Terveisiä IlmastoAreenasta 23.-24.8.2019 Iissä!

Näyteikkuna

IlmastoAreena-tapahtumassa Iissä 23.-24.8.2019 Luonnonvarakeskuksen teltalla oli esillä maatalouden ja metsätalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. IlmastoTorin teltalla saattoi osallistua myös härkäpapujen määrää purkissa arvuutelleeseen visaan. Purkissa oli yhteensä 451 siementä. Visaan saatiin 154 vastausta. Oikea vastaus oli yhdellä vastaajalla.

Härkäpapu ja tattari löytyivät teltalta myös ruukussa kasvavina kasveina. Moni teltalla piipahtanut ilahtuikin elävistä esimerkeistä – ahaa, tuonkos näköinen se härkäpapu on ja nuo Kontu-lajikkeen siemenethän näyttävät samankaltaisilta kuin kahvipavut tai suklaarusinat.

Härkäpapua ja tattaria IlmastoAreenassa. Kuva: Riitta Savikko.

Palkokasveista on moneksi!

Keskusteluissa esiteltiin härkäpavun mahdollisuuksista kotimaisena valkuaisrehukasvina ja kasviproteiinin tuottajana. Esillä keskusteluissa olivat myös härkäpavun, herneen ja muiden typensitojakasvien maanparannusvaikutukset  ja kukkivina kasveina ne tarjoavat ruokaa myös pölyttäjille. Lisää palkokasvien hyödyistä kerrotaan täällä. Härkäpapu ei nykyisin tavallisina vuosina ehdi Iin korkeudella tuottaa tuleentunutta siementä ihmisille. Mutta muutaman kymmenen vuoden päästä tilanne saattaa ilmastonmuutoksen vuoksi olla toinen (ILMASOPU-hankkeen karttakuva muutoksesta). Kokoviljasäilörehuksi naudoille härkäpavusta voisi olla jo nykyisin (Luke Ruukin tietopankin artikkeli Härkäpapua säilörehuksi?).

Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista.
Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.

IlmastoTorin teltalla oli tarjolla

Keskusteluja käytiin mm. turvepeltojen viljelyn kehittämisestä, maan kasvukunnon hoidosta, ruokaturvan tärkeydestä ilmastonmuutoksen muuttaessa maailmaa, maitoketjun hiilineutraaliustavoitteista, metsien hiilinieluista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja metsätalouteen.

Luonnonvarakeskuksen infopiste IlmastoAreenassa. Kuva: Riitta Savikko.

Iin kunnanjohtajan kanssa juttelemaan päästessämme opimme, että Iin kunnan palkittu ilmastotyö on alkanut siitä, että kunnan rakennusten öljylämmitys haluttiin muuttaa uusiutuvilla energianlähteillä toimivaksi lämmitykseksi. Työ on alkanut 2012. Nykyisin kaikki kunnan omistamat rakennukset lämpiävät uusiutuvilla, mm. maalämmöllä ja ilmalämpöpumpuilla. Ilmastotyö on tuonut kunnalle kustannussäästöjä.

Luonnonvarakeskuksesta teltalla päivystivät Virpi Alenius, Marja-Leena Päätalo, Anssi Ahtikoski, Erkki Joki-Tokola ja Riitta Savikko. Kiitos kaikille teltalla piipahtaneille!

Teksti ja kuvat: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

Peltopäivä 8.8.2019 Siikalatvalla

Näyteikkuna

Kooste päivästä

Päästöt alas ja viljelyvarmuutta – ratkaisuja turvepeltojen ilmastokestävään viljelyyn

Tietoa mm. eloperäisen maan ominaisuuksista, turvepeltojen ympäristövaikutuksista ja kosteikkoviljelystä. Peltokohteella maan rakenteen havainnointia professori Laura Alakukun johdolla. Entä miten alueen erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa etsitään ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin?

Ohjelma Mankilan kylätalolla

10.00 Aamukahvit 10.20 Tervetuloa, johtava asiantuntija Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto
10.25 Kosteikkoviljely – mitä se on? tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
10.40 Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
11.10 Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet, professori Laura Alakukku, Helsingin yliopisto

11.40 Miten tutkimus- ja kehittämishankkeissa etsitään ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin?
  • Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona (OPAL-Life), tutkija Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus
  • Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät-avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA), tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
  • Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
  • Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, tutkija Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus

  • 12.10 Opastus pellonpientareelle, järjestäjät
    12.15 Lounas

    Ohjelma Räbinän tilan peltokohteella

    Maan rakenteen havainnointia, professori Laura Alakukku, Helsingin yliopisto

    Mittalaitteiden esittely, palvelupäällikkö Juha Sohlo, ProAgria Oulu

    Alueen hankkeet esittelyssä: ProAgria Oulun Pohjoiset luomudemonstraatiot ja -verkostot sekä Osaamisella tehoa – luomutuotannon koulutushanke, luomuasiantuntija, projektipäällikkö Viivi Virkkula, ProAgria Oulu

    Vapaata keskustelua

    15.00 Tapahtuma päättyy

    Lämpimästi tervetuloa!

    Lisäinfoa: Elina Nurmi, elina.nurmi@luke.fi,  puh: 029 532 2092

    Tapahtuman järjestävät Luonnonvarakeskuksen vetämä hanke OPALLife yhteistyössä Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –koordinaatiohankkeen ja ProAgria Oulun hankkeiden kanssa.

    Kutsu Peltopäivään Kilpiän tilalla 19.6.2019

    Mainoskuva3_Kilpia

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Peltopäivä 19.6.2019
    Kilpiän tilalla Lohjan Pusulassa

    Viljelijä ja luonnon monimuotoisuus
    -miten viljelijä voi vaalia luonnon monimuotoisuutta ja miten monimuotoisuus hyödyttää viljelijää?

    Mitä hyötyä monimuotoisuudesta on viljelijälle?
    Miten lajikirjoa voi havainnoida?
    Miten monimuotoisuutta voi lisätä?

    Tietoiskuja pölyttäjistä, tuhohyönteisten luontaisista vihollisista, linnuista, maaperäeliöistä ja kerääjäkasveista.

    Päivä alkaa klo 11 lounaalla Pusulan keskustassa (tarjotaan ilmoittautuneille).
    Klo 12.15 alkaen ohjelmaa Tuomas ja Iiris Mattilan Kilpiän tilalla, paaliauditoriossa ja pellolla
    Klo 15 kahvitarjoilu
    Klo 16 tilaisuus päättyy

    Ilmoittaudu mukaan pian täällä https://link.webropolsurveys.com/S/2D10C1A75BFCEEC6. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä ilmoittautujaa. Tarkempi ohjelma ja tulo-ohjeet lähetetään ilmoittautuneille.

    Tervetuloa!
    Lapset tervetuloa mukaan myös!

    Lisäinfoa: Iiris Mattila (iiris.mattila (a) gmail.com) ja Riitta Savikko (riitta.savikko (a) luke.fi).

    Tapahtuman järjestävät Kilpiän tila ja Luonnonvarakeskuksen vetämät hankkeet OPALLife ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa.

    Kutsu työpajaan: Millä eväillä tuleviin kasvukausiin? Ratkaisuja maan kasvukunnon hoitoon, maatilojen kannattavuuteen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen

    pompulat_5

     

    Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan peltojen kasvukunnon hoidosta ja viljelijän ilmastonmuutokseen varautumisen keinoista Sastamalaan!

    aika: ma 1.4.2019 klo 9-15.15

    paikka: Ravintola Patruuna, yläkerran kokoustila, Vammaksentie 1, 38210 Sastamala

    etäyhteys: omalta tietokoneelta

    Ohjelma:

    9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

    9.30 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot

    9.40 Maan fysikaalinen ja kemiallinen kasvukunto – miten luodaan viljelykasveille hyvät olosuhteet vaihtelevissa sääoloissa?, Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto kalvot ja video

    10.30 Maan biologinen kasvukunto – miten maaperän pieneliöt ja juuret ylläpitävät maan kuntoa?, Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus kalvot 

    11.00 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen ja maatalouteen – millaisia mahdollisuuksia viljelijällä on varautua riskeihin ja hyödyntää mahdollisuuksia?, Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    11.30 Lounas

    12.20 Kerääjäkasvit –miten käyttää niitä parhaiten?, Hannu Känkänen, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    12.50 Miten viljelijä voi varautua ilmastonmuutokseen? –käytännön toimia ja kokemuksia omalta tilalta, Viljelijä, maatalousteknologian dosentti Johannes Tiusanen, Ulvila kalvot ja video

    13.20 Uusiutuva energia, energiatehokkuus ja kierrätyslannoitteet kannattavuutta tukemaan, Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto kalvot ja video

    13.50 Tilan talousjohtamisen palvelut ja Neuvo2020-palvelut ProAgrialla, Maija Pitkonen, ProAgria Etelä-Suomi kalvot ja video

    14.10 Kahvit

    14.30 Yhteinen keskustelu: mistä eväitä ilmastonmuutokseen varautumiseen? Mitä toimia voisi tapahtua omalla tilalla, mitä tukea tarvitaan neuvojilta, entä tutkijoilta? yhteenveto

    15.00 Loppuyhteenveto ja päätössanat, Markku Pärssinen, MTK-Satakunta video

    15.15 Tilaisuus päättyy

    Työpaja on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit ja lounaat tarjotaan.

    Lisätietoja ja ilmoittautuminen:

    Nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 25.3.2019. Myös ilmoittautumatta saa paikalle tulla.

    Työpajan järjestävät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) ja Uudenmaan peltojen ravinnekierto kuntoon – vesistöt hyvään tilaan (UusiRaha) sekä MTK-Satakunta.

    Lämpimästi tervetuloa!

     

    logorimpsu

    Kutsu työpajaan: Miten maan kasvukunto auttaa viljelijää selviämään erilaisissa sääoloissa?

     

    Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan peltojen kasvukunnosta Kokemäelle!

    aika:  to 21.3. klo 9.15-15.15

    paikka: Kokemäen maatalousoppilaitoksen auditorio (SASKY koulutuskuntayhtymä Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki), Kauvatsantie 189, 32800 Kokemäki

    etäyhteys: omalta tietokoneelta, linkki lähetetään ilmoittautuneille

    Ohjelma:

    9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

    9.45 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot

    9.50 Maan fysikaalinen ja kemiallinen kasvukunto –miten luodaan viljelykasveille hyvät olosuhteet vaihtelevissa sääoloissa?, Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto kalvot ja video

    10.45 Maan biologinen kasvukunto – miten maaperän pieneliöt ja juuret ylläpitävät maan kuntoa?, Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus kalvot

    11.15 Lounas

    12.15 Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen – miten viljelijä voi varautua?, Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    12.45 Maan eloperäinen aines – miten se auttaa pellon kasvukunnon ylläpitämisessä?, Helena Soinne, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    13.15 Kahvit

    13.45 Maan vesitalous – millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla?, Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti kalvot ja video

    14.15 Hanke-esittelyt:

    • Tulevaisuuden alkutuotannon menestystekijät Lounais-Suomessa (TULEVA), Jari Ruski, Pyhäjärvi-instituutti kalvot ja video
    • Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA), Nora Backlund, MTK-Varsinais-Suomi kalvot ja video
    • Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    14.30 Yhteinen keskustelu: miten maan kasvukunnon hoidosta apua varautumiseen? Mitä pitäisi tapahtua omalla tilalla, entä mitä tukea tarvitaan tutkimukselta, entä hallinnolta? yhteenveto

    15.10 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

    15.15 Tilaisuus päättyy

    Työpaja on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit ja lounaat tarjotaan.

    Työpajaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä webinaarina tietokoneelta. Etäosallistujiksi ilmoittautuneille lähetetään linkki etukäteen.

     

    Lisätietoja ja ilmoittautuminen:

    Ilmoittautua voi nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 15.3.2019.

    Järjestäjät:

    Työpajan järjestävät Pyhäjärvi-instituutin hanke Tulevaisuuden alkutuotannon menestystekijät Lounais-Suomessa (TULEVA), MTK-Varsinais-Suomen hanke Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) ja Luonnonvarakeskuksen hanke Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE).

    Lämpimästi tervetuloa!

    logorimpsu

    Kutsu Peltomaan orgaaninen aines – mitä, missä, milloin? -seminaariin/webinaariin 25.3.2019

    peltomaan_orgaaninen-aines_kuvapalkki

     

    Aika: ma 25.3.2019 klo 12–16
    Paikka: Säätytalo, Snellmaninkatu 9–11, Helsinki, Sali 3

    Miten peltomaan eloperäinen aines vaikuttaa satoon? Kuinka kestäviä maanparannusaineet ovat? Entä millaisia ilmastollisia vaikutuksia maanparannusaineilla voisi saavuttaa?

     

    Ohjelma

    12.00  Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus (Luke)
    12.05  Avaussanat, Birgitta Vainio-Mattila, maa- ja metsätalousministeriö video
    12.10  Peltomaan hiilen pitkäaikainen trendi, Jaakko Heikkinen, Luke kalvot
    12.20  Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon, Tapio Salo, Luke kalvot ja video
    12.40  Maan orgaanisen aineksen vaikutus typen mineralisaatioon, Helena Soinne, Luke kalvot ja video
    13.00  Maan ominaisuudet eri kerroksissa, Riikka Keskinen, Luke kalvot ja video
    13.20  Yhteiskunnallisesti optimaalinen typen ja hiilen käyttö maataloudessa – taloudellinen tarkastelu, Matti Sihvonen, Helsingin yliopisto kalvot ja video

    13.40  Salamapuheenvuorot
    Arja Nykänen, ympäristöministeriö kalvot ja video
    Sami Talola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK-Varsinais-Suomi kalvot ja video

    13.50  Kahvi

    14.20  Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines, Katri Rankinen, Suomen ympäristökeskus kalvot ja video
    14.40  Maanparannus – mahtava mahdollisuus? Kristiina Regina, Luke kalvot ja video

    15.10  Salamapuheenvuorot
    OSMO-hanke, Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi kalvot ja video
    CarbonAction-hanke, Eija Hagelberg, Baltic Sea Action Group video video
    CARBO-hanke, Panu Korhonen, Luke kalvot ja video
    PERA-hanke, Sami Ovaska, Luke kalvot ja video

    15.30  Keskustelua ja kysymyksiä yhteenvetokalvot
    15.55  Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle
    16.00  Tapahtuma päättyy

    Seminaarin järjestävät hankkeet Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI), Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE).

    Seminaari on kaikille avoin ja maksuton, ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä webinaarina.

    Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
    Ilmoittautua voi lomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Riitta Savikolta myös lisätietoja. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 18.3.2019.

    Tervetuloa!

    logorimpsu

    Tervetuloa Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen nyt ja tulevaisuudessa -seminaariin ja webinaariin 17.10. Mikkeliin 

     

    Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan maatalouden ilmastoratkaisuista seminaariin Mikkeliin! Ilmastoratkaisut alkavat maaperästä, ruohonjuuritasolta, ja ulottuvat tulevaisuusvisioihin. 

    aika: ke 17.10. klo 13.00-16.00, kahvitarjoilu klo 12.30 alkaen
    paikka: Kenkäveron päärakennus, Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli
    etäyhteys: http://vod.kepit.tv/luke.html

    Ohjelma:

    13.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus (video)

    13.05 Maan kasvukunnon hoito on maanviljelyn ilmastoviisauden ytimessä, Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, OSMO-hanke (video)

    13.40 Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille – ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudestaKaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus (video)

    14.10 Kilpailukykyinen ja vähähiilinen elintarvikealan tulevaisuus 2030 – case Etelä-Savo, Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus (video)

    14.40 Tauko

    14.50 Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen antia

    15.30 MTK:n toiveita ilmastotiedonvälitykselle jatkossa, kommenttipuheenvuoro toiminnanjohtaja Vesa Kallio, MTK-Etelä-Savo (video)

    15.40 Keskustelua ja kysymyksiä maatalouden ilmastoratkaisuista ja ilmastotiedonvälityksestä

    16.00 Tilaisuus päättyy

    Jukka Rajala kertoo maan kasvukunnon hoidosta. kuva: Elina Nurmi

    Jukka Rajala kertoo maan kasvukunnon hoidosta. kuva: Elina Nurmi

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    ******

    Seminaari on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien, opiskelijoiden, tutkijoiden ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

    Seminaaria on mahdollista seurata myös etäyhteydellä webinaarina tietokoneelta. Etäosallistujiksi ilmoittautuneille lähetetään linkki etukäteen. Kalvot ja videot tulevat myös myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi-sivustolle.

    Voit antaa tapahtuman järjestäjille palautetta tämän lomakkeen kautta.

    Ilmoittautuminen:
    Ilmoittautua voi nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 9.10.2018.

    Seminaarin järjestää Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke.
    Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548.

    Lämpimästi tervetuloa!

    vilma-logorimpsu

    Maatilani ilmastoratkaisut -kuvakisan voitto Rekolan tilalle Kangasalle

     

    Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hanke ja Maaseudun Tulevaisuus järjestivät valokuvakisan Maatilani ilmastoratkaisut.

    Kuvakisan voitti Rekolan tila Kangasalta, omalta tilalta otetulla maisemakuvalla.

    Kuva: Henri Murto. Rekolan tila Kangasalla.

    Kuva: Henri Murto.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Voittajakuvan ottanut Henri Murto kertoo:

    Kuva on Rekolan biodynaamiselta luomutilalta, Kangasalta,  jossa pyöritän luomupuutarhatilaa maatilan yhteydessä. Kuva on otettu vuoden 2017 juhannuksena.

    Rekolan tilalla on viljelty biodynaamisesti maata, jo yli 45 vuoden ajan, joten kyseessä on todellisesti edelläkävijätila bio- sekä kiertotalouden saralla. Tilalla on emolehmäkarjaa, viljanviljelyä, jatkojalostusta sekä kaupallinen puutarha. Tilan toiminnan sydämenä voidaan pitää emolehmäkarjaa, joka laiduntaa tilan maita (mm. kuvassa näkyvät pellot) ja syö talvisin vain tilalla tuotettua apila-timoteinurmea, virna-kaura-säilörehua sekä herne-kauraa. Lehmien lanta otetaan talteen ja kompostoidaan, joten olemme myös lannoitteden suhteen omavaraisia. Tämä on todellista kierto- ja biotaloutta, koska emme tarvitse tilan ulkopuolelta lannoitteita tai rehuja. Nurmet sitovat myös hyvin hiiltä maahan ja kompostoidulla karjanlannalla lannoitetut pellot lisäävät maaperän humuskerrosta, joka sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ilmasta maaperään. Elävä maa runsaan humuskerroksen sekä nurmien kanssa on todella tehokas keino sitoa ilmasta hiilidioksidia.

    Kompostoitu karjanlanta mahdollistaa myös todella monipuolisen sekä laadukkaan luomujuuresten- sekä vihannesten viljelyn. Puutarhalla karjanlanta kompostoidaan noin 10 kuukauden ajan ja neljän vuoden viljelykierron kera olemme täysin omavaraisia lannoituksen suhteen. Kun ravinteet kiertävät tilan sisällä, niin vältymme myös ravinnehuuhtoutumisilya järviin sekä lopulta Itämereen. Omavaraisuus, monipuolinen tuotanto sekä laadukkaat tuotteet näkyvät myös taloudellisessa tuloksessa sekä asiakastyytyväisyydessä.

    Laiduntavien lehmien merkitys näkyy kuvassa myös vasemmalla olevassa peltosaarekkeessa, jossa sijaitsevat puut pääsevät esteettisesti kauniisti esiin maisemassa, koska lehmät pitävät peltosaarekkeiden pajut yms. agressiivisesti leviävät kasvit kurissa. Luonnon monimuotoisuus on myös huippuluokkaa laiduntavien lehmien ansiosta, ja tilan mailta onkin tavattu mm. monia harvinaisia perhos- sekä hyönteislajeja. Kuvan heinäladossa varastoimme kuivaheinää, jota lehmät syövät talvisin.

    ***

    Valokuvakisa järjestettiin 26.6.-31.10.2017. Valokuvakisan raatiin kuuluivat Markus Eerola ja Liisa Pietola MTK:sta, viljelijä Tuomas Mattila, Tapani Veistola Luonnonsuojeluliitosta ja päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuus-lehdestä. Raati kommentoi, että osallistujakuvissa oli hyvin oivallettu maatalouden ilmastotyön mittakaava, pelto- ja maisemataso ja viljelytoimet, kuvissa ei ollut esillä esimerkiksi energiansäästölamppuja. Kuvakisan toivottiin poikineen myös  eteenpäinvieviä maaseudun ilmastoratkaisujen keskusteluja.

    OKRA-näyttelyssä härkäpapuvisaa ja tietoa maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista

     

    Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke osallistui OKRA-maatalousnäyttelyyn  osana Luonnonvarakeskuksen osastoa. Pisteellämme sai arvuutella purkin sisältämien härkäpavun siementen määrää. Lisäksi pöydällämme oli jaossa tietokortteja eri teemoista: Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseenPalkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta, Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä ja neljäntenä Ilmastonmuutoksen vaikutuksia peltoviljelyyn Suomessa. OKRAan jaettavaksi ehti myös aivan painotuore tietokortti Suometsien ilmastoviisas metsänhoito.

    Okra-näyttelyssä 2018 tietoa saatavilla maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista. Kuva: Jaana Sorvali

    Okra-näyttelyssä 2018 tietoa saatavilla maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista. Kuva: Jaana Sorvali

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Naapuripisteillä OPAL-Life-hanke kertoi PeltoOptimi-työkalusta, jonka avulla viljelijä voisi pisteyttää peltojansa esimerkiksi satopotentiaalin, sijainnin ja ympäristövaikutusten pohjalta. Toisessa naapuripöydässä SOMPA-hanke kyseli viljelijöiden näkemyksiä turvemaiden ilmastoviisaiden viljelytapojen käyttökelpoisuudesta ja soveltuvuudesta arkeen. Luken osastolla esillä olleet erikoiskasvit, tai tulevaisuuden viljelykasvit, kiinnostivat myös kovasti kävijöitä. Onkos sinulle tattari tuttu, entä sinilupiini tai kvinoa? Erikoiskasveista löytyy lisätietoja FutureCrops-hankkeen sivuilta.

    Härkäpapuvisaamme osallistui  kaikkiaan 766 ihmistä. Kiitos kaikille osallistujille! Purkin siemenmäärä luvattiin kertoa OKRAn jälkeen tällä nettisivulla, joten tässä se tulee: 2018. Oikean määrän tiesi tai arvasi 14 vastaajaa. Kahdenkymmenen siemenen haarukalla lähellä oikeaa vastausta oli lisäksi 17 vastaajaa.

    Ja mitenkäs härkäpapu sitten liittyy ilmastoviisaisiin ratkaisuihin? Härkäpapu kuuluu palkokasveihin, se kykenee biologiseen typensidontaan. Osana viljelykiertoa se tuottaa peltoon viherlannoitusta, tekee hyvää maan rakenteelle ja siitä saavat niin kotieläimet kuin ihmiset proteiinipitoista syötävää. Lisäksi pölyttäjät ja hyötyhyönteiset pitävät härkäpavun tuottamasta medestä. Eli härkäpapu on yksi esimerkki todella monihyötyisestä kasvista. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR julkaisi 2018 Härkäpavun viljelijän huoneentaulun, johon on koottu olennaisimmat viljelyvinkit.

     

    Kukkiva härkäpapu. Kuva: Elina Nurmi

    Kukkiva härkäpapu. Kuva: Elina Nurmi

    Härkäpavun palkoja. Kuva: Elina Nurmi.

    Härkäpavun palkoja. Kuva: Elina Nurmi.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    OKRA-maatalousnäyttely järjestettiin Oripäässä 4-7.7.2018. Näyttelyssä kävi neljän päivän aikana yli 81 000 vierasta. Ensi vuonna OKRA-näyttely on tulossa 3.-6.7.2019, tuttuun tapaan Oripään lentokentällä.

    Teksti: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

    Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokortti saatavilla!

    Korvesta kehittynyt mustikkaturvekangas. Kuva: Hannu Nousiainen.

    Korvesta kehittynyt mustikkaturvekangas. Kuva: Hannu Nousiainen.

    Suomen metsistä neljännes on suometsiä. Suometsien maaperä on turvetta, joka hajoaa hitaasti ja tuottaa kasvihuonekaasuja – hapellisissa olosuhteissa hiilidioksidia ja hapettomissa olosuhteissa metaania. Näiden turvemailla kasvavien metsien maaperän päästöt vastaavat suuruudeltaan noin neljännestä Suomen metsien puuston hiilinielusta. Metsänhoitotoimin ja vesitaloutta säätelemällä voidaan vähentää ojitettujen suometsien päästöjä. Pitämällä suometsät puustoisina voidaan huolehtia sopivasta kuivatuksesta ja välttää päästöjä lisäävää ojien kaivamista.

     

    Miten voi toimia suometsien kanssa ilmastoviisaasti? Neuvoja löydät tietokortista, jonka ovat kirjoittaneet Timo Penttilä, Raija Laiho ja Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta. Kirjoittajat tutkivat metsien ja soiden ilmastovaikutuksia sekä kehittävät keinoja vähentää turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä.

    Tutustu Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokorttiin!