Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen -päivitä tietosi uudesta nettiartikkelista

 

Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kasvintuotannossa keskeisiä sopeutumiskeinoja ovat oikeat viljelykasvi- ja lajikevalinnat, monimuotoinen viljely, vesitalouden hallinta, maaperän kunnossapito sekä tautien ja tuholaisten varoitusjärjestelmät. Kotieläintuotannossa on entistä tärkeämpää huolehtia eläinten hyvinvoinnista ja tuotannon hygieniasta.

Kaija Hakalan kirjoittama nettiartikkeli Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen on juuri julkaistu ilmasto-opas.fi -sivustolla. Käyhän lukemassa ja päivitä ilmastotietosi uudesta artikkelista!
Veden vaivaama ohrapelto. Kuva: Erikki Oksanen / Luken arkisto.

Veden vaivaama ohrapelto. Kuva: Erikki Oksanen / Luken arkisto.

Suomen uusi ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma hyväksytty

kuva: MTT:n arkisto

kuva: MTT:n arkisto

Hallitus hyväksyi vuoteen 2022 ulottuvan kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 20.11.2014.

Suomessa keskilämpötilan arvioidaan nousevan tämän vuosisadan aikana 2-6 astetta. Talvilämpötilojen arvioidaan kohoavan, hyvin ankarien pakkasten harvinaistuvan, roudattomien talvikausien pitenevän, hellejaksojen yleistyvän sekä ylimpien lämpötilojen kohoavan.

Jo nyt sään ja vesiolojen muutokset ja ääri-ilmiöt kuten rankkasateet ja ankarat tuulet lisäävät häiriöitä Suomessakin. Pohjolassa sekä luonnonvaraiset että kasvatetut kasvi- ja eläinlajit joutuvat luonnottoman nopean muutoksen kohteeksi. Luonnonvaroista riippuville elinkeinoille muutos voi olla raju.

– Arjen sopeutuminen koostuu teoista, jotka ovat niin julkisen sektorin, yritysten kuin kansalaistenkin asia. Varautumalla harkiten ja ajoissa vähennämme haittoja, pienennämme kustannuksia ja muutamme uhkia mahdollisuuksiksi, totesi Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo julkistustilaisuudessa. Onneksi Yhdysvallat ja Kiina ovat nyt ilmoittaneet uusista päästövähennyssitoumuksistaan. Vaikka päästöjen hillinnässä onnistuttaisiinkin maailmanlaajuisesti, ilmasto muuttuu ja meidän on siihen sopeuduttava.

– Uhkien keskellä on hyvä muistaa, että ilmaston lämpeneminen tuo myös mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää ja aikaansaada uutta liiketoimintaa. Muutoksesta voidaan hyötyä esimerkiksi kehittämällä uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvia teknologioita, tuotteita ja biotalouden osaamista sekä liiketoimintaa, joiden avulla korvataan fossiilisia energialähteitä ja raaka-aineita. Maataloudessa on tarpeen jalostaa ja ottaa käyttöön uusia viljelylajikkeita tai nykyistä tuottavampia lajikkeita, ministeri jatkoi.

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022

OKRA-maatalousnäyttelyssä infopisteemme ilmastoviisaista ratkaisuista maaseudulle

 

OKRAssa uusien viljelykasvien esittelyä. Kuva: Maria Hyvönen/MTT:n arkisto.

OKRAssa uusien viljelykasvien esittelyä. Kuva: Maria Hyvönen/MTT:n arkisto.

OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä 2-5.7.2014 keskustelimme ilmastoviisaista ratkaisuista maaseudulle. Infopisteellämme jaoimme niittykukkien siemeniä ja hankkeen tietokortteja. Osastollamme esittelimme ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti yleistyviä viljelykasveja maissia, härkäpapua ja rapsia. Pisteellämme saattoi myös osallistua hyönteishotellin arvontaan.Pisteemme yksi pääviesti oli, että elinvoimainen maaseutu on tärkeä pitkäjänteisen kehittämisen kohde kotimaisen ruoantuotannon, maisema-arvojen ja kasvi- ja eläinmonimuotoisuuden ylläpitäjänä. Ilmastonmuutokseen varautuminen palvelee paitsi maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämistä (mm. uusiutuvan energian raaka-aineet), niin myös ihan kaikkia suomalaisia kotimaisen ruoantuotannon turvaamisen, maiseman ja luonnon kautta. Lue lisää.

Tältä näyttää suomalainen ilmastonmuutos

Kaaliperhonen. Kuva: Jarmo Holopainen.

Kaaliperhonen. Kuva: Jarmo Holopainen.

Myrskyjä, tulvia, vieraslajeja, metsätuhoja ja runsaita satoja – näin ilmastonmuutos näkyy jo Suomessa. Se vaikuttaa niin maa-, metsä ja kalatalouteen kuin kaupunkiympäristöön. Muutokset ovat yllättäviä ja tuntuvat pian myös jokaisen suomalaisen arjessa, lautasella ja pihapiirissä.

 

 

 

Suomalaisista elinkeinonharjoittajista parhaiten ilmastonmuutokseen ovat varautuneet maanviljelijät. Pelloilla ilmaston lämpeneminen on näkynyt yhä leudompina keväinä jo kolmenkymmenen vuoden ajan.

Ilmastonmuutoksella voi olla Suomen maatalouteen positiivisia vaikutuksia. Päinvastoin kuin monilla muilla maailman tuotantoalueilla maatalouden kilpailukyky voi täällä ainakin hetkellisesti parantua, kun kylvö voidaan aloittaa aikaisemmin ja kasvukausi jatkuu pidemmälle syksyyn.

”Kasvinjalostuksen merkitys korostuu, koska nykylajikkeet eivät välttämättä sopeudu uusiin oloihin, jolloin niiden sato saattaa pienentyä. Tarvitaan uusia lajikkeita, jotka pystyvät hyödyntämään tulevaisuuden kasvuoloja”, sanoo MTT:n erikoistutkija Kaija Hakala.

Vaikka ilmaston lämpeneminen parantaa viljelyolosuhteita, pitää viljelijöiden varautua sen lieveilmiöihin, kuten helteiden, kuivuuden, rankkasateiden ja tulvien yleistymiseen entistä huolellisemmin.

”Jos ilmasto lämpenee enemmän kuin neljä astetta, voi maatalouden harjoittamisesta tulla myös Suomessa vaikeaa erityisesti lisääntyvien ääriolojen takia”, Hakala sanoo.

Sopeutumisvaihtoehtoja meillä rikkaana valtiona kuitenkin on. Jos kuivuus lisääntyy, Suomessa on moniin muihin alueisiin nähden hyvä tilanne, sillä täältä löytyy vettä, joka voidaan valjastaa peltojen kastelemiseen.

Lue lisää Klimaatti-uutiskirjeestä.

Farmari-maatalousnäyttelyssä esillä uusia viljelykasveja ja varautumiskeinoja

Kaaliperhonen. Kuva: Jarmo Holopainen.

Kaaliperhonen. Kuva: Jarmo Holopainen.

Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke osallistui Farmari-maatalousnäyttelyyn Seinäjoella 3-6.7.2013. Farmari-maatalousnäyttelyssä kerroimme uusista viljelykasveista ja hyödyllisistä sekä haitallisista hyönteisistä sekä keskustelimme varautumiskeinoista, hiilinieluista ja ruoasta.

Hankkeemme pisteellä kävijöitä kiinnosti uusina potentiaalisina viljelykasveina maissi ja soija. Maitolaiturin seinään kiinnitetyissä ILMASOPU-hankkeen tuottamissa julisteissa kuvattiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia viljelykasvien pohjoisrajoihin, mm. viljojen, herneen ja härkäpavun, auringonkukan ja maissin osalta. Kartat herättivät monia miettimään mitä tulevaisuudessa pelloillamme on mahdollista viljellä.

Lisääntyvät tuholaisongelmat konkretisoituivat pisteellämme kaaliperhosen eri elinkierron vaiheiden muodossa. Toukkien valtava ruokahalu osoitti konkreettisesti miten haasteellista tulevaisuuden kasvinsuojelu voi olla.

Jaossa oli hankkeen esitteitä, esitteiden aiheina Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen  ja Ruoan ilmastovaikutukset, sekä niittykasvien siemenseosta herättämään ajatuksia monimuotoisen maaseudun monista hyödyistä. Pisteellämme kävijöitä houkutti myös mahdollisuus osallistua arvontaan, jossa saattoi voittaa pihalleen hyönteishotellin, mm. perhosten ja leppäkerttujen asuin- ja talvehtimispaikaksi. Lue lisää.

 

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto.

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto.

Ainut, mikä viljelijän elämässä on pysyvää, on muutos. Voimakkaan ilmastonmuutoksen merkkejä on jo viime vuosina nähty, eivätkä yhteiskunnallisetkaan olot ole öljyriippuvaisessa maailmassa vakioidut. Maanviljely voi kuitenkin sopeutua muutoksiin sekä lisäksi tuoda ratkaisuja moniin ongelmiin. Päätös on viljelijän ja keinoja on runsaasti.

Juuso Joona, isäntä, agronomi, Tyynelän tilalta Joutsenosta kirjoittaa maanviljelijän keinoista varautua ilmastonmuutokseen ja listaa 10 askelta joustavaan maanviljelyyn. Lue lisää.