Miten vähentää ilmastopäästöjä?

 

Mistä kasvihuonekaasupäästöt tulevat?

 
Fossiilisen energian (öljyn, kivihiilen, maakaasun ja turpeen) käytöstä energiantuotannossa, lämmityksessä ja liikenteessä muodostuu valtaosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Maatalousperäiset kasvihuonekaasupäästöt muodostavat 20 % Suomen kokonaispäästöistä. Maatalouteen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat monesta lähteestä:

  • maaperän mikrobien tuottamasta dityppioksidista
  • kotieläinten ruoansulatuksessa muodostuvasta metaanista
  • lannan käsittelyssä syntyvistä metaani- ja dityppioksidipäästöistä
  • peltomaan hiilivarastojen pienentymisestä viljelytoimien vuoksi
  • maaperän ja metsän hiilivaraston pienentymisestä pellonraivauksen yhteydessä
  • maatalouden energiankäytöstä (maatalouskoneiden ja viljankuivatuksen päästöt ja maatilojen lämmitys) muodostuvista hiilidioksidipäästöistä
  • lannoitteiden valmistukseen kuluva energian hiilidioksidipäästöistä.

 

Miten ilmastopäästöjä voidaan maaseudulla ja maatiloilla vähentää?

 
Ilmastonmuutosta voidaan hillitä maaseudulla uusiutuvan energian käyttöä edistämällä, maankäytön suunnittelulla sekä kiinnittämällä huomiota viljelykäytäntöihin ja niiden ajoitukseen, energiatehokkuuteen ja energian säästämismahdollisuuksiin. Mm. uusiutuvaan energiaan perustuvat teknologiaratkaisut ja hiilinielujen lisääminen ovat maaseudun vahvuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Typensitojakasveja viljelykierrossa kasvattamalla voi vähentää typpilannoitteiden ostotarvetta ja samalla niiden valmistamisessa kuluvan energian määrää. Ravinteet kannattaa kierrättää ja käyttää tehokkaasti – esimerkiksi käyttää lannan ravinteet niin, että mahdollisimman vähän haihtuu (tai valuu) hukkaan.  Alus- ja kerääjäkasvit pelloilla auttavat myös ravinteiden talteen nappaamisessa.

kuvat: Sari Himanen, Juuso Joona, Luken arkisto

kuvat: Sari Himanen, Juuso Joona, Luken arkisto

Mitä minä voin tehdä omalla tilallani päästöjen vähentämiseksi?

 

  • kasvatan peltomaan hiilinielua ja vaalin sen rakennetta ja kasvukuntoa
  • vältän peltojen tiivistymistä
  • huolehdin peltojen vesitaloudesta, eli ojituksesta ja salaojien toimivuudesta
  • viljelen alus- ja kerääjäkasveja
  • viljelen monivuotisia kasveja osana viljelykiertoa
  • viljelen palkokasveja, hyödynnän biologista typensidontaa viherlannoituksena ja tuotan kotimaista valkuaisrehua ja/tai kasviproteiineja ihmisten ruoaksi
  • vähennän muokkausta erityisesti turvemailla ja viljelen turvemaalla nurmikasveja
  • en raivaa turvemaita uusiksi pelloiksi
  • lannoitan kasvien tarpeen mukaan
  • varastoin lannan asianmukaisesti, levitän lannan kasvukauden aikana ja multaan sen välittömästi
  • ruokin eläimet tarpeen mukaan, vältän valkuaisyliruokintaa
  • mietin, voisinko tuottaa ja käyttää uusiutuvaa energiaa (energialähteenä puu, tuuli, aurinko, biokaasu)
  • valaisen ja lämmitän tarpeen mukaan
  • vähennän koneiden polttoaineenkulutusta

Lähteitä:

 
MMM 2014. Maatalouden ilmasto-ohjelma – Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa. Maa- ja metsätalousministeriö julkaisuja 8/2014. Maa- ja metsätalousministeriö.

Regina, Kristiina, Lehtonen, Heikki, Palosuo, Taru ja Ahvenjärvi, Seppo (2014). Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. MTT:n Raportti 127. MTT Jokioinen. 42 s.

Viljelijä ja ilmastonmuutos – Mitä minä voin tehdä omalla tilallani? -opas

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *