Ilmase-hankkeen kevään 2012 toisessa työpajassa pohdittiin tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita, ilmastonmuutokseen ja sään vaihteluun varautumista maatiloilla. Tapahtuma järjestettiin Hyvinkäällä Agrimarketin tiloissa 18.4.2012. Päivään osallistui maatalouden ammattilaisia yrittäjistä tutkijoihin.
Tuotanto-olojen muuttuminen edellyttää varautumista
Nykyisin käytetyt ohralajikkeet ovat sopeutuneet hyvin keskimääräisiin oloihin, mutta tuotanto-olojen muuttuessa menestyminen on epävarmempaa, kertoi MTT:n vanhempi tutkija Kaija Hakala. Muutoksiin, odottamattomiinkin, on tärkeää varautua kotimaisella jalostuksella. Kartoitus Suomen ohralajikkeistolla paljasti, että vähiten sietokykyä löytyy pitkään jatkuvalle kuumuus- ja kuivuusjaksolle ennen tähkimistä, sekä alkukasvukauden liialliseen sadantaan ja kuivuuteen. Suuremman lajikemäärän on uskottu parantavan maatalouden ilmastonmuutokseen sopeutumisen mahdollisuuksia, mutta vielä tärkeämpää olisi että löytyy vastemonimuotoisuutta pärjätä vaihtelevissa sääoloissa. Lajikkeiston säävastemonimuotoisuus ja viljelijän mahdollisuus valita eri oloissa optimaalisesti pärjääviä lajikkeita monipuolisesti tilalleen tuomaan riskinsietokykyä voi korostua entisestään tulevaisuuden ilmastossa. Kaija Hakalan esitys
Syysrypsi voi suotuisissa oloissa tuottaa 50 % kevätlajikkeita enemmän
Helsingin yliopiston tutkija Antti Tuulos kertoi työpajassa kokemuksia syysrypsin viljelykokeista. Syysrypsi vastaa kotimaisiin öljy- ja valkuaiskasvitarpeisiin, ja pystyy hyödyntämään tehokkaasti ravinteita syksyllä. Kuitenkin syysrypsin talvenkestävyys, herkkyys syyskauden sateisuudelle, tuholaisvauriot ja kylvöajankohta hankaloittavat viljelyä. Syysrypsi viljelykierrossa voi ehkäistä taudinaiheuttajien esiintymistä maassa erittämiensä allelokemikaalien avulla sekä katkaista isäntäkasvin tautikierteen, erityisesti viljavoittoisella alueella. Tuuloksen mukaan syysrypsi voidaan kylvää aluskasviksi suojaviljaan. Alustavien tutkimusten mukaan syysrypsi on rokottanut hieman viljan satoja, kuitenkaan syysrypsin sadot eivät ole kärsineet merkittävästi seosviljelystä. Viikin pelloilla haasteelliseksi tuholaisiksi ovat osoittautuneet linnut, etenkin viherpeippo, jonka takia koeruutuja on jouduttu jopa verkottamaan. Antti Tuuloksen esitys
Ravinteiden optimointi parantaa satoa ja pienentää hiilijalanjälkeä
Suomalaisten peltojen kasvukunto ja viljavuus vaihtelevat suuresti. Ravinteiden saatavuuden ja kasvinsuojelun optimointi ovat Juha Salopellon (Hankkija-Maatalous Oy) mukaan kestävän tuotannon perustekijät. Agrimarketin Kasvuohjelmassa suuret sadot yhdistyivät parempaan ravinteiden talteenottoon ja pienempään hiilijalanjälkeen. Salopelto kannustaa viljelijöitä ympäristöystävälliseen tehoviljelyyn. Kannattaa panostaa kasvintuotantoon! Juha Salopellon esitys
Varautumista monipuolistamalla tuotantoa
Erikoistutkija Marjo Keskitalo MTT:stä puhui työpa
jassa uusista viljelykasveista, jotka tarjoavat tilalle joustoa ja muutosvoimaa. Erilaiset kasvit tilan viljelykierrossa toimivat riskien tasaajina, sillä toiset lajit kestävät epäedullisia kasvuoloja toisia paremmin. Monipuolinen pellonkäyttö on järkevää etenkin, jos tilalla ei ole muita tulonlähteitä. Uudet viljelykasvit viljapainotteisessa viljelykierrossa voivat edistää resurssien hyväksikäyttöä ja vähentää tauti- ja tuholaispainetta. Erilaiset sekaviljelyjärjestelmät, alus- ja kumppanuuskasveineen, voivat olla tulevaisuuden arkipäivää, ja Keskitalon mukaan mm. kuminan kylvöä suojakasviin tutkitaan parhaillaan. Marjo Keskitalon esitys
Maatilan on sopeuduttava yhtä aikaa moniin muutoksiin
Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvuolosuhteisiin, globaaliin tuottavuuteen, ympäristöpolitiikkaan, panosten ja tuotosten hintoihin sekä elintarvikemarkkinoiden hintojen vaihteluun vaikuttavat jo lähitulevaisuudessa entistä voimakkaammin kotimaiseen maatalouteen, kertoi professori Heikki Lehtonen MTT:stä alustuksessaan maatalouspolitiikan kehityksestä ja tilan taloudesta ilmastonäkökulmasta. Kasvukauden lämmetessä uskotaan öljykasvien ja syysviljojen viljelymahdollisuuksien paranevan Suomessa huomattavasti. Satopotentiaalin kasvu, uudet viljelylajit sekä viljelyn tehostaminen voivat lisätä kotimaista kilpailukykyä. Samalla kuitenkin tuotantoriskit kasvavat, tuottajahintojen ja tuotantopanosten hintojen vaihtelu lisääntyy, energian hinta nousee sekä tuholaispaineet haastavat tuotannon.
Hyötyminen kasvuolosuhteiden muutoksesta edellyttää entistä tarkempaa huomiota lajivalintoihin, kasvinsuojeluun, viljelykiertoon ja sen monipuolisuuteen sekä ravinnehuoltoon. Mikäli tilakoko ja satotasot nousevat, myös kotimaisten kasvintuotantotilojen tuottavuus saattaa parantua tuntuvasti. Kotieläintalous voi hyötyä ilmastonmuutoksesta kasvintuotantoakin enemmän. Lehtosen mukaan on selvää, että kaikkia uusia viljelykasveja ei tulla viljelemään kaikkialla missä se tulee mahdolliseksi vaan alueet voivat erikoistua pellonkäytössä entistä vahvemmin suhteellisen etunsa mukaan. Kuitenkin tuotantomäärät kasvavat todennäköisesti suhteessa enemmän kuin maataloustulo. Heikki Lehtosen esitys
Monipuolistaminen erikoiskasveilla hajauttaa riskejä
”Puhtaus, laatu ja turvallisuus ovat 
Suomen valttikortteja”, korostaa Kallepekka Toivonen, uusmaalainen maatalousyrittäjä puheenvuorossaan tulevaisuuden uhista ja mahdollisuuksista viljelijän näkökulmasta. Ruoan ei tarvitse olla jatkuvasti halvempaa, eikä sen tarvitse säilyä ikuisuutta. Kuluttajien tulisi suosia ruokaa, joka on tuotettu mahdollisimman lähellä. Toivonen painottaa, että kotimainen maatalous on tulevaisuuden ala.
Kotitilalla Nurmijärvellä öljypellavan viljely aloitettiin jo 1990-luvun puolessa välissä, ja kuminan viljely vuonna 2002. Öljypellava on vaatimaton viljeltävänä, mutta puinti tarvitsee otolliset olosuhteet. Kuminan viljely on öljypellavaa vaateliaampaa. Toisaalta konetöiden väheneminen ja työhuippujen tasaaminen helpottavat tilan arkea. Kuminan viljelyyn panostaminen on kannattanut hyvin ja ostajan kanssa räätälöity sopimus takaa sadon menekin. Viljelykierto, maan viljelykunnon ylläpito ja tuotannon monipuolistaminen ovat kannattavuuden menestystekijöitä ja vähentävät riskejä tilalla. Tilalla onkin tänä vuonna viljelyssä peräti kahdeksaa eri viljelylajia, yhteensä 185 hehtaarilla. Kallepekka Toivosen esitys
Hanna Mäkinen, Sari Himanen & Karoliina Rimhanen