Mitä on kiertotalous maanviljelyssä, kotieläintuotannossa ja ruokajärjestelmässä?

Näyteikkuna

Wageningenin yliopiston kotieläintutkimuksen johtaja Martin Scholten kertoo videolla kiertotaloudesta maataloudessa ja ruokajärjestelmässä. Muutama poiminta:
  • Kiertotalous yrittää välttää ruoantuotannon resurssien päätymistä hukkaan, resurssit yritetään käyttää hyödyksi
  • Kiertotaloudessa ytimessä on maaperä, maaperä voi toimia hiilivarastona ja hiilinieluna
  • Kotieläintuotanto ja lanta ovat olennainen osa hiilen ja ravinteiden kiertoa ruoantuotannossa
  • Kotieläimet ovat olennainen osa kestävää ruoantuotantoa ja kiertotaloutta, eläimille voidaan syöttää rehua, joka ei ole ihmisruoaksi kelpaavaa esimerkiksi nurmea
  • Lähestymistapa on systeemitasoinen (eli ehkä sen voisi lyhyesti kuvata niin, että yritetään löytää kokonaisvaltaisemmin ratkaisuja, ei osaoptimoida yhtä pientä osasta)
  • Lisätietoja www.wur.eu/circularfood

    Mistä maataloudesta lähtöisin olevat kasvihuonekaasupäästöt tulevat?

    Näyteikkuna

    Infograafi selventää Suomen tilannetta maataloudesta lähtöisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen kokoluokista ja lähteistä vuonna 2017. Kuvassa mukana kolme sektoria, maatalous, energia sekä maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous.

    Maataloudesta lähtöisin olevat kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2017.
    Tietojen lähde: Tilastokeskus 2019. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2018.
    Piirros: Ville Heimala.

    Maanviljelijän tietobaari -podcast

    Näyteikkuna

    Maanviljelijä ruokkii maata, joka ruokkii pieneliöitä, jotka puolestaan ruokkivat kasveja, jotka ruokkivat meitä. Kuulostaa selkeältä, mutta pelto on monimutkainen ekosysteemi, johon vaikuttavat monet asiat. Maanviljelijät jatkuvasti kokeilevat ja oppivat kokemuksistaan, etenkin nyt kun ruuantuotannosta ja ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon. Nuoret maanviljelijä – tutkijat Juuso Joona Joutsenosta ja Tuomas Mattila Pusulasta kertovat 8- osaisessa Yle Areenan podcast-sarjassaan omista kokemuksiaan sekä maanviljelijöinä että tutkijoina.

    Maanviljelijän tietobaari: https://areena.yle.fi/1-50217136

    OKRA-näyttelypisteellä 2019 esillä ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja

    Näyteikkuna

    Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –hanke oli mukana OKRA-näyttelyssä Oripäässä 3.-6.7.2019 Luonnonvarakeskuksen osastolla. Pisteellämme saattoi osallistua ilmastonmuutokseen varautumisen kiinnostavia keinoja koskevaan kyselyyn. Vastauksia kyselyyn saimme 105 kpl ja arvontapalkinnot, muistikirjat, on postitettu kunkin päivän onnekkaille. Lisäksi jaossa oli tietokortteja Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen, Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta, Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä ja Suometsien ilmastoviisas metsänhoito. Posterissa esittelimme maatilojen ilmastotoimia ja palkokasvien hyötyjä. Jaoimme pisteellä niittysiemenseosta pienissä pusseissa, pussukoita lähti maailmalle 595 kpl.

    Pisteellämme käytiin monia mielenkiintoisia keskusteluja ilmastonmuutokseen liittyvistä teemoista. Keskustelun aiheina olivat esimerkiksi vieraslajit, rikkakasvit, turvepeltojen hyödyt ja haasteet ja ilmastoviisas karjatalous lehmien syyllistämisen sijasta. Osa väestä koki ilmastokeskustelun menneen vaalikeväänä vouhotukseksi ja maaseudun ja maatalouden positiivisten ilmastoratkaisujen jääneen ihan pimentoon julkisessa keskustelussa ja vain kaupunkinuorten elämäntavan olevan esillä. Metsien hiilinielulaskenta oli myös keskusteluissa. Metsät ja hiilinielut –teema ja metsänhoito- ja hakkuutavat koettiin hämmentävänä, kun mielipiteitä ja tutkimustuloksia on niin monenlaisia ja Luonnonvarakeskuksen uutisoinnissakin on ollut erilaisia tuloksia. Myös pölyttäjille hyötyjä tuovat kasvit olivat keskusteluteemana, niin luonnon niittykasvit kuin pelloilla viljeltävät kukkivat viljelykasvit, kuten apilat, härkäpapu, hunajakukka ja ahdekaunokki. Luonnonhoitopellot ja monimuotoisuuspellot sekä peltojen pientareet voivat tarjota hyötyhyönteisille ruokaa ja suojaa. Hyönteisistä ravintoverkko jatkuu esimerkiksi lintuihin. Monimuotoiset elinympäristöt auttavat eliöitä varautumaan ilmastonmuutokseen.

    Naapuripisteellä OPALLife-hankkeen väki kertoi PeltoOptimi-työkalun mahdollisuuksia peltojen luokitteluun. Luonnonvarakeskuksen osastolla esiteltiin monipuolisesti maatalouden tutkimuksen teemoja. Esillä oli muun muassa erikoisempia viljelykasveja, kuten härkäpapua, kuminaa, tattaria, kvinoaa ja amaranttia; hiilijalanjälkilaskentaa, kierrätysravinteita, ravinnetaseita, kasvinterveyden tutkimusta, pölyttäjätutkimusta, puutarhatutkimusta ja luomututkimusta.     

    Kiitos kaikille pisteellämme piipahtaneille!

    Teksti: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

    OKRA-näyttelyn 2019 ilmastopiste Luonnon-
    varakeskuksen osastolla. Elina Nurmi kertoo OPALLife-hankkeesta. kuva: Riitta Savikko

    Hyviä esimerkkejä maatilojen ilmastotoimista

    Näyteikkuna

     

    Mitä maatiloilla voidaan tehdä ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseksi? Maatilojen ilmastotoimet ovat ilmastonmuutokseen varautumista. Varautumiseen kuuluu sekä  ennakoivaa sopeutumista ilmastonmuutoksen tuomiin vaikutuksiin että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

     

    Tähän on koottu hyviä esimerkkejä maatilojen ilmastotoimista.

     

    Piirros:Ville Heimala.

    Piirros:Ville Heimala.

     

    Tilaa Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hankkeen uutiskirje!

    Näyteikkuna

     

    Tule mukaan  Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa-hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin 5-8 kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548.

    Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hankkeen uutiskirjeen tilauslomake.

    Löydät meidät myös facebookista!

    pompulat_5

    Viljelijä ja luonnon monimuotoisuus teemana Kilpiän Peltopäivässä 19.6.2019

    Näyteikkuna

     

    Peltopäivässä Kilpiän tilalla 19.6.2019 pääsimme perehtymään luonnon monimuotoisuuteen ja keinoihin, joilla viljelijä voi havainnoida ja vaalia luonnon monimuotoisuutta.

    Pääsimme oppimaan viljelykiertojen monimuotoistamisesta, sekä pölyttäjistä ja pölyttäjille hyödyllisistä kasveista. Toisilla peltopisteillä opittiin tuhohyönteisten luontaisista vihollisista ja niiden elinympäristöistä, maaperän monimuotoisuudesta, maaperäeliöistä ja keräsienistä sekä juurten maaperäeliöille tuottamasta ruoasta. Pääsimme perehtymään myös Kilpiän tilan käyttämiin seoksiin, puukujanteeseen, kukkakaistaan, kerääjäkasviseoksiin ja kauran lajikekokeiluihin. Kuulimme myös maatalousympäristön linnuista ja niille mieluisista pesäpaikoista.

    Tapahtuman järjestivät Kilpiän tila ja Luonnonvarakeskuksen vetämät hankkeet OPALLife ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

    Lue tarkempi OPALLife-hankkeen tekemä kooste Luonnon monimuotoisuus puheena Peltopäivillä

    Tuomas Mattila kertoi kerääjäkasvien käytöstä Kilpiän tilalla. Kuva: Riitta Savikko

    Tuomas Mattila kertoi kerääjäkasvien käytöstä Kilpiän tilalla. Kuva: Riitta Savikko

     

     

     

     
     

     

     

     
     

     

     

     
     
     

    Maaperää tutkimassa Ansa Palojärven opastuksella. Kuva: Riitta Savikko.

    Maaperää tutkimassa Ansa Palojärven opastuksella. Kuva: Riitta Savikko.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Pirjo Peltonen-Sainio kertoi viljelyn monimuotoistamisesta. Kuva: Riitta Savikko

    Pirjo Peltonen-Sainio kertoi viljelyn monimuotoistamisesta. Kuva: Riitta Savikko

    Pellonpiennarpäivä Mustialassa 8.8.2019

    Näyteikkuna

     

    Pellonpiennarpäivässä esitellään luomuviljelyn koe- ja kokeilutoimintaa Hämeen ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimusmaatilalla Mustialassa. Kahdeksalla eri pisteellä on nähtävillä mm. nurmiviljelyn erikoisuuksia,  laiduntamisen kaistakokeiluja, rehumaissia, viljojen laji- ja lajikekokeita, maatiaiskasveja, luomulannoitus- ja rikkakasvikokeita sekä pölytyskaista. Alueelta löytyy myös pieni luomulannoitettu perunamaa. Koekenttiä on mahdollista tarkastella myös ilmasta käsin droonin ottamien kasvustoseurantakuvien avulla.

    Torstaina 8.8.2019 järjestettävä pellonpiennarpäivä on kaikille avoin. Tapahtuma alkaa kello 11 luomulounaalla opiskelijaravintola Huttulassa (Mustialantie 105, Tammela).  Päivän avaus on klo 12 ja toiminta koekentillä alkaa klo 12.30. Puistossa on Luomukahvila ja -tori. Kampuksella toimii myös kotieläinpiha. Tilaisuus päättyy kello 16.

    Lisätietoa http://bit.ly/luomuhame

    Tervetuloa!

     

    luomussa_vara_parempi_pellonpiennars_08082019

    Peltopäivä 8.8.2019 Siikalatvalla

    Näyteikkuna

    Päästöt alas ja viljelyvarmuutta – ratkaisuja turvepeltojen ilmastokestävään viljelyyn

    Tietoa mm. eloperäisen maan ominaisuuksista, turvepeltojen ympäristövaikutuksista ja kosteikkoviljelystä. Peltokohteella maan rakenteen havainnointia professori Laura Alakukun johdolla. Entä miten alueen erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa etsitään ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin?

    Ohjelma Mankilan kylätalolla

    10.00 Aamukahvit 10.20 Tervetuloa, johtava asiantuntija Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto
    10.25 Kosteikkoviljely – mitä se on? tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
    10.40 Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
    11.10 Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet, professori Laura Alakukku, Helsingin yliopisto

    11.40 Miten tutkimus- ja kehittämishankkeissa etsitään ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin?
  • Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona (OPAL-Life), tutkija Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus
  • Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät-avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA), tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
  • Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
  • Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, tutkija Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus

  • 12.10 Opastus pellonpientareelle, järjestäjät
    12.15 Lounas

    Ohjelma Räbinän tilan peltokohteella

    Maan rakenteen havainnointia, professori Laura Alakukku, Helsingin yliopisto

    Mittalaitteiden esittely, palvelupäällikkö Juha Sohlo, ProAgria Oulu

    Alueen hankkeet esittelyssä: ProAgria Oulun Pohjoiset luomudemonstraatiot ja -verkostot sekä Osaamisella tehoa – luomutuotannon koulutushanke, luomuasiantuntija, projektipäällikkö Viivi Virkkula, ProAgria Oulu

    Vapaata keskustelua

    15.00 Tapahtuma päättyy

    Lämpimästi tervetuloa!

    Lisäinfoa: Elina Nurmi, elina.nurmi@luke.fi,  puh: 029 532 2092

    Tapahtuman järjestävät Luonnonvarakeskuksen vetämä hanke OPALLife yhteistyössä Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –koordinaatiohankkeen ja ProAgria Oulun hankkeiden kanssa.

    OSMO-hankkeen raportti: Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan

    Näyteikkuna

     

    Peltojen hyvä kuivatus on pellon kasvukunnon perusasia, johon on viime vuosina kiinnitetty liian vähän huomiota. Aihetta on tutkittu runsaasti koti- ja ulkomailla, mutta kuivatuksen puutteet ovat yleisiä. Useimmat Suomen pellot on salaojitettu, mutta ojitusjärjestelmien huoltoon ja ylläpitoon ei ole panostettu. ja sateisina kausina monen tilan pellot kärsivät märkyydestä. Kasvit tarvitsevat kasvuunsa ilmavaa ja kuohkeaa maata. Jos maan ruokamultakerros vettyy, sato jää heikoksi ja maa on herkkä tiivistymään, kertoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeen tuore raportti.

    Ydinasioita:

    -Hyvä kuivatus on pellon kasvukunnon perusta
    -Kasvit tarvitsevat kasvuunsa ilmavaa ja kuohkeaa maata
    -Kuivatuksessa on yleisesti puutteita
    -Jos ruokamultakerros vettyy, sato jää heikoksi ja maa on herkkä tiivistymään
    -Kuivatuksen puutteiden korjaaminen vaatii systemaattista kehitystyötä
    -Kuivatuksen tila saadaan selville seuraamalla pohjaveden korkeutta esim lapiolla kaivetuista kuopista ja mittaamalla laskuaukosta tuleva vesimäärä
    -Kuivatuksen yleiset edellytykset on tarpeen tuntea ja kuivatusjärjestelmien toimintahäiriöt tulee löytää ja korjata
    – Raportissa kuivatuksen teoriaa ja hyviä käytäntöjä kuivatusjärjestelmien vikojen etsimiseen ja korjaamiseen (mm. laskuaukkojen ja reunaojien huolto, salaojahuuhtelu, tukosten paikannus ja korjaus, lisäsalaojituksen tarpeen arviointi)
    – On tunnistettava tapauskohtaisesti, millaisen kuivatuksen kukin peltolohko ja lohkon osa tarvitsevat
    -Maan vedenläpäisykyky on tarpeen ottaa huomioon salaojitusta suunniteltaessa
    -Huonosti vettä läpäisevillä mailla veden pääsyä salaojiin tulee nopeuttaa esim.
    yhdistämällä salaojat soralla maan pintakerroksiin, joiden läpäisevyyttä parannetaan muutaman vuoden välein toistettavalla myyräojituksella

    Lue lisää raportista Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan. Tuomas J. Mattila, Jukka Rajala ja Heikki Ajosenpää. 2019. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 195. 64 s.

    Helsingin yliopiston tiedote 10.6.2019: OSMOn Raportti Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan -julkaistu

     

    osmo-logo

    Kasvihuoneala puolitti hiilijalanjälkensä vuosien 2004-2017 välillä

    Näyteikkuna

     

    Kasvihuoneala puolitti hiilijalanjälkensä vuosien 2004-2017 välillä. Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa Kauppapuutarhaliitolle ja Österbottens svenska producentförbund r.f.:lle tehdyssä tutkimuksessa laskettiin ilmastovaikutus kotimaisissa kasvihuoneissa tuotetuille kurkulle, tomaatille ja salaatille.

    Tomaatin ilmastovaikutukselle saatiin tulos 2,6 kgCO2-ekv/kg, kurkulle 2,0 kgCO2-ekv/kg ja salaatille 2,7 kgCO2-ekv/kg. Kaikkien tuotteiden ilmastovaikutukset olivat vuosien 2017 ja 2004 välillä alentuneet merkittävästi, tomaatin 61 %, kurkun 45 % ja salaatin 18 % johtuen pääosin lämmityspolttoaineiden muuttamisesta fossiilisista uusiutuviin. Kasvihuoneissa käytetyn öljyn määrä on pudonnut peräti 85 prosenttia vuosien 2004-2017 välillä.

    Myös vesijalanjälkiä selvitettiin. Kotimaisen tomaatin vesijalanjälki oli 35 l/kg, kurkun 17 l/kg ja salaatin 36 l/kg. Espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki on noin 91 kertaa korkeampi kuin Suomessa.

    Lue lisää Kauppapuutarhaliiton verkkosivuilta.

    Selvitys: Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta 2004 ja 2017 todellisten energiankulutustilastojen perusteella sekä vesijalanjälki. Lue lisää.

    kuva: Anne Nissinen/Luken arkisto

    kuva: Anne Nissinen/Luken arkisto

    Kutsu Peltopäivään Kilpiän tilalla 19.6.2019

    Näyteikkuna

    Mainoskuva3_Kilpia

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Peltopäivä 19.6.2019
    Kilpiän tilalla Lohjan Pusulassa

    Viljelijä ja luonnon monimuotoisuus
    -miten viljelijä voi vaalia luonnon monimuotoisuutta ja miten monimuotoisuus hyödyttää viljelijää?

    Mitä hyötyä monimuotoisuudesta on viljelijälle?
    Miten lajikirjoa voi havainnoida?
    Miten monimuotoisuutta voi lisätä?

    Tietoiskuja pölyttäjistä, tuhohyönteisten luontaisista vihollisista, linnuista, maaperäeliöistä ja kerääjäkasveista.

    Päivä alkaa klo 11 lounaalla Pusulan keskustassa (tarjotaan ilmoittautuneille).
    Klo 12.15 alkaen ohjelmaa Tuomas ja Iiris Mattilan Kilpiän tilalla, paaliauditoriossa ja pellolla
    Klo 15 kahvitarjoilu
    Klo 16 tilaisuus päättyy

    Ilmoittaudu mukaan pian täällä https://link.webropolsurveys.com/S/2D10C1A75BFCEEC6. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä ilmoittautujaa. Tarkempi ohjelma ja tulo-ohjeet lähetetään ilmoittautuneille.

    Tervetuloa!
    Lapset tervetuloa mukaan myös!

    Lisäinfoa: Iiris Mattila (iiris.mattila (a) gmail.com) ja Riitta Savikko (riitta.savikko (a) luke.fi).

    Tapahtuman järjestävät Kilpiän tila ja Luonnonvarakeskuksen vetämät hankkeet OPALLife ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa.

    Peltometsäviljelyseminaari ma 17.6. Qvidjan tilalla – Tervetuloa!

    Näyteikkuna

     

    Haluatko oppia lisää peltometsäviljelystä? Kiinnostavatko mahdollisuudet tuottaa muutakin satoa, kuin mitä perinteiset viljelykasvit tarjoavat? Haluaisitko oppia lisäämään metsän tuottoa myös muuten kuin puun muodossa?

    Tervetuloa kesän ajankohtaisimpaan tapahtumaan, jonka järjestää Suomen peltometsäviljelyverkosto: Baltic Sea Action Group, Ammattiopisto Livia, Kilpiän tila, Luomuliitto, Suomen Agrometsä Oy, Afinet, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Luomuinstituutti sekä muutama vapaaehtoinen yksityishenkilö.

    Tilaisuuden aiheita:
    Jo opittua – AFINET-projektin tulosten esittely
    Tuoretta tutkimusta peltometsäviljelystä Euroopassa
    Edelläkävijät Euroopassa – esimerkkejä Itävallasta
    Puita pellolla – mitä sanoo viranomainen?
    Käytännön kokemuksia Kilpiän tilalta
    Peltometsäviljelyyn soveltuvat kasvit
    Metsälaidunnuksella monimuotoisuutta
    Tutustuminen Qvidjan tryffelitarhaan

    Peltometsäviljelyseminaarin tarkempi esite täällä:

    Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään 7.6.2019, vain 40 ensimmäistä mahtuu mukaan! Ilmoittautumislinkki

    Lisätiedot: Sanna Söderlund, Baltic Sea Action Group, sanna.soderlund[at]bsag.fi, puh. 040 777 5515
    mainoskuva_17062019

    Iin ilmastoihme

    Näyteikkuna

     

    Miksi kummassa pieni 10 000 asukkaan Ii pohjoisessa on vuodesta toiseen Suomen paras päästövähentäjä ja vielä Euroopan Unionin palkitsema ympäristöteoistaan? Miten ilmastotyöstä on saatu kunnan taloudelle merkittävä tulonlähde? Leena Vuotovesi kertoo Iin ilmastoihmeestä Kuntaliiton blogissa. Ii voi olla rohkaiseva esimerkki muillekin kunnille ilmastotyön ja aluetalouden viisaista ratkaisuista. BBC kertoi Iin ilmastotyöstä kansainväliselle yleisölle englanninkielisellä videolla.

    Iissä järjestetään IlmastoAreena-tapahtuma 23.-24.8.2019. Lisäinfoa.
     
     

     

    IPBES: Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömän nopeasti

    Näyteikkuna

     

    Hallitustenvälisen luontopaneelin raportti maailman luonnon monimuotoisuuden tilasta julkaistiin ma 6.5.2019. Raportin mukaan maailmanlaajuisesti yhteensä noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, monet seuraavina vuosikymmeninä.

    Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo toteaa toisaalla ”Tuontielintarvikkeiden myötä myös biodiversiteettikato on ulkoistettu. Meillä monipuolinen ruuan tuotanto on hyvinkin mahdollista, kasveja ja menetelmiä löytyy.” Mitäs tehtäisiin, että elonkirjo niin pellolla kuin pientareilla voisi paremmin?

    Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 6.5.2019: IPBES: Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömän nopeasti

    Esimerkiksi maaperän heikkeneminen vähentää lajien elinmahdollisuuksia. Kuva: iStock / IPBES.

    Esimerkiksi maaperän heikkeneminen vähentää lajien elinmahdollisuuksia. Kuva: iStock / IPBES.

     

    Kutsu työpajaan 25.4. Leppävirralle: Erikoiskasvipäivä -Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla

    Näyteikkuna

     

    Erikoiskasvipäivä to 25.4.2019 – Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla

    Tattari kukkii heinäkuussa 2017 Mikkelissä. Kuva: Elina Nurmi, Luke.

    Tattari kukkii heinäkuussa 2017 Mikkelissä. Kuva: Elina Nurmi, Luke.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    aika: to 25.4.2019 klo 9.15 -16
    paikka: Vesileppis, Vokkolantie, 79100 Leppävirta
    etäyhteys: omalta tietokoneelta linkistä https://www.youtube.com/watch?v=IxbP1KAx7Rs

    9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

    9.45 Tervetuloa ja avaussanat
    Marjo Valtanen, MTK Leppävirta Virma-hanke ja Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

    10.00 Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen – miten viljelyssä voi varautua?
    Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    10.20 Hiilipilotti – omia kokemuksia CarbonAction-hankkeesta
    Irma Planman, Mattilan tila, Paukarlahti, Leppävirta ja
    Janne Räisänen, Nurkkalan tila, Varkaus kalvot ja video

    10.45 Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla
    Osio 1. Tattari ja kvinoa – gluteenittomat vaihtoehdot viljoille
    Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    11.30 Osio 2. Palkokasvit Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    12.15 Lounas (tarjotaan)

    13.00 Osio 3. Öljykasvit (kumina, camelina, öljyhamppu)
    Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    13.45 Osio 4. Väriainekasvit: morsingon viljely ja indigon tuotanto
    Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    14.30 Kahvit

    15.00 Maatilan Voitto -laskennan hyödyntäminen kasvinviljelyssä.
    Sanna Tarkiainen, Envitecpolis Oy kalvot ja video

    15.15 Yhteinen keskustelu: Miten erikoiskasvien viljelyä saataisiin eteenpäin? yhteenveto

    15.45 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

    16.00 Tilaisuus päättyy

    Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit ja lounaat tarjotaan.

    Työpajaa on mahdollista seurata myös etänä webinaarina tietokoneelta.

    Lisätietoja ja ilmoittautuminen:
    Nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 18.4.2019.

    Tapahtuman järjestävät MTK Leppävirran Virma-hanke ja Luonnonvarakeskuksen Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –hanke.

    Lämpimästi tervetuloa!

    logorimpsu25042019

     

    Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Näyteikkuna

     

    Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista: https://www.ilmase.fi/tietopaketit/palkokasveista-on-moneksi-valkuaista-viherlannoitusta-maanparannusta/ Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.

    Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista. Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.

     

    Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Näyteikkuna

     

    Kestävä ruoantuotanto pohjautuu aurinkoenergiaan ja yhteyttämiseen. Peltojen aurinkopaneeli on ruoan perusta. Suomen 2,2 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata tuottaa nyt ja tulevaisuudessa ruokaa ja rehua. Helsingin yliopiston agroekologian professori Juha Helenius kiteyttää asian kolumnissaan: http://kehittyvaelintarvike.fi/ajankohtaista/ke-5-2018-kolumni-teknologiautopioiden-sijasta-kestavaa-ruokaa Kuva: Sari Himanen, Luke.

    Kestävä ruoantuotanto pohjautuu aurinkoenergiaan ja yhteyttämiseen. Peltojen aurinkopaneeli on ruoan perusta. Suomen 2,2 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata tuottaa nyt ja tulevaisuudessa ruokaa ja rehua. Helsingin yliopiston agroekologian professori Juha Helenius kiteyttää asian kolumnissaan. Kuva: Sari Himanen, Luke.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Näyteikkuna

     

    Maaperän hiilen karkaamisen estäminen on maatalouden ilmastoratkaisujen ytimessä. Märehtijöiden ruoansulatuksessa muodostuva metaani on vähäpätöisempi merkitykseltään. Hiiliviljely voi tehdä viljelijästä ilmastosankarin. Lisäinfoa maanviljelijän varautumisesta ilmastonmuutokseen http://www.ilmase.fi/tietopaketit/maanviljelijan-varautuminen-ilmastonmuutokseen/. Kuva: Ville Heimala.

    Maaperän hiilen karkaamisen estäminen on maatalouden ilmastoratkaisujen ytimessä. Märehtijöiden ruoansulatuksessa muodostuva metaani on vähäpätöisempi merkitykseltään. Hiiliviljely voi tehdä viljelijästä ilmastosankarin. Lisäinfoa maanviljelijän varautumisesta ilmastonmuutokseen. Kuva: Ville Heimala.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Näyteikkuna

     

    Ilmastonmuutokseen varautumiseksi maatiloilla voidaan toteuttaa lukuisia toimenpiteitä. Näihin kuuluvat mm. maan kasvukunnon hoito, vesitalouden hallinta, monipuolinen viljelykierto, alus- ja kerääjäkasvien käyttö sekä talviaikainen kasvipeitteisyys. Lisäksi fossiilisia polttoaineita voidaan korvata erilaisilla uusiutuvan energian vaihtoehdoilla. Lue lisää maatilojen ilmastotoimista: https://www.ilmase.fi/pilottitilat/hyvia-esimerkkeja-maatilojen-ilmastotoimista/. Kuva: Erkki Oksanen, Luken arkisto.

    Ilmastonmuutokseen varautumiseksi maatiloilla voidaan toteuttaa lukuisia toimenpiteitä. Näihin kuuluvat mm. maan kasvukunnon hoito, vesitalouden hallinta, monipuolinen viljelykierto, alus- ja kerääjäkasvien käyttö sekä talviaikainen kasvipeitteisyys. Lisäksi fossiilisia polttoaineita voidaan korvata erilaisilla uusiutuvan energian vaihtoehdoilla. Lue lisää maatilojen ilmastotoimistaKuva: Erkki Oksanen, Luken arkisto.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     
    Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Näyteikkuna

     

    Ruoantuotanto on arvokasta ja elintärkeää –ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kestävän ruokajärjestelmän perusidea: tuottaa ruokaa paikallisilla resursseilla paikalliselle väestölle. Luonnonvarakeskus ylläpitää kattavaa tilastotietokantaa maataloudesta. Lisätietoa: https://stat.luke.fi/ Kuvassa Metsätyömieskirjan kuvitusta, julkaisuvuosi 1972. Kuvaaja: Erkki Heikinheimo. Lähde: Luken arkisto.

    Ruoantuotanto on arvokasta ja elintärkeää –ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kestävän ruokajärjestelmän perusidea: tuottaa ruokaa paikallisilla resursseilla paikalliselle väestölle. Luonnonvarakeskus ylläpitää kattavaa tilastotietokantaa maataloudesta. Lisätietoa: https://stat.luke.fi/ Kuvassa Metsätyömieskirjan kuvitusta, julkaisuvuosi 1972. Kuvaaja: Erkki Heikinheimo. Lähde: Luken arkisto.

     

     

    Lue lisää Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Näyteikkuna

     

    Ei ihan, tämä aprillijuttu. Mutta tiesitkös, että Suomessa tuotetaan erikoisempiakin kasveja, vaikkapa kvinoaa, spelttiä, kuminaa, tattaria, öljyhamppua ja sinilupiinia. Näihin uusiin ja ikinuoriin kasveihin voi tutustua https://www.luke.fi/futurecrops. Viljelykierron monipuolistaminen on yksi hyvä keino selviytyä paremmin vaihtelevissa sääolosuhteissa. Kuva: Raija Savikko.

    Ei ihan, tämä aprillijuttu. Mutta tiesitkös, että Suomessa tuotetaan erikoisempiakin kasveja, vaikkapa kvinoaa, spelttiä, kuminaa, tattaria, öljyhamppua ja sinilupiinia. Näihin uusiin ja ikinuoriin kasveihin voi tutustua https://www.luke.fi/futurecrops. Viljelykierron monipuolistaminen on yksi hyvä keino selviytyä paremmin vaihtelevissa sääolosuhteissa. Kuva: Raija Savikko.

     

    Lue lisää Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Näyteikkuna

     

    Ruoantuotanto on arvokasta ja elintärkeää –ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kestävän ruokajärjestelmän perusidea on tuottaa ruokaa paikallisilla resursseilla paikalliselle väestölle. Suomessa oli vuonna 2018 yhteensä 47 688 maatilaa, jotka meille ruokaa tuottavat. Ilmastonmuutos vaikuttaa ruoantuotantoon niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.

    Maataloudella on ilmastonmuutoksen suhteen monta roolia. Suomen ilmastopaneeli on vuonna 2014 julkaistussa raportissaan listannut niitä kolme: Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuovat viljelyyn sopeutumistarpeita. Toisaalta maataloudessa muodostuu kasvihuonekaasupäästöjä. Kolmas rooli korostaa maatalouden tarjoamia ilmastoratkaisuja. Maa- ja metsätalous tarjoavat ratkaisuja ja mahdollisuuksia ilmakehään päästetyn hiilen sitojana maahan, ja uusiutuvan energian tuottajana, jotta fossiilienergiariippuvuudesta voidaan irtautua.

    Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke tuottaa materiaaleja hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi.

    Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

     

    peltopaiva_lohja_2018_kuva_Riitta_Savikko

    Luken podcast: Ruoka, ruoan tuotanto ja ilmastonmuutos – miten riskejä taklataan?

    Näyteikkuna

     

    Mitä ruokailija voi tehdä ympäristön eteen, ja miten suomalainen viljelijä voi vaikuttaa? Luken podcastissa aihetta pohtivat toimittaja Noora Mattilan johdolla Luonnonvarakeskuksen tutkija Merja Saarinen ja erikoistutkija Marjo Keskitalo.

    Kuuntele podcast.

    kuva: Riitta Savikko

    kuva: Riitta Savikko

    Animaatio: Monipuolisesti hyödyllinen nurmi

    Näyteikkuna

     

    Nurmi ja nauta tuottavat monia ekosysteemipalveluita. Luonnonvarakeskuksen nurmitutkimus kokosi tietoa havainnolliseksi animaatioksi.

     

    Suomalaisen maidon- ja lihantuotannon erityispiirre ja mahdollisuus: nurmipelto ruokkii naudat ja sitoo hiiltä

    • Maapallon pelloista noin 40 prosenttia on nurmi- ja laidunalueita, joita voidaan käyttää ihmiselle sopivan ruoan tuotantoon pääasiassa vain märehtijöiden avulla (Lähde: YK:n maatalousjärjestö FAO*). Maailman väestö kasvaa 10 miljardiin, joten nurmialueita ja märehtijöitä tarvitaan ruoantuotantoon myös tulevaisuudessa − samaan aikaan kun kasvisten osuutta globaalissa ruokavaliossa on kasvatettava. Olennaista on, että nurmesta jalostettu maito ja liha tuotettaisiin mahdollisimman resurssiviisaasti sellaisilla alueilla, joilla on esimerkiksi riittävästi vettä − kuten Suomessa.
    • Suomessa naudat syövät ravinnokseen enimmäkseen tiloilla kasvatettua nurmirehua sekä jonkin verran viljoja ja rypsiä/rapsia. Monessa muussa maassa nautoja ruokitaan pääasiassa viljoilla, soijalla ja maissilla, jotka kaikki sopivat sellaisenaan myös ihmisten ruoaksi. Ympäristövaikutuksia vähentää myös se, että suomalaisen lypsylehmän ja sen jälkeläisten liha päätyy lautasellemme. Monessa maassa maidon-ja lihantuotanto on erotettu toisistaan, mikä johtaa resurssien tehottomampaan käyttöön. Siksi suomalainen terve ja hyvätuottoinen nautakarja pärjää hyvin ympäristövaikutusten vertailussa.
    • Terve maaperä sitoo ja varastoi hiiltä ilmakehästä. Se myös pidättää ravinteita tehokkaasti, jolloin typpi ja fosfori eivät valu vesistöihin. Monivuotiset nurmet voivat sitoa hiiltä. Viljelijä voi parantaa maaperän hiilensidontaa esimerkiksi vuoroviljelyllä, lisäämällä nurmen lajikirjoa ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä ympäri vuoden.
    • Suomalaisnautojen tuottaman metaanin määrä on puolittunut 50 vuodessa eläinten parantuneen tuotantokyvyn, terveyden ja ruokinnan myötä. Samaan aikaan myös eläinten määrä on vähentynyt. Nyt tarvitsemme uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Nurmituotannon hiilensidonnan lisäksi ratkaisuja ovat esimerkiksi lannan ravinteiden kierrätys ja lannasta tuotettu biokaasu, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita. Maitoketjun osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on pysynyt koko 2000-luvun noin 3-4 prosentissa. (Tilastokeskus 2017).

    *Grasslands of the world. Plant Production and Protection Series No. 34. Toim. Suttie, Reynolds and C. Batello. Food and Agriculture Organization of the United Nations, 2005. http://www.fao.org/docrep/008/y8344e/y8344e05.htm

    Are grasslands under threat? Brief analysis of FAO statistical data on pasture and fodder crops, Food and Agriculture Organization of the United Nations. http://www.fao.org/uploads/media/grass_stats_1.pdf

    Lähde: Luonnonvarakeskuksen tiedote 31.1.2019:Nurmipellot ovat pohjoisen maatalouden erikoisuus − laaja suomalaishanke tähtää ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja resurssitehokkuuteen

    Kutsu työpajaan: Millä eväillä tuleviin kasvukausiin? Ratkaisuja maan kasvukunnon hoitoon, maatilojen kannattavuuteen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen

    Näyteikkuna

    pompulat_5

     

    Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan peltojen kasvukunnon hoidosta ja viljelijän ilmastonmuutokseen varautumisen keinoista Sastamalaan!

    aika: ma 1.4.2019 klo 9-15.15

    paikka: Ravintola Patruuna, yläkerran kokoustila, Vammaksentie 1, 38210 Sastamala

    etäyhteys: omalta tietokoneelta

    Ohjelma:

    9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

    9.30 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot

    9.40 Maan fysikaalinen ja kemiallinen kasvukunto – miten luodaan viljelykasveille hyvät olosuhteet vaihtelevissa sääoloissa?, Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto kalvot ja video

    10.30 Maan biologinen kasvukunto – miten maaperän pieneliöt ja juuret ylläpitävät maan kuntoa?, Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus kalvot 

    11.00 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen ja maatalouteen – millaisia mahdollisuuksia viljelijällä on varautua riskeihin ja hyödyntää mahdollisuuksia?, Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    11.30 Lounas

    12.20 Kerääjäkasvit –miten käyttää niitä parhaiten?, Hannu Känkänen, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    12.50 Miten viljelijä voi varautua ilmastonmuutokseen? –käytännön toimia ja kokemuksia omalta tilalta, Viljelijä, maatalousteknologian dosentti Johannes Tiusanen, Ulvila kalvot ja video

    13.20 Uusiutuva energia, energiatehokkuus ja kierrätyslannoitteet kannattavuutta tukemaan, Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto kalvot ja video

    13.50 Tilan talousjohtamisen palvelut ja Neuvo2020-palvelut ProAgrialla, Maija Pitkonen, ProAgria Etelä-Suomi kalvot ja video

    14.10 Kahvit

    14.30 Yhteinen keskustelu: mistä eväitä ilmastonmuutokseen varautumiseen? Mitä toimia voisi tapahtua omalla tilalla, mitä tukea tarvitaan neuvojilta, entä tutkijoilta? yhteenveto

    15.00 Loppuyhteenveto ja päätössanat, Markku Pärssinen, MTK-Satakunta video

    15.15 Tilaisuus päättyy

    Työpaja on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit ja lounaat tarjotaan.

    Lisätietoja ja ilmoittautuminen:

    Nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 25.3.2019. Myös ilmoittautumatta saa paikalle tulla.

    Työpajan järjestävät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) ja Uudenmaan peltojen ravinnekierto kuntoon – vesistöt hyvään tilaan (UusiRaha) sekä MTK-Satakunta.

    Lämpimästi tervetuloa!

     

    logorimpsu

    Kutsu työpajaan: Miten maan kasvukunto auttaa viljelijää selviämään erilaisissa sääoloissa?

    Näyteikkuna

     

    Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan peltojen kasvukunnosta Kokemäelle!

    aika:  to 21.3. klo 9.15-15.15

    paikka: Kokemäen maatalousoppilaitoksen auditorio (SASKY koulutuskuntayhtymä Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki), Kauvatsantie 189, 32800 Kokemäki

    etäyhteys: omalta tietokoneelta, linkki lähetetään ilmoittautuneille

    Ohjelma:

    9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

    9.45 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot

    9.50 Maan fysikaalinen ja kemiallinen kasvukunto –miten luodaan viljelykasveille hyvät olosuhteet vaihtelevissa sääoloissa?, Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto kalvot ja video

    10.45 Maan biologinen kasvukunto – miten maaperän pieneliöt ja juuret ylläpitävät maan kuntoa?, Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus kalvot

    11.15 Lounas

    12.15 Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen – miten viljelijä voi varautua?, Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    12.45 Maan eloperäinen aines – miten se auttaa pellon kasvukunnon ylläpitämisessä?, Helena Soinne, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    13.15 Kahvit

    13.45 Maan vesitalous – millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla?, Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti kalvot ja video

    14.15 Hanke-esittelyt:

    • Tulevaisuuden alkutuotannon menestystekijät Lounais-Suomessa (TULEVA), Jari Ruski, Pyhäjärvi-instituutti kalvot ja video
    • Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA), Nora Backlund, MTK-Varsinais-Suomi kalvot ja video
    • Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    14.30 Yhteinen keskustelu: miten maan kasvukunnon hoidosta apua varautumiseen? Mitä pitäisi tapahtua omalla tilalla, entä mitä tukea tarvitaan tutkimukselta, entä hallinnolta? yhteenveto

    15.10 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

    15.15 Tilaisuus päättyy

    Työpaja on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit ja lounaat tarjotaan.

    Työpajaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä webinaarina tietokoneelta. Etäosallistujiksi ilmoittautuneille lähetetään linkki etukäteen.

     

    Lisätietoja ja ilmoittautuminen:

    Ilmoittautua voi nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 15.3.2019.

    Järjestäjät:

    Työpajan järjestävät Pyhäjärvi-instituutin hanke Tulevaisuuden alkutuotannon menestystekijät Lounais-Suomessa (TULEVA), MTK-Varsinais-Suomen hanke Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) ja Luonnonvarakeskuksen hanke Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE).

    Lämpimästi tervetuloa!

    logorimpsu

    Kutsu Peltomaan orgaaninen aines – mitä, missä, milloin? -seminaariin/webinaariin 25.3.2019

    Näyteikkuna

    peltomaan_orgaaninen-aines_kuvapalkki

     

    Aika: ma 25.3.2019 klo 12–16
    Paikka: Säätytalo, Snellmaninkatu 9–11, Helsinki, Sali 3

    Miten peltomaan eloperäinen aines vaikuttaa satoon? Kuinka kestäviä maanparannusaineet ovat? Entä millaisia ilmastollisia vaikutuksia maanparannusaineilla voisi saavuttaa?

     

    Ohjelma

    12.00  Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus (Luke)
    12.05  Avaussanat, Birgitta Vainio-Mattila, maa- ja metsätalousministeriö video
    12.10  Peltomaan hiilen pitkäaikainen trendi, Jaakko Heikkinen, Luke kalvot
    12.20  Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon, Tapio Salo, Luke kalvot ja video
    12.40  Maan orgaanisen aineksen vaikutus typen mineralisaatioon, Helena Soinne, Luke kalvot ja video
    13.00  Maan ominaisuudet eri kerroksissa, Riikka Keskinen, Luke kalvot ja video
    13.20  Yhteiskunnallisesti optimaalinen typen ja hiilen käyttö maataloudessa – taloudellinen tarkastelu, Matti Sihvonen, Helsingin yliopisto kalvot ja video

    13.40  Salamapuheenvuorot
    Arja Nykänen, ympäristöministeriö kalvot ja video
    Sami Talola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK-Varsinais-Suomi kalvot ja video

    13.50  Kahvi

    14.20  Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines, Katri Rankinen, Suomen ympäristökeskus kalvot ja video
    14.40  Maanparannus – mahtava mahdollisuus? Kristiina Regina, Luke kalvot ja video

    15.10  Salamapuheenvuorot
    OSMO-hanke, Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi kalvot ja video
    CarbonAction-hanke, Eija Hagelberg, Baltic Sea Action Group video video
    CARBO-hanke, Panu Korhonen, Luke kalvot ja video
    PERA-hanke, Sami Ovaska, Luke kalvot ja video

    15.30  Keskustelua ja kysymyksiä yhteenvetokalvot
    15.55  Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle
    16.00  Tapahtuma päättyy

    Seminaarin järjestävät hankkeet Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI), Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE).

    Seminaari on kaikille avoin ja maksuton, ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä webinaarina.

    Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
    Ilmoittautua voi lomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Riitta Savikolta myös lisätietoja. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 18.3.2019.

    Tervetuloa!

    logorimpsu

    Webinaarisarja ilmastonmuutoksesta starttaa ma 11.2.2019

    Näyteikkuna

     

    Haluatko lisää taustatietoa ilmastonmuutoksesta? Miten ilmastonmuutos linkittyy maaseutuun, maaseudun kehittämiseen, omaan alaan ja arkeen? Tervetuloa mukaan etäluennoille, eli webinaareihin, kuulemaan ja keskustelemaan lisää! Etäluennolle voi osallistua oman tietokoneen äärestä mistä päin vain.

    Etäluentosarjan aloittaa ilmastonmuutoksesta ilmiönä ja sen vaikutuksista Suomessa ja globaalisti kertova taustatietoluento.

     

    Ma 11.2. klo 10-11 Ilmastonmuutos: mikä muuttuu?
    Alustajana Antti Mäkelä, ryhmäpäällikkö, Ilmatieteen laitos
    Etäluennon kalvot ja videointi

    Ti 26.2. klo 10-11 Maatalous ja ilmastonmuutos
    Alustajana Kaija Hakala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
    Etäluennon kalvot ja videointi

    To 7.3. klo 10-11 Ruoka ja ilmastonmuutos
    Alustajana Merja Saarinen, tutkija, Luonnonvarakeskus
    Etäluennon kalvot ja videointi

    Ti 12.3. klo 10-11 Matkailu ja ilmastonmuutos
    Alustajana Seija Tuulentie, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
    Etäluennon kalvot  ja videointi

    To 28.3. klo 10-11 Energia ja ilmastonmuutos
    Alustajana Miikka Salo, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
    Etäluennon kalvot  ja videointi

    To 18.4. klo 10-11 Viljelijöiden näkemyksiä maatilojen ilmastotoimista ja niiden esteistä ja edistäjistä
    Alustajana Sakari Raiskio, tutkija, Luonnonvarakeskus
    Etäluennon kalvot ja videointi

    Ke 5.6. klo 10-11 Luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos
    Alustajana erikoistutkija Juha Pöyry, Suomen ympäristökeskus
    Etäluennon kalvot ja videointi

    Etäluento toteutetaan Lync-järjestelmällä, klikkaa itsesi linkistä mukaan etäluennolle. Luento kestää noin 1 tunnin sisältäen mahdollisuuden keskustella luennon aiheesta. Lync-linkki toimii parhaiten Internet Explorer –selaimella. Jos tulee teknisiä pulmia, niin ota yhteyttä 050 571 4548. Etäluennot ovat kaikille avoimia.

    Alustukset myös nauhoitetaan ja alustusvideot tulevat myöhemmin saataville http://www.ilmastoviisas.fi  –sivustolle. Webinaarisarja täydentyy kevään 2019 aikana vielä muutamilla teemoilla.

    Webinaarisarja toteutetaan osana Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hanketta.

    Tervetuloa mukaan!

    Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

    pompulat_5

     

     

     

     

    Ohjeet lync-etäluentoon liittymiseen 

    Ohjeet lync-etäluentoon liittymiseen (pdf)

    Alla samat ohjeet kuvina:

    lync-liittyminen_1_2

    lync-liittyminen_3_4

    OSMO-raportti: Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään?

    Näyteikkuna

     

    Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä ja sen kehittäminen vaatii määrätietoista monivuotista kehitystä. Mutta miten kasvukunnon ongelmat tunnistetaan? Miten tuloksia tulkitaan ja miten kasvukunnon hoitotoimenpiteiden vaikutuksia seurataan? Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin.

    raportti189

     

    Raportissa esitetään tuloksia 24 koelohkolta, niillä tehdyistä toimenpiteistä sekä mitatuista muutoksista vuosien 2015−2017 välillä. Tutkimuksen taustalla on OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa kahdeksalla tilalla tehdyt lohkotutkimukset Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla.

     

     

     

     

    Raportti:

    Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) -valtakunnallinen koordinaatiohanke aloitti toimintansa

    Näyteikkuna

     

    Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) -valtakunnallinen koordinaatiohanke sai rahoituksen  kolmeksi vuodeksi 9/2018-8/2021, yhteensä 300 000 euroa. Hankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskus.

    Koordinaatiohanke tukee ilmastonmuutokseen varautumiseen eri näkökulmista liittyvien alueellisten hankkeiden työtä. Hanke lisää ilmastonmuutokseen varautumisen teemojen parissa toimivien yhteistyötä ja verkottaa toimijoita. Hanke välittää tutkimustietoa ja tietoa hallinnon linjauksista hanketoimijoiden käyttöön.  Koordinaatiohanke tuottaa monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Hanke tuottaa tapahtumia ja materiaaleja, joiden avulla maatilat saavat tukea ilmastonmuutokseen varautumiseen. Hanke tekee vuorovaikutteista ja keskustelemaan pyrkivää viestintää niin tapahtumissa, verkkotapahtumissa kuin verkkoviestinnän keinoin. Hanke tukee sekä maatalouden ilmastoratkaisujen kehittämistä että myös laajemmin maaseutua elinympäristönä, sen elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kestävyyttä.

    Työ maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen tukemiseksi siis jatkuu. Pääsemme käytännössä aloittamaan hankkeen töitä loppuvuodesta 2018 ja toimimaan täydellä tohinalla alkuvuodesta 2019.

    Meille saa esittää toiveita toiminnasta tai pyytää puhujaksi. Ota yhteyttä riitta.savikko@luke.fi tai 050 571 4538.

    Lue lisää.

    logorimpsu_mainoksiin_rahoittajat

    Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

    Näyteikkuna

    kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto.

    kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto.

    Ainut, mikä viljelijän elämässä on pysyvää, on muutos. Voimakkaan ilmastonmuutoksen merkkejä on jo viime vuosina nähty, eivätkä yhteiskunnallisetkaan olot ole öljyriippuvaisessa maailmassa vakioidut. Maanviljely voi kuitenkin sopeutua muutoksiin sekä lisäksi tuoda ratkaisuja moniin ongelmiin. Päätös on viljelijän ja keinoja on runsaasti.

    Juuso Joona, isäntä, agronomi, Tyynelän tilalta Joutsenosta kirjoittaa maanviljelijän keinoista varautua ilmastonmuutokseen ja listaa 10 askelta joustavaan maanviljelyyn. Lue lisää.