Stadin puutarhuri Jan Liesaho viljelee Herttoniemen museokartanon peltoja keskellä Helsingin kaupunkia. Jan kertoo aloittaneensa viljelyn Herttoniemen kartanolla vuonna 2013. Museokartanon pellot olivat olleet useita vuosia huonosti hoidettuina maisemapeltoina.
– Onneksi pääsin tutustumaan peltoihin jo edellisenä kesänä, tiesin ainakin osan mahdollisista sudenkuopista sekä mahdollisuuksista, kertoo Jan kokemuksistaan viljelyn alkutaipaleesta.
Kartanon pelloilla viljellään luonnonmukaisena tuotantona avomaan vihanneksia ja yrttejä. Tilan toimintaan kuuluvat yrtteihin ja vihanneksiin liittyvät kurssit ja tapahtumat sekä erilaiset ohjelmapalvelut ja yleisötapahtumat. Tilan alueella toimii myös kesäkahvila.
– Maanviljely on yhteispeliä sääolosuhteiden ja maaperän kanssa. Etenkin säät ovat arvaamattomia. Maaperän ominaisuudet on helpompi arvioida ja ennakoida, toisaalta maaperää on vaikea muuttaa, ainakaan nopeasti, tuumailee Jan.
Kesä 2015 oli todella sateinen, joka paljasti parin peltolohkon tiivistyneen. Vettä tuli niin paljon, että jopa ravinteet taisivat huuhtoutua pellosta. Sato oli aika vaatimaton. Kesä 2016 oli varsin onnistunut, mutta kesät 2017 ja 2018 olivat melkoisia ponnistuksia. Kasvukausi 2017 oli etelärannikolla todella kolea ja sateinen. Kasvukausi 2018 puolestaan oli hyvin kuiva ja kuuma.
Maan kasvukunnon saloja oppimassa
Vuonna 2017 Jan Liesaho ilmoittautui Tuomas Mattilan ja Jukka Rajalan vetämälle OSMO-kurssille, jossa aiheina oli maan kasvukunnon tunnistaminen ja parantaminen. Tavoitteena Janilla on parantaa maan kasvukuntoa niin, että sen sietokyky kasvaisi tasolle, jota ilmaston ääri-ilmiöiden ennustettu lisääntyminen vaatii.
Kuluneesta kasvukaudesta Jan kertoo saaneensa sään ääriolosuhteista kokemusta. Edellisvuodesta viisastuneena hän oli varautunut siihen, että vettä saattaa tulla paljon. Niinpä Herttoniemessä panostettiin kohopenkkiviljelyyn, mutta kävikin niin, että tuli ennätyksellisen kuiva ja kuuma kesä.
– Sadetimme enemmän kuin viitenä edellisenä kesänä yhteensä – kaupungin vesijohtovedellä (3,50e/m3). Kauden lopputulos oli kuitenkin yllättävänkin hyvä. Suurin osa vihanneksista kaikesta päätellen viihtyy kuumassa, kunhan vettä riittää. Paras tulos tuli niiltä lohkoilta, joilla tiedettiin kasvukunnon olevan kohdallaan. Pahimmat ongelmalohkot ovat olleet tänä kesänä kesannolla, eivätkä näin ollen joutuneen kunnon testiin. Niiden parannustoimenpiteet aloitettiin syksyllä 2017 tekemällä uusi laskuoja. Keväällä 2018 jatkettiin muotoilemalla pellon pintoja loivemmiksi. Keväällä 2018 lohkoille kylvettiin viherlannoitus, jossa on runsaasti syväjuurisia kasveja. Syksyllä 2018 lohkot jankkuroitiin. Parannustoimenpiteiden tuloksia joudumme odottamaan tulevaan kasvukauteen mutta toiveet ovat korkealla, kertoo Jan.
Katse tulevassa
Haastattelun päätteeksi Jan kertoo katseen olevan muutoinkin jo tulevassa kaudessa.
– Toivon, että kahdesta edellisestä äärikaudesta ei ainakaan voi mennä hankalammaksi… Kenties osaamme jo varautua lähes kaikkeen. Se on tullut selväksi, että jos maan kasvukunto on hyvä, niin vihannekset pärjäävät hyvinkin erilaisissa olosuhteissa. Kasvukunnon ollessa huono, on sato niin ikään huono, säästä riippumatta.
Stadin puutarhurin nettisivut.
Teksti: Jan Liesaho ja Sakari Raiskio