Peltopäivässä Kilpiän tilalla 19.6.2019 pääsimme perehtymään luonnon monimuotoisuuteen ja keinoihin, joilla viljelijä voi havainnoida ja vaalia luonnon monimuotoisuutta.

Pääsimme oppimaan viljelykiertojen monimuotoistamisesta, sekä pölyttäjistä ja pölyttäjille hyödyllisistä kasveista. Toisilla peltopisteillä opittiin tuhohyönteisten luontaisista vihollisista ja niiden elinympäristöistä, maaperän monimuotoisuudesta, maaperäeliöistä ja keräsienistä sekä juurten maaperäeliöille tuottamasta ruoasta. Pääsimme perehtymään myös Kilpiän tilan käyttämiin seoksiin, puukujanteeseen, kukkakaistaan, kerääjäkasviseoksiin ja kauran lajikekokeiluihin. Kuulimme myös maatalousympäristön linnuista ja niille mieluisista pesäpaikoista.

Tapahtuman järjestivät Kilpiän tila ja Luonnonvarakeskuksen vetämät hankkeet OPALLife ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

Lue tarkempi OPALLife-hankkeen tekemä kooste Luonnon monimuotoisuus puheena Peltopäivillä

Tuomas Mattila kertoi kerääjäkasvien käytöstä Kilpiän tilalla. Kuva: Riitta Savikko

Maaperää tutkimassa Ansa Palojärven opastuksella. Kuva: Riitta Savikko.

Pirjo Peltonen-Sainio kertoi viljelyn monimuotoistamisesta. Kuva: Riitta Savikko

Pellonpiennarpäivässä esitellään luomuviljelyn koe- ja kokeilutoimintaa Hämeen ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimusmaatilalla Mustialassa. Kahdeksalla eri pisteellä on nähtävillä mm. nurmiviljelyn erikoisuuksia,  laiduntamisen kaistakokeiluja, rehumaissia, viljojen laji- ja lajikekokeita, maatiaiskasveja, luomulannoitus- ja rikkakasvikokeita sekä pölytyskaista. Alueelta löytyy myös pieni luomulannoitettu perunamaa. Koekenttiä on mahdollista tarkastella myös ilmasta käsin droonin ottamien kasvustoseurantakuvien avulla.

Torstaina 8.8.2019 järjestettävä pellonpiennarpäivä on kaikille avoin. Tapahtuma alkaa kello 11 luomulounaalla opiskelijaravintola Huttulassa (Mustialantie 105, Tammela).  Päivän avaus on klo 12 ja toiminta koekentillä alkaa klo 12.30. Puistossa on Luomukahvila ja -tori. Kampuksella toimii myös kotieläinpiha. Tilaisuus päättyy kello 16.

Lisätietoa http://bit.ly/luomuhame

Tervetuloa!

Peltojen hyvä kuivatus on pellon kasvukunnon perusasia, johon on viime vuosina kiinnitetty liian vähän huomiota. Aihetta on tutkittu runsaasti koti- ja ulkomailla, mutta kuivatuksen puutteet ovat yleisiä. Useimmat Suomen pellot on salaojitettu, mutta ojitusjärjestelmien huoltoon ja ylläpitoon ei ole panostettu. ja sateisina kausina monen tilan pellot kärsivät märkyydestä. Kasvit tarvitsevat kasvuunsa ilmavaa ja kuohkeaa maata. Jos maan ruokamultakerros vettyy, sato jää heikoksi ja maa on herkkä tiivistymään, kertoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeen tuore raportti.

Ydinasioita:

-Hyvä kuivatus on pellon kasvukunnon perusta
-Kasvit tarvitsevat kasvuunsa ilmavaa ja kuohkeaa maata
-Kuivatuksessa on yleisesti puutteita
-Jos ruokamultakerros vettyy, sato jää heikoksi ja maa on herkkä tiivistymään
-Kuivatuksen puutteiden korjaaminen vaatii systemaattista kehitystyötä
-Kuivatuksen tila saadaan selville seuraamalla pohjaveden korkeutta esim lapiolla kaivetuista kuopista ja mittaamalla laskuaukosta tuleva vesimäärä
-Kuivatuksen yleiset edellytykset on tarpeen tuntea ja kuivatusjärjestelmien toimintahäiriöt tulee löytää ja korjata
– Raportissa kuivatuksen teoriaa ja hyviä käytäntöjä kuivatusjärjestelmien vikojen etsimiseen ja korjaamiseen (mm. laskuaukkojen ja reunaojien huolto, salaojahuuhtelu, tukosten paikannus ja korjaus, lisäsalaojituksen tarpeen arviointi)
– On tunnistettava tapauskohtaisesti, millaisen kuivatuksen kukin peltolohko ja lohkon osa tarvitsevat
-Maan vedenläpäisykyky on tarpeen ottaa huomioon salaojitusta suunniteltaessa
-Huonosti vettä läpäisevillä mailla veden pääsyä salaojiin tulee nopeuttaa esim.
yhdistämällä salaojat soralla maan pintakerroksiin, joiden läpäisevyyttä parannetaan muutaman vuoden välein toistettavalla myyräojituksella

Lue lisää raportista Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan. Tuomas J. Mattila, Jukka Rajala ja Heikki Ajosenpää. 2019. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 195. 64 s.

Helsingin yliopiston tiedote 10.6.2019: OSMOn Raportti Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan -julkaistu

Kasvihuoneala puolitti hiilijalanjälkensä vuosien 2004-2017 välillä. Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa Kauppapuutarhaliitolle ja Österbottens svenska producentförbund r.f.:lle tehdyssä tutkimuksessa laskettiin ilmastovaikutus kotimaisissa kasvihuoneissa tuotetuille kurkulle, tomaatille ja salaatille.

Tomaatin ilmastovaikutukselle saatiin tulos 2,6 kgCO2-ekv/kg, kurkulle 2,0 kgCO2-ekv/kg ja salaatille 2,7 kgCO2-ekv/kg. Kaikkien tuotteiden ilmastovaikutukset olivat vuosien 2017 ja 2004 välillä alentuneet merkittävästi, tomaatin 61 %, kurkun 45 % ja salaatin 18 % johtuen pääosin lämmityspolttoaineiden muuttamisesta fossiilisista uusiutuviin. Kasvihuoneissa käytetyn öljyn määrä on pudonnut peräti 85 prosenttia vuosien 2004-2017 välillä.

Myös vesijalanjälkiä selvitettiin. Kotimaisen tomaatin vesijalanjälki oli 35 l/kg, kurkun 17 l/kg ja salaatin 36 l/kg. Espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki on noin 91 kertaa korkeampi kuin Suomessa.

Lue lisää Kauppapuutarhaliiton verkkosivuilta.

Selvitys: Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta 2004 ja 2017 todellisten energiankulutustilastojen perusteella sekä vesijalanjälki. Lue lisää.

kuva: Anne Nissinen/Luken arkisto