Kirjoittajan arkistot:admin

Ruokaketjun tulevaisuustärskyt – visioita vastuullisuuteen 13.11.

Näyteikkuna

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Saimaa Stadiumi, Raviradantie 22 B, Mikkeli, Vire-ravintolaparvi 2. krs

Vastuullisuus on yritystoiminnan nouseva trendi. Tiedostava kuluttaminen ja vastuulliset valinnat ovat jo nyt kuluttajien keskuudessa merkittävä ilmiö. Tilaisuudessa kuullaan ja keskustellaan siitä, miten ruokaketjun yritykset toteuttavat vastuullisuutta ja millaisia toimia tunnistetaan tarpeelliseksi tulevaisuudesta. Kuluttajien näkemyksiä vastuullisuudesta kuullaan juuri valmistuneesta tutkimuksesta. Esittelypisteillä yrityksiä sekä muita toimijoita. Tilaisuuden tarjoilut ja ruokamaistiaiset tarjoavat mahdollisuuden tarkastella ja pohtia niiden vastuullisuutta.

OHJELMA:
11.00 Ilmoittautuminen, tervetuliaissmoothie ja tutustumista esittelypisteisiin
11.30 Tervetuloa Ruokaketjun tulevaisuustärskyille, projektipäällikkö Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
11.35 Vastuullisuus haastaa ruokaketjun toimijoita, professori emerita Sirpa Kurppa, Luonnonvarakeskus
12.05 Vastuullisuustulkintoja Jäppilästä, luomuviljelijä ja –karjankasvattaja, toimitusjohtaja Esko Rissanen Hyvätuuli Highland Oy
12.35 Mistä kaupan vastuullisuus on tehty?, K-kauppias Esa Kettunen, Savonlinna
13.05 Tutustumista esittelypisteisiin, kahvitarjoilu ja ruokamaistiaisia
14.00 Mikä kuluttajista on vastuullista?, markkinatutkimuspäällikkö Milla Alanärä, Foodwest oy (puheenvuoroa ei ole mahdollista seurata etäyhteydellä)
14.30 Ruokaketjun vastuullisuus 2.0 -paneeli: Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Panelisteina Sirpa Kurppa, Esko Rissanen, Esa Kettunen, Milla Alanärä
15.20 Yhteenveto päivän keskustelusta, johtava tutkija Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus
15.30 Tilaisuus päättyy

Osallistua voi myös etäyhteydellä!

Tilaisuus on maksuton. Ilmoittaudu 8.11. mennessä tästä.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Taina Harmoinen, KURVI-hanke, taina.harmoinen(a)xamk.fi, 040 662 5560

projektipäällikkö Päivi Kurki, VILLE-hanke, paivi.kurki(a)luke.fi, 0295 326 285

Järjestäjät:
Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI –hanke ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa – VILLE -valtakunnallinen koordinaatiohanke

Ilmastoviisas maatilayritys -kirja on julkaistu

Näyteikkuna

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Ilmastoviisas maatilayritys -kirja kokoaa yhteen alan tuoreinta tutkimustietoa ja kuvaa käytännöllisiä tilatason ratkaisuja. Siinä käsitellään laajasti maatalouden ja ilmastonmuutoksen suhdetta sekä ilmastoviisasta peltoviljelyä ja kotieläintuotantoa unohtamatta energiankäyttöä, metsien merkitystä ja ruoan ilmastovaikutuksia.

Kirja julkaistaan osana ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen Tieto tuottamaan -kirjasarjaa. Kirjoittajina on kattava joukko Suomen johtavia tutkijoita ja alan asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta, Helsingin yliopistosta, ProAgriasta, MTK:sta, Valiolta, BSAG:sta, SYKE:stä, Ilmatieteen laitokselta ja Fabasta. Kirja on tilattavissa ProAgrian verkkokaupasta.

Syksyn webinaarit

Näyteikkuna

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi -webinaari ti 8.10. klo 10-11.
Alustajana apulaisprofessori Annukka Vainio, Kestävyystieteen instituutti (HELSUS), Helsingin yliopisto.
Etäluennon kalvot ja videointi

Metsät ja ilmastonmuutos -webinaari tarjolla ti 26.11. klo 10.00-11.00.
Alustajana Raija Laiho, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus

Etäluennon linkki !

Tarvittaessa tarkemmat liittymisohjeet webinaariin täällä.

Alustukset myös nauhoitetaan ja videot tulevat myöhemmin saataville aiempien webinaarien tapaan hankkeen nettisivuille ”Videoita”-otsikon alle.

Webinaarit järjestää Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa-koordinaatiohanke.

Korvesta kehittynyt mustikkaturvekangas. Kuva: Hannu Nousiainen.

Luonnonvarakeskuksen tietopaketti kestävästä ruokajärjestelmästä

Näyteikkuna

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Luonnonvarakeskuksen ”Kestävä ruokajärjestelmä” -sivuston alle on koottu tuoretta tutkimustietoa ruokajärjestelmästä ja sen vaatimista muutoksista kohti ilmastoystävällisempää kulutusta ja tuotantoa.

Lue lisää: https://www.luke.fi/kampanja/kestava-ruokajarjestelma/ 

OSMO-hankkeen raportti: Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina

Näyteikkuna

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Peltomaan kasvukunto on monimutkainen, vaikeasti mitattava kokonaisuus, johon kuuluu niin biologisia, kemiallisia kuin fysikaalisia osatekijöitä. Maan kasvukunto vaikuttaa ratkaisevasti satotasoihin, käytettävien tuotantopanosten hyötysuhteisiin, viljelyn kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Maan kasvukunnon kokonaisvaltainen hallinta edellyttää uudenlaista osaamista ja työkaluja. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin raporttiin Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina on koottu erilaisia maan kasvukunnon havaintomenetelmiä sekä tuloksia niiden soveltamisesta. Raportti on tuotettu osana ”OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä” –hanketta.

Tuomas Mattilan, Jukka Rajalan ja Ritva Mynttisen kirjoittama raportti esittelee käytännönläheisesti useita menetelmiä, joiden avulla voidaan havainnoida peltolohkojen kasvukuntoa, ja tuottaa luotettavaa tietoa lohkojen välisistä eroista ja yksittäisten lohkojen muutoksista. ”Maan rakenteesta ja kasvukunnosta voidaan saada varsin paljon tietoa, kun havaintoja tehdään oikeista asioista. Havaintojen tekoon kannattaa jokaisen viljelijän ja neuvojan paneutua” sanoo erikoissuunnittelija Jukka Rajala, OSMO-hankkeen vetäjä. Raportissa on runsaasti havaintokuvia, joiden avulla on helppo päästä alkuun ja myös kehittää havainnointitaitojaan. Yliopistotutkija Tuomas Mattila korostaa maan rakenteen tärkeyttä kasvukunnolle: ”Maan rakenne vaikuttaa suuresti juuriston kasvuun, ravinteiden ja veden ottoon, kaasujen vaihtoon ja edelleen pieneliötoimintaan”.

Erilaisia peltomaan kasvukunnon havainnointimenetelmiä on ollut käytössä tutkimuksessa ja neuvonnassa jo 1900-luvun alkupuolelta, mutta menetelmiä on kehitetty nyt merkittävästi eteenpäin. Menetelmät soveltuvat monipuolisesti viljelijöiden käyttöön, neuvontaan ja tutkimukseen. Raportin ohjeiden avulla opit havainnoimaan maan kasvukuntoa omatoimisesti.

Tutustu raporttiin: Tuomas J. Mattila, Jukka Rajala ja Ritva Mynttinen: Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 197. 60 s. 

Lähde: Helsingin yliopiston tiedote 9.9.2019: Ruralian tuore raportti kokosi keinoja peltomaan kasvukunnon aistinvaraiseen tarkasteluun

Peltopäivä Inkoossa 27.9.2019: Teemana maan rakenne ja vesitalous

Näyteikkuna

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kooste päivästä

Peltojen hyvä kasvukunto – etu viljelijälle ja vesiensuojelulle

Ohjelma Västankvarnin kokoustilassa (Västankvarnintie 413, Inkoo)

10.00             Aamukahvit

10.20             Tervetuloa, asiantuntija Airi Kulmala, MTK

10.25             Maan orgaanisen aineksen vaikutus pellon sadontuottoon, johtava tutkija Tapio Salo, Luonnonvarakeskus

10.50             Ojitus vesilain näkökulmasta – mitä perusasioita jokaisen kannattaisi tietää? lakimies Anna-Rosa Asikainen, MTK

11.15             Dronekuvien hyödyntäminen peltojen kasvukunnon arvioimisessa, tutkija Roope Näsi, Maanmittauslaitos

11.40             Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa, suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola, WWF

Miten tutkimus- ja kehittämishankkeissa etsitään ratkaisuja vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseksi?

12.05             Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona (OPAL-Life), tutkija Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus

Vesiensuojelu 4K, suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola, WWF

Raaseporinjoki, projektipäällikkö Minttu Peuraniemi, Raaseporin kaupunki

Water driven rural development in Baltic Sea Region (WATERDRIVE), asiantuntija Olle Häggblom, Salaojayhdistys

12.25             Opastus pellonpientareelle, järjestäjät

12.30             Lounas (tarjotaan ennakkoon ilmoittautuneille)

Ohjelma Forsmanin tilan pellolla (siirtyminen omalla kyydillä)

13.30             Maatilan esittely, maanviljelijä Kim Forsman

Maan rakenteen havainnointia, professori Laura Alakukku, Helsingin yliopisto

Droneihin tutustuminen, tutkija Roope Näsi, MML

Ohjelma kosteikkoalueella (siirtyminen omalla kyydillä)

Noin 30 min kierros WWF:n Västankvarnin opetus-ja tutkimustilan maille rakentamalla kosteikolla. Oppaana Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Tapahtuma päättyy viimeistään klo 16. Muistathan ottaa huomioon myös ulkoiluun sopivan vaatetuksen.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisäinfoa: Elina Nurmi, elina.nurmi@luke.fi, 050 302 5789.

Tapahtuman järjestävät Forsmanin tila ja Luonnonvarakeskuksen vetämä hanke OPAL Life yhteistyössä WWF:n Vesiensuojelu 4K – sekä Luken Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hankkeiden kanssa.

Terveisiä IlmastoAreenasta 23.-24.8.2019 Iissä!

Näyteikkuna

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

IlmastoAreena-tapahtumassa Iissä 23.-24.8.2019 Luonnonvarakeskuksen teltalla oli esillä maatalouden ja metsätalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. IlmastoTorin teltalla saattoi osallistua myös härkäpapujen määrää purkissa arvuutelleeseen visaan. Purkissa oli yhteensä 451 siementä. Visaan saatiin 154 vastausta. Oikea vastaus oli yhdellä vastaajalla.

Härkäpapu ja tattari löytyivät teltalta myös ruukussa kasvavina kasveina. Moni teltalla piipahtanut ilahtuikin elävistä esimerkeistä – ahaa, tuonkos näköinen se härkäpapu on ja nuo Kontu-lajikkeen siemenethän näyttävät samankaltaisilta kuin kahvipavut tai suklaarusinat.

Härkäpapua ja tattaria IlmastoAreenassa. Kuva: Riitta Savikko.

Palkokasveista on moneksi!

Keskusteluissa esiteltiin härkäpavun mahdollisuuksista kotimaisena valkuaisrehukasvina ja kasviproteiinin tuottajana. Esillä keskusteluissa olivat myös härkäpavun, herneen ja muiden typensitojakasvien maanparannusvaikutukset  ja kukkivina kasveina ne tarjoavat ruokaa myös pölyttäjille. Lisää palkokasvien hyödyistä kerrotaan täällä. Härkäpapu ei nykyisin tavallisina vuosina ehdi Iin korkeudella tuottaa tuleentunutta siementä ihmisille. Mutta muutaman kymmenen vuoden päästä tilanne saattaa ilmastonmuutoksen vuoksi olla toinen (ILMASOPU-hankkeen karttakuva muutoksesta). Kokoviljasäilörehuksi naudoille härkäpavusta voisi olla jo nykyisin (Luke Ruukin tietopankin artikkeli Härkäpapua säilörehuksi?).

Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista.
Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.

IlmastoTorin teltalla oli tarjolla

Keskusteluja käytiin mm. turvepeltojen viljelyn kehittämisestä, maan kasvukunnon hoidosta, ruokaturvan tärkeydestä ilmastonmuutoksen muuttaessa maailmaa, maitoketjun hiilineutraaliustavoitteista, metsien hiilinieluista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja metsätalouteen.

Luonnonvarakeskuksen infopiste IlmastoAreenassa. Kuva: Riitta Savikko.

Iin kunnanjohtajan kanssa juttelemaan päästessämme opimme, että Iin kunnan palkittu ilmastotyö on alkanut siitä, että kunnan rakennusten öljylämmitys haluttiin muuttaa uusiutuvilla energianlähteillä toimivaksi lämmitykseksi. Työ on alkanut 2012. Nykyisin kaikki kunnan omistamat rakennukset lämpiävät uusiutuvilla, mm. maalämmöllä ja ilmalämpöpumpuilla. Ilmastotyö on tuonut kunnalle kustannussäästöjä.

Luonnonvarakeskuksesta teltalla päivystivät Virpi Alenius, Marja-Leena Päätalo, Anssi Ahtikoski, Erkki Joki-Tokola ja Riitta Savikko. Kiitos kaikille teltalla piipahtaneille!

Teksti ja kuvat: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

Tervetuloa mukaan Agrometsätalousseminaariin 12.9.2019

Näyteikkuna

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Agrometsätalousseminaari torstaina 12.9.2019 klo 9 – 16 Livian ammattiopistolla, Tuorlantie 1 E, 21500 Kaarina.

Mukana muun muassa pitkän linjan viljelijä, neuvoja ja maaperätieteilijä Stephen Briggs Iso-Britanniasta, tutkija Karoliina Rimhanen Luonnonvarakeskuksesta, vanhempi tutkija Michael den Herder, AFINEt-projekti/Euroopan metsäinstituutti sekä arboristi Tiina Hopeakoski.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 4.9.2019, ilmoittautumislinkki: https://link.webropolsurveys.com/S/D8F82B1EB2E48AD2

Mitä on kiertotalous maanviljelyssä, kotieläintuotannossa ja ruokajärjestelmässä?

Näyteikkuna

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa
Wageningenin yliopiston kotieläintutkimuksen johtaja Martin Scholten kertoo videolla kiertotaloudesta maataloudessa ja ruokajärjestelmässä. Muutama poiminta:
  • Kiertotalous yrittää välttää ruoantuotannon resurssien päätymistä hukkaan, resurssit yritetään käyttää hyödyksi
  • Kiertotaloudessa ytimessä on maaperä, maaperä voi toimia hiilivarastona ja hiilinieluna
  • Kotieläintuotanto ja lanta ovat olennainen osa hiilen ja ravinteiden kiertoa ruoantuotannossa
  • Kotieläimet ovat olennainen osa kestävää ruoantuotantoa ja kiertotaloutta, eläimille voidaan syöttää rehua, joka ei ole ihmisruoaksi kelpaavaa esimerkiksi nurmea
  • Lähestymistapa on systeemitasoinen (eli ehkä sen voisi lyhyesti kuvata niin, että yritetään löytää kokonaisvaltaisemmin ratkaisuja, ei osaoptimoida yhtä pientä osasta)

    • Lisätietoja www.wur.eu/circularfood

    Mistä maataloudesta lähtöisin olevat kasvihuonekaasupäästöt tulevat?

    Näyteikkuna

    Julkaistu , kirjoittanut
    Vastaa

    Infograafi selventää Suomen tilannetta maataloudesta lähtöisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen kokoluokista ja lähteistä vuonna 2017. Kuvassa mukana kolme sektoria, maatalous, energia sekä maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous.

    Maataloudesta lähtöisin olevat kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2017.
    Tietojen lähde: Tilastokeskus 2019. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2018.
    Piirros: Ville Heimala.