Tervetuloa mukaan Agrometsätalousseminaariin 12.9.2019

Näyteikkuna

Agrometsätalousseminaari torstaina 12.9.2019 klo 9 – 16 Livian ammattiopistolla, Tuorlantie 1 E, 21500 Kaarina.

Mukana muun muassa pitkän linjan viljelijä, neuvoja ja maaperätieteilijä Stephen Briggs Iso-Britanniasta, tutkija Karoliina Rimhanen Luonnonvarakeskuksesta, vanhempi tutkija Michael den Herder, AFINEt-projekti/Euroopan metsäinstituutti sekä arboristi Tiina Hopeakoski.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 4.9.2019, ilmoittautumislinkki: https://link.webropolsurveys.com/S/D8F82B1EB2E48AD2

Mitä on kiertotalous maanviljelyssä, kotieläintuotannossa ja ruokajärjestelmässä?

Näyteikkuna

Wageningenin yliopiston kotieläintutkimuksen johtaja Martin Scholten kertoo videolla kiertotaloudesta maataloudessa ja ruokajärjestelmässä. Muutama poiminta:
  • Kiertotalous yrittää välttää ruoantuotannon resurssien päätymistä hukkaan, resurssit yritetään käyttää hyödyksi
  • Kiertotaloudessa ytimessä on maaperä, maaperä voi toimia hiilivarastona ja hiilinieluna
  • Kotieläintuotanto ja lanta ovat olennainen osa hiilen ja ravinteiden kiertoa ruoantuotannossa
  • Kotieläimet ovat olennainen osa kestävää ruoantuotantoa ja kiertotaloutta, eläimille voidaan syöttää rehua, joka ei ole ihmisruoaksi kelpaavaa esimerkiksi nurmea
  • Lähestymistapa on systeemitasoinen (eli ehkä sen voisi lyhyesti kuvata niin, että yritetään löytää kokonaisvaltaisemmin ratkaisuja, ei osaoptimoida yhtä pientä osasta)
  • Lisätietoja www.wur.eu/circularfood

    Mistä maataloudesta lähtöisin olevat kasvihuonekaasupäästöt tulevat?

    Näyteikkuna

    Infograafi selventää Suomen tilannetta maataloudesta lähtöisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen kokoluokista ja lähteistä vuonna 2017. Kuvassa mukana kolme sektoria, maatalous, energia sekä maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous.

    Maataloudesta lähtöisin olevat kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2017.
    Tietojen lähde: Tilastokeskus 2019. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2018.
    Piirros: Ville Heimala.

    IPCC: Maankäytöllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksessa – kestävä maa- ja metsätalous on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa

    Näyteikkuna

    Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi Climate Change and Land -raportin yhteenvedon torstaina 8.8.2019. Climate Change and Land -raportin teemoja ovat ilmastonmuutos, aavikoituminen, maaperän kunnon heikkeneminen, kestävä maankäyttö, ruokaturva sekä kasvihuonekaasujen sitoutuminen ja vapautuminen maaekosysteemeissä. Raportin mukaan maapallon lämpenemisen pysäyttäminen alle 1,5 asteeseen vaatii kaikilta sektoreilta toimenpiteitä. Maankäyttösektorin tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja.

    IPCC:n raportti antaa toivoa: ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on vielä mahdollista, mutta se edellyttää maankäyttösektorin osalta metsien ja maatalousmaan nykyistä kestävämpää käyttöä. Kestävä maankäyttö tarjoaa ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi ratkaisuja ruoan riittävyyden varmistamiseen, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen.

    Raportti toteaa, että kestäviä ratkaisuja on rakennettava paikallisten toimijoiden kanssa, hyvää hallintoa ja ilmastokestäviä ohjauskeinoja kehittäen. Eri puolilla maapalloa toteutetaan jo monia kestäviä toimia, mutta ne täytyy saada laajempaan käyttöön.

    Luonnonvarakeskuksen ja Ympäristöministeriön tiedote: IPCC: Maankäytöllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksessa – kestävä maa- ja metsätalous on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa

    Kuvan lähde: Luonnonvarakeskus ja Ympäristöministeriö, https://www.luke.fi/IPCC/

    Maanviljelijän tietobaari -podcast

    Näyteikkuna

    Maanviljelijä ruokkii maata, joka ruokkii pieneliöitä, jotka puolestaan ruokkivat kasveja, jotka ruokkivat meitä. Kuulostaa selkeältä, mutta pelto on monimutkainen ekosysteemi, johon vaikuttavat monet asiat. Maanviljelijät jatkuvasti kokeilevat ja oppivat kokemuksistaan, etenkin nyt kun ruuantuotannosta ja ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon. Nuoret maanviljelijä – tutkijat Juuso Joona Joutsenosta ja Tuomas Mattila Pusulasta kertovat 8- osaisessa Yle Areenan podcast-sarjassaan omista kokemuksiaan sekä maanviljelijöinä että tutkijoina.

    Maanviljelijän tietobaari: https://areena.yle.fi/1-50217136

    OKRA-näyttelypisteellä 2019 esillä ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja

    Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –hanke oli mukana OKRA-näyttelyssä Oripäässä 3.-6.7.2019 Luonnonvarakeskuksen osastolla. Pisteellämme saattoi osallistua ilmastonmuutokseen varautumisen kiinnostavia keinoja koskevaan kyselyyn. Vastauksia kyselyyn saimme 105 kpl ja arvontapalkinnot, muistikirjat, on postitettu kunkin päivän onnekkaille. Lisäksi jaossa oli tietokortteja Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen, Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta, Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä ja Suometsien ilmastoviisas metsänhoito. Posterissa esittelimme maatilojen ilmastotoimia ja palkokasvien hyötyjä. Jaoimme pisteellä niittysiemenseosta pienissä pusseissa, pussukoita lähti maailmalle 595 kpl.

    Pisteellämme käytiin monia mielenkiintoisia keskusteluja ilmastonmuutokseen liittyvistä teemoista. Keskustelun aiheina olivat esimerkiksi vieraslajit, rikkakasvit, turvepeltojen hyödyt ja haasteet ja ilmastoviisas karjatalous lehmien syyllistämisen sijasta. Osa väestä koki ilmastokeskustelun menneen vaalikeväänä vouhotukseksi ja maaseudun ja maatalouden positiivisten ilmastoratkaisujen jääneen ihan pimentoon julkisessa keskustelussa ja vain kaupunkinuorten elämäntavan olevan esillä. Metsien hiilinielulaskenta oli myös keskusteluissa. Metsät ja hiilinielut –teema ja metsänhoito- ja hakkuutavat koettiin hämmentävänä, kun mielipiteitä ja tutkimustuloksia on niin monenlaisia ja Luonnonvarakeskuksen uutisoinnissakin on ollut erilaisia tuloksia. Myös pölyttäjille hyötyjä tuovat kasvit olivat keskusteluteemana, niin luonnon niittykasvit kuin pelloilla viljeltävät kukkivat viljelykasvit, kuten apilat, härkäpapu, hunajakukka ja ahdekaunokki. Luonnonhoitopellot ja monimuotoisuuspellot sekä peltojen pientareet voivat tarjota hyötyhyönteisille ruokaa ja suojaa. Hyönteisistä ravintoverkko jatkuu esimerkiksi lintuihin. Monimuotoiset elinympäristöt auttavat eliöitä varautumaan ilmastonmuutokseen.

    Naapuripisteellä OPALLife-hankkeen väki kertoi PeltoOptimi-työkalun mahdollisuuksia peltojen luokitteluun. Luonnonvarakeskuksen osastolla esiteltiin monipuolisesti maatalouden tutkimuksen teemoja. Esillä oli muun muassa erikoisempia viljelykasveja, kuten härkäpapua, kuminaa, tattaria, kvinoaa ja amaranttia; hiilijalanjälkilaskentaa, kierrätysravinteita, ravinnetaseita, kasvinterveyden tutkimusta, pölyttäjätutkimusta, puutarhatutkimusta ja luomututkimusta.     

    Kiitos kaikille pisteellämme piipahtaneille!

    Teksti: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

    OKRA-näyttelyn 2019 ilmastopiste Luonnon-
    varakeskuksen osastolla. Elina Nurmi kertoo OPALLife-hankkeesta. kuva: Riitta Savikko

    Hyviä esimerkkejä maatilojen ilmastotoimista

    Näyteikkuna

    Mitä maatiloilla voidaan tehdä ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseksi? Maatilojen ilmastotoimet ovat ilmastonmuutokseen varautumista. Varautumiseen kuuluu sekä  ennakoivaa sopeutumista ilmastonmuutoksen tuomiin vaikutuksiin että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

    Tähän on koottu hyviä esimerkkejä maatilojen ilmastotoimista.

    Piirros:Ville Heimala.

    Piirros:Ville Heimala.

    Tilaa Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hankkeen uutiskirje!

    Näyteikkuna

     

    Tule mukaan  Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa-hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin 5-8 kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548.

    Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hankkeen uutiskirjeen tilauslomake.

    Löydät meidät myös facebookista!

    pompulat_5

    Viljelijä ja luonnon monimuotoisuus teemana Kilpiän Peltopäivässä 19.6.2019

     

    Peltopäivässä Kilpiän tilalla 19.6.2019 pääsimme perehtymään luonnon monimuotoisuuteen ja keinoihin, joilla viljelijä voi havainnoida ja vaalia luonnon monimuotoisuutta.

    Pääsimme oppimaan viljelykiertojen monimuotoistamisesta, sekä pölyttäjistä ja pölyttäjille hyödyllisistä kasveista. Toisilla peltopisteillä opittiin tuhohyönteisten luontaisista vihollisista ja niiden elinympäristöistä, maaperän monimuotoisuudesta, maaperäeliöistä ja keräsienistä sekä juurten maaperäeliöille tuottamasta ruoasta. Pääsimme perehtymään myös Kilpiän tilan käyttämiin seoksiin, puukujanteeseen, kukkakaistaan, kerääjäkasviseoksiin ja kauran lajikekokeiluihin. Kuulimme myös maatalousympäristön linnuista ja niille mieluisista pesäpaikoista.

    Tapahtuman järjestivät Kilpiän tila ja Luonnonvarakeskuksen vetämät hankkeet OPALLife ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

    Lue tarkempi OPALLife-hankkeen tekemä kooste Luonnon monimuotoisuus puheena Peltopäivillä

    Tuomas Mattila kertoi kerääjäkasvien käytöstä Kilpiän tilalla. Kuva: Riitta Savikko

    Tuomas Mattila kertoi kerääjäkasvien käytöstä Kilpiän tilalla. Kuva: Riitta Savikko

     

     

     

     
     

     

     

     
     

     

     

     
     
     

    Maaperää tutkimassa Ansa Palojärven opastuksella. Kuva: Riitta Savikko.

    Maaperää tutkimassa Ansa Palojärven opastuksella. Kuva: Riitta Savikko.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Pirjo Peltonen-Sainio kertoi viljelyn monimuotoistamisesta. Kuva: Riitta Savikko

    Pirjo Peltonen-Sainio kertoi viljelyn monimuotoistamisesta. Kuva: Riitta Savikko

    Pellonpiennarpäivä Mustialassa 8.8.2019

     

    Pellonpiennarpäivässä esitellään luomuviljelyn koe- ja kokeilutoimintaa Hämeen ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimusmaatilalla Mustialassa. Kahdeksalla eri pisteellä on nähtävillä mm. nurmiviljelyn erikoisuuksia,  laiduntamisen kaistakokeiluja, rehumaissia, viljojen laji- ja lajikekokeita, maatiaiskasveja, luomulannoitus- ja rikkakasvikokeita sekä pölytyskaista. Alueelta löytyy myös pieni luomulannoitettu perunamaa. Koekenttiä on mahdollista tarkastella myös ilmasta käsin droonin ottamien kasvustoseurantakuvien avulla.

    Torstaina 8.8.2019 järjestettävä pellonpiennarpäivä on kaikille avoin. Tapahtuma alkaa kello 11 luomulounaalla opiskelijaravintola Huttulassa (Mustialantie 105, Tammela).  Päivän avaus on klo 12 ja toiminta koekentillä alkaa klo 12.30. Puistossa on Luomukahvila ja -tori. Kampuksella toimii myös kotieläinpiha. Tilaisuus päättyy kello 16.

    Lisätietoa http://bit.ly/luomuhame

    Tervetuloa!

     

    luomussa_vara_parempi_pellonpiennars_08082019