia, päätöksentekijöitä ja tutkijoita yhteen selvittämään ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen rajoitteita ja mahdollisuuksia. ILMASE -hankkeessa  välitettiin ilmastonmuutostietoa valtakunnallisen toimijaverkoston muodostamisen avulla, alueellisissa työpajoissa ja verkkoviestinnällä vuosina 2011-2014.

Hankkeen tuotokset:

– Ilmastotietotarpeiden selvitys
– 12 työpajaa ja niiden diaesitykset nettisivuilla
– Loppuseminaari
– 6 tietokorttia
– Nettisivusto ilmase.fi
– Osallistuminen maatalousnäyttelyihin (3 kertaa)
– Ammattilehtiartikkeleita
– Muita julkaisuja: hanke-esite, esitelmiä, postereita, abstrakteja
– Yhteistyö/toimijaverkoston sähköpostilista
– Näkyvyyttä teemalle.

Valtakunnallista tiedonvälityshanketta rahoitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (Hämeen ELY-keskus).