Kallepekka Toivonen viljelee Myllymäen tilaa Nurmijärvellä. Tilalla on siirrytty asuintalon hakelämmitykseen jo vuonna 1989 edellisen isännän toimesta. Kun tila siirtyi Kallepekalle noin kaksikymmentä vuotta sitten, uusittiin hakepannu ja syöttölaitteisto hieman suuremmaksi ja samalla rakennettiin uusi hakesiilo ja –varasto.
– Hakelämmitys laajeni tilallamme niin, että 2001 valmistui aivan pannuhuoneen viereen lämmitettävä korjaamohalli, johon vedimme lämminvesiputket lämpökeskuksesta ja vesipatterit. Näin ollen hakkeella on lämminnyt tilallamme 2001 jälkeen päärakennus, erillinen saunarakennus, korjaamohalli sekä kalustosuojan toisessa päässä oleva autotalli, kerto Kallepekka.
Uusiutuva energia korvaa fossiilisen polttoaineen kuivurin lämmityksessä
Viljakuivaamon öljynkulutus mietitytti Kallepekkaa ja hän alkoi suunnitella kuivurin muuttamista uusiutuvalla energialla toimivaksi, jolloin päästäisiin eroon fossiilisen polttoaineen käytöstä kuivausilman lämmityksessä.
– Pääasiassa ajatukset pyörivät hakelämmityksen ympärillä, mutta mietin myös muita vaihtoehtoja kuten ison käytetyn olkipannun hankintaa, miettii Kallepekka suunnittelun alkuvaiheita.
– Myllymäen tilan kuivuri on vuonna 1989 rakennettu 315 hehtolitran pakettikuivaamo, joka tarvitsee noin 400 – 500 kilowatin tehoisen pannun. Vastaavan suuruusluokan hakepannun hankinta olisi maksanut noin 100 000 euroa, joten sen suuruinen investointi ei tuntunut mielekkäältä muutaman kuukauden käyttöä varten vuodessa, kertoo isäntä.
Kallepekka kertoo hakepannun valmistajan huoltomiehen esittämästä ajatuksesta, että nykyiseen lämpökeskukseen asennettaisiin uusi iso 300 kW:n hakepannu ja vedettäisiin lämpökanaali kuivurille, joka sijaitsee 80 metrin päässä lämpökeskuksesta. Radiaattorilla hakelämpö saataisiin käytettyä kuivurin lämmitykseen. Tästä lähti ajatus jalostumaan pidemmälle ja mitä enemmän sitä mietittiin, sitä paremmalta se tuntui.
– Radiaattoriratkaisulla voisimme hyödyntää olemassa olevan lämpökeskusrakennuksen. Lähes 20 vuotta vanha hakelämmitysjärjestelmämme saataisiin uusittua ja päivitettyä tämän päivän tekniikkaan sekä ympärivuotiseen käyttöön sen lisäksi, että kuivuri saataisiin muutettua hakkeella lämpiäväksi, toteaa Kallepekka.
Viljankuivurien kuivausilman lämmittäminen joko osittain tai kokonaan radiaattorin eli niin sanotun nestekiertoisen patterin avulla, on tullut merkittäväksi/kiinnostavaksi kuivausmenetelmäksi nykyisin. Kanavalämpötilojen nostaminen aina vain korkeammaksi on tämän päivän trendi. Nestekiertoisella radiaattorijärjestelmällä kanavalämpötilat voivat olla 65-85 astetta. Lämmön tuottaminen nestekiertoisen radiaattorin avulla tarkoittaa sitä, että kattila-polttoaineen syöttö-poltinjärjestelmä on mitoitettava riittävän tehokkaaksi, jotta haluttuun lopputulokseen päästään. Polttoaineen syöttölaitteet mahdollistavat laajan polttoainevalikoiman käytön, kuten puuperäiset polttoaineet, turpeet sekä peltoenergiaviljat ja -öljykasvit.
Kokemuksia ja ajatuksia kuivurin hakelämmityksestä
Kahden käyttövuoden kokemusten perusteella Kallepekan ajatukset ja kommentit kuivurin hakelämmityksestä ovat myönteisiä:
– Päätarkoituksen, kuivurin hakkeistamisen lisäksi olen hyvin tyytyväinen siihen, että koko hakelämmitysjärjestelmä uusittiin ja uudistettiin tämän päivän tekniikkaan. Sillä ero vuoden 1998 tekniikkaan on valtava.
Uusi 300 kW:n pannu on niin tehokas asuintalon, korjaamohallin ja saunan lämmittämiseen, että kovallakin pakkasella pannu käy noin 5-7 minuuttia ja on sen jälkeen 45-50 minuuttia ylläpidolla, eli todella vähäisellä käytöllä verrattuna vanhaan pannuun.
– Radiaattorin kautta 300 kW:n pannu antaa lämpimänä kesäpäivänä 70 asteen lämpötilan kuivuriin. Kylmänä yönä lämpötila on vajaat 60 astetta. Syksyllä 2017 oli hyvin märkää viljaa ja kuivurin piti käydä pitkät jaksot yötä päivää maksimilämmöllä. Sen takia käytin radiaattorin lisäksi öljypoltinta 3 gallonan suuttimella, joka riittää ulkolämpötilasta riippumatta pitämään kuivauslämmön yli 80 asteen. Tänä syksynä kuivattava tavara oli kohtuukuivaa jo puintikosteudeltaan, joten oli aikaa kuivata pelkästään hakkeella, Kallepekka kertoo
– Taloudellista hyötyä voisi laskea niin, että märkänä syksynä kuivuri pyörii lähes 350 tuntia. Yhteensä kahdeksan gallonan suuttimilla öljyä palaa noin 36 litraa tunnissa, eli 350 tunnissa 12 600 litraa. Kun märkiä eriä kuivataan pitkiä aikoja, joudutaan myös öljypoltinta käyttämään arviolta noin 125 tuntia. Kolmen gallonan suuttimella se tekee noin 1550 litraa. Kuivana syksynä kuivurilla riittää reilut 100 tuntia ja jos ei ole kiirettä, ei polttoöljyä tarvitse polttaa lainkaan, summaa Kallepekka kuivurin tuomaa öljynkäytön vähentymistä
– Koko hankkeesta kaiken kaikkiaan voi sen ottaa opiksi, että sitä kannattaa suunnitella hartaasti ja ajan kanssa. Radiaattorilämmitystä on tässä maassa toteutettu useita ja kahteen niistä kävin etukäteen tutustumassa. Jokainen on kuitenkin omanlaisensa ja rakentamisvaiheessa tuli useita kertoja eteen ongelma, jonka ratkaisemiseksi ei mistään löytynyt vastausta. Näin jouduimme monta kertaa tekemään puhtaasti niin kuin hyvältä näytti ja tuntui, kertoo Kallepekka kuivurinsa suunnittelu- ja rakennusvaiheen kokemusten perusteella.
– Kaiken kaikkiaan loppusuositukseksi sanoisin niin, että kuivurin lämmittäminen radiaattorilla sinänsä toimii mielestäni hyvin ja on käytännöllinen ratkaisu silloin, kun lämpökeskus sijaitsee tai tulee sijaitsemaan syystä tai toisesta vähän kauempana kuivurista.
Teksti: Kallepekka Toivonen ja Sakari Raiskio