ILMASE-hanke järjesti 16.4.2012 vuorovaikutteisen työpajan ”Mistä kannattavuutta kestävästi?” Juvan Partalassa. Työpajan pääteemoina pohdittiin ilmastonmuutoksen hillinnän vaihtoehtoja sekä energiansäästöä, luomua ja bioenergiaa ratkaisuina maatalouden ja maaseudun kannattavuuden kohentamiseksi. Päivän keskusteluihin osallistui pieni, mutta aktiivinen joukko viljelijöitä, neuvojia ja tutkijoita. Avarakatseisuus oppia ja soveltaa uutta, yhteistyö, luomu, matkailu ja maidontuotanto nousivat alueen menestystekijöiksi.
Maatalouden päästöihin puuttuminen haastavaa — tarvitaan resurssien järkevää käyttöä
Noin viidesosa kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä kytkeytyy maatalouteen. Viljelijälle toteuttamiskelpoisten päästövähennyskeinojen on oltava ennen kaikkea kustannustehokkaita, painottaa erikoistutkija Kristiina Regina MTT:ltä esitelmässään kasvihuonekaasupäästöjen hillinnästä käytännön tasolla. Hallinto ja tutkimus taas kaipaavat yhä tarkempaa tietoa, tilastoitavassa muodossa.
Maataloussektorin kasvihuonekaasujen päästölähteitä ovat mm. eläinten ruoansulatus, lannankäsittely ja maaperä. Suomessa maataloussektorille asetettu päästövähennystavoite vuoteen 2020 mennessä on 13 % vuoden 2005 tasosta. Vähennystä pidetään vaativana tehtävä, etenkin jos turvemaiden raivaus pelloksi jatkuu nykyiseen malliin. Tavoite tulisi saavuttaa ilman tuotantomäärien vähentämistä. Kristiina Reginan esitys
Uutta virtaa tilalle energiansäästöstä
Suomessa käynnistettiin vuonna 2009 valtion tukema maatilojen energiaohjelma. Jukka Sairanen Pro Agria Etelä-Savosta kertoi, miten neuvontakäynnin tuloksena voidaan laatia tilakohtainen suunnitelma energiankäytön tehostamiseksi. Sairasen mukaan esimerkiksi viljan kuivatus vie keskimäärin puolet koko tuotantoketjun energiankulutuksesta viljatilalla, jolloin tuottajahinnasta energiakustannus kattaa noin 25 %. Energiansäästöllä ja energiatehokkuutta nostamalla maatila voi säästää huomattavia summia vuodessa.
Parhaat ratkaisut ja energiakustannusten taloudellinen merkitys vaihtelevat paitsi tuotantosuunnittain niin myös tiloittain. Tilakäynneillä on huomattu, että esimerkiksi leivinuunin käyttö, suorakylvöön ja kevytmuokkaukseen siirtyminen, lämmön talteenotto maidosta ja kuivurin eristäminen tuovat yllättävänkin merkittäviä kustannussäästöjä. Jukka Sairasen esitys
¨
Vaihtoehtona luomu?
Yhtenä vaihtoehtona kestävän kannattavuuden parantamiseen kuultiin MTT:n tutkija Kauko Koikkalaisen koostetta Luomu 50- raportin tuloksista. Luomussa kannattavuuskehitys on ollut viime aikoina joidenkin tutkimusten mukaan tavanomaista tuotantoa parempi. Hintojen vaihtelun ja markkinaepävarmuuksien lisääntyessä pienemmillä tuotantopanoksilla voidaan edistää riskienhallintaa ja kotimaisten luomutuotteiden kysyntä on nousussa.
Vaikka luomukoulutukseen, neuvontaan ja jalostukseen on panostettu paljon ketjussa, luomutuotteiden kysyntä ylittää tälläkin hetkellä tarjontakapasiteetin. Merkittävä osa tuotteista ei päädy kuluttajille luomusertifioituna. Tiukat tukiehdot eivät innosta luomukotieläintuotantoon, joten luomukasvintuotannon sato käytetään tiloilla tavanomaisten eläinten rehuksi. Koikkalaisen mukaan luomussa kasvinviljelyn ja karjatalouden parempi integroiminen on kaikin puolin järkevin ja tehokkain suuntaus luomualan lisäämisessä. Kauko Koikkalaisen esitys
Menestyminen on perustyötä — verkostoitumista ja oppimista
Maatalousyrittäjä Jouni Paunonen kertoi Juvalla
näkemyksiä Itä-Suomen menestyksenvalttikorteista. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat menestymisen perusedellytyksiä, mutta toimivan yhteistyöverkon rakentaminen ilman ristiriitoja voi joskus olla vaikeaa. Paunosen mukaan yhteistyö lähtee tuntemisen kautta. Kiinnostuneisuus ja avoimuus uudelle tiedolle heijastuvat kannattavuuteen. Maatalousyrittäjän on oltava paitsi kriittinen niin myös vastaanottavainen uuden tiedon suhteen, sillä pieniä tilalle sovellettavia vinkkejä voi poimia monelta taholta ja ideoida niitä itse rohkeasti eteenpäin. Kateuden sijaan menestyvistä yrittäjistä voi oppia ja yhteistyön avulla myös hyötyä itse. Mitään viisastenkiveä kannattavuuteen ei ole vaan monesti menestyksekkääksi ajan saatossa osoittautuvat ideat lähtevät liikkeelle hyvin pienistä perusasioista, uusista yhteistyökuvioista ja avoimesta suhtautumisesta uuteen.
Biokaasun kokonaisvaltaisempi tarkastelu tarpeen?
Biokaasu tarjoaa uusiutuvan energian lisäksi keinoja hillitä kasvihuonekaasupäästöjä tarjoamalla ratkaisuja jätehuoltoon, lannankäsittelyyn ja ravinteiden kierrätykseen kertoi MTT:n erikoistutkija Sari Luostarinen esitelmässään maatilakokoluokan biokaasuratkaisuista. Ympäristövaikutusten vähentämisen ohella on biokaasulaitoksella mahdollista edistää varautumista muuttuviin olosuhteisiin kohentamalla viljelymaan kasvukuntoa orgaanisella aineksella. Anaerobista biologista prosessia hyödyntämällä voidaan tuottaa lämpöä, lämpöä ja sähköä tai liikennepolttoaineita. Haasteena maatilakokoluokan biokaasuratkaisujen yleistymiselle on pienten laitosten kannattamattomuus nykyisellä tukitasolla, sillä syöttötariffien piiriin pääsevät vain suurimmat laitokset. Sari Luostarisen esitys
Lämpöä ja sähköä uusiutuvista raaka-aineista
Marjut Suontausta esitteli osallistujille Juvan Bioson Oy:n toimintaa. Biokaasulaitoksen suunnittelu ja Osuuskunnan perustaminen on ollut pitkä ja työläs prosessi, mutta Suontausta näki tulevaisuuden hyvin valoisana. Laitos tuottaa sekä lämpöä että sähköä, jotka hyödynnetään läheisen Turakkalan puutarhan kasvihuonetuotannossa. Biokaasulaitos sijaitsee Etelä-Savossa karjantuotantoon keskittyneellä alueella ja toimii ympärivuotisesti raaka-aineenaan lanta ja kasviperäiset jätteet. Suontausta kertoi tuotannosta syntyvän mädätteen korvaavan ulkopuolista lannoitustarvetta niin tavanomaisessa kuin luomuviljelyssä.
Hanna Mäkinen, Sari Himanen & Karoliina Rimhanen