Omavaraista valkuaista karjatilalle -seminaari Siilinjärvellä 16.3.2017

 

Paikka: Kunnonpaikka Vuorela, auditorio, Jokiharjuntie 3, Siilinjärvi (kartalla)
Aika: torstai 16.3.2017 klo 9:00–13:30

Tervetuloa Luonnonvarakeskuksen (Luke) Nurmet Rahaksi (NuRa) -hankkeen järjestämään maksuttomaan seminaariin.

Seminaarin tavoitteena on
• lisätä tietoa ja osaamista omavaraisen valkuaisen tuotannosta Pohjois-Savon alueella
• antaa konkreettisia neuvoja valkuaisrehujen viljelyyn, korjuuseen ja käyttöön
• tuoda alan toimijat yhteen viestimään, keskustelemaan ja oppimaan

Tapahtuma on suunnattu viljelijöille, maatalousalan opiskelijoille sekä kaikille alan toimijoille ja aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittautuneille on tarjolla myös maksuton lounas. Seminaariin on mahdollista osallistua etänä.

Ohjelma

9:00–9:45
Kotimaiset valkuaisrehukasvit ja niiden viljelypotentiaali Pohjois-Savossa – Lajit ja lajikkeet – Markku Niskanen, Luke
9:45–10:30 Avaimet onnistuneeseen korjuuseen – Antti Suokannas, Luke
10:30–10:45 Kahvi
10:45–11:30 Kotimaiset valkuaisrehut märehtijän ruokinnassa – Kaisa Kuoppala, Luke
11:30–12:00 Katsaus valkuaiskasvien ruokintakokeiden tuloksiin Maaningalla – Annu Palmio, Luke
12:00–12:45 Lounas
12.45–13:15 Kokemuksia sinimailasen viljelystä Pohjois-Savossa – Tuomas Ruottinen, ProAgria
13:15–13:30 Yhteenveto päivästä
13.30 Seminaari päättyy

Ilmoíttautuminen viimeistään 9.3. tästä linkistä.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Sanna Kykkänen
Tutkija
Luonnonvarakeskus (Luke)
p. 029 532 6706
sanna.kykkanen@luke.fi

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Kaisa Kuoppalan blogi: Papuja, toukkia, leviä – mitä rehuksi ja ruuaksi?

 

Nyhtökaura, Härkis, Mifu – uusia proteiinipitoisia elintarvikkeita, joiden suosio on ollut ilmiömäistä. Tällä hetkellä ovi on raollaan myös hyönteisruuille.

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

Mutta mitä on tarjolla eläinten rehuksi? 

Palkokasvit ovat kasvattaneet osuuttaan valkuaisrehuina ja uusia valkuaiskasveja härkäpavun ja herneen lisäksi tulee ilmastonmuutoksen myötä. Kasvinjalostus tuottaa tulevina vuosina uusia satoisampia ja viljelyvarmempia lajikkeita tutuista viljelykasveista.

Hyönteisten ja levien hyödyntäminen sikojen, kanojen ja nautojen rehuna on yksi keino vähentää riippuvuutta soijan tuonnista. Ne ovat esimerkkejä tuotannosta, joka ei kilpaile ruuan kanssa peltoalasta. Levät ovat valtavan moninainen joukko organismeja yksisoluisista mikrolevistä makroleviin.

 

 

 

Marjukka Lamminen tutkii Helsingin yliopistossa väitöstyönään mikroleviä lypsylehmien rehuna. Hän kirjoittaa blogissaan, että mikrolevät voisivat tuottaa hollantilaisten tutkimusten mukaan hehtaarilta jopa 15–30 tonnia kuiva-ainetta ja valkuaistakin 4–15 tonnia Euroopan olosuhteissa.

Nuo luvut ovat täysin omaa luokkaansa verrattuna valkuaiskasvien satoihin, niinkuin toki viljelyolotkin. Toivottavasti kuitenkin mikrolevien tuotanto ja käyttö rehuna saadaan tulevaisuudessa toimimaan Suomessa kustannustehokkaasti.

Lue koko blogi: Papuja, toukkia, leviä – mitä rehuksi ja ruuaksi?

Valkolupiini. kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Valkolupiini. kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta – työpaja ja webinaari Hämeenlinnassa ma 12.12.2016

 

Vuonna 2016 vietetään YK:n julistamaa palkokasvien teemavuotta. Tervetuloa työpajaan kuulemaan palkokasvien hyödyistä, viljelystä ja käytöstä!

Maanantaina 12.12.2016 klo 8.30-16 Inkalan Kartanossa (Inkalantie 91, 13500 Hämeenlinna, Hattula)

8.30-9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.00 Tervetuloa Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.15 Miksi palkokasveja kannattaa viljellä – palkokasvien monet hyödyt, Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus

9.45 Miten palkokasvit vaikuttavat maaperään?, Professori, Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto

10.15 Keinoja proteiinien kotimaisen tuotannon lisäämiseen: Tiekartta Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseen, Erikoistutkija Nina Wessberg, VTT Oy

10.45 Neuvojan näkökulma: Mitä haasteita ja kysymyksiä viljelijät kohtaavat: palkokasvien pullonkaulat, Asiantuntija Erkki Vihonen, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

11.15 lounas (tarjotaan)

12.15 Nurmipalkokasvit nurmirehun tuotannossa, Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus

12.45 Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa, Erikoistutkija Kaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus

13.15 Palkokasvit sikojen ruokinnassa, Erikoistutkija Hilkka Siljander-Rasi, Luonnonvarakeskus

13.45 Palkokasvit siipikarjan ruokinnassa – kotimaisia tutkimustuloksia, Tutkija Sini Perttilä, Luonnonvarakeskus

14.15 kahvi

14.30 Kokemuksia härkäpavun, herneen ja soijapavun viljelystä, Harri Laine, Arolan tilan Papuset & Jyväset

15.00 Keskustelua ja kysymyksiä palkokasvien viljelystä ja käytöstä ja niiden edistämiskeinoista

15.30 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

15.45 Tilaisuus päättyy

Voit tulostaa ohjelman tästä.

Webinaariohjeet:

Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Webinaaria voit katsella tästä linkistä:
https://www.youtube.com/watch?v=5f8qxB7SDXk&feature=youtu.be

Webinaarissa toimii live-chat, jonka kautta voit kirjoittaa kysymyksiä työpajaan. Jos lähetyksessä on teknisiä ongelmia, niin voit ottaa yhteyttä numeroon 040 742 7763.

Etäosallistujana voit antaa työpajan järjestäjille palautetta tämän palautelomakkeen kautta: https://www.webropolsurveys.com/S/AF5372E7EE498E23.par 
Kunkin alustuksen jälkeen on myös mahdollista miettiä teemasta mieleen tulevia haasteita, mahdollisuuksia ja ratkaisuja tämän lomakkeen avulla. Lomakkeen täyttö on täysin vapaaehtoista, ja siitä voi täyttää vain osankin. https://www.webropolsurveys.com/S/25157423082AC6BA.par

Työpajan alustukset myös videoidaan, ja videot ja alustusten kalvot tulevat myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi –sivustolle.

Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton. Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista 7.12. mennessä tästä ilmoittautumislinkistä tai riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Tilaisuuden järjestävät Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle  -hanke ja Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen (Valkuaisfoorumi) –hanke.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja:
Riitta Savikko
tutkija
riitta.savikko(at)luke.fi, puh. 050 571 4548

Herne kasvoi Mikkelissä 2016. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto

Herne kasvoi Mikkelissä 2016. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto

Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta

Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Palkokasvit ottavat typpeä ilmakehästä ja tuottavat runsaasti valkuaista. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen. Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeessa on tuotettu uusi tietokortti palkokasveista. Tietokortin ovat kirjoittaneet Pentti Seuri ja Meri Saarnia Luonnonvarakeskuksesta. Tietokortista löydät tietoa myös eri palkokasvien viljelyn avuksi. Tähän infopakettiin kannattaa tutustua!

OKRA-maatalousnäyttelyssä esillä palkokasveja ja muita ilmastoviisaita ratkaisuja

 

OKRA-maatalousnäyttely järjestettiin Oripäässä 6-9.7.2016. Neljän näyttelypäivän aikana kävijöitä oli tapahtumassa ennätysmäärä,  83 500. Luonnonvarakeskuksen osastolla sisähallissa riitti myös hulinaa. Luonnonvarakeskuksen osastolla esittelyssä olivat niin palkokasvit, erikoiskasvit, kasvitaudit ja kasvintuhoojat, ravinnekierrätyksen ajankohtaisteemat kuin maatalousautomaation uudet tuuletkin.

Luonnonvarakeskuksen osastolla liikkui turkoosipukeista porukkaa. Smurffejako? Ei vaan tutkimusväkeä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Luonnonvarakeskuksen osastolla liikkui turkoosipukeista porukkaa. Smurffejako? Ei vaan tutkimusväkeä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke kiikutti OKRAan esille erilaisia palkokasveja. Palkokasvit ovat esimerkki ilmastoviisaasta ja monihyötyisestä ratkaisusta. Palkokasveista on moneksi, ne tarjoavat valkuaista, viherlannoitusta ja maanparannusta.

Palkokasvit ottavat typpeä ilmakehästä ja tuottavat runsaasti valkuaista. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen.  Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

Herne ja härkäpapu olivat näyttelyvieraille tutuimmat palkokasvit. Tunnistatko ne kuvista?

Palkokasvien siemeniä, veriapila, puna-apila ja valkoapila (samassa keskimmäisessä sangossa) ja herne VILMA-hankkeen esittelypisteellä OKRAssa 2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Palkokasvien siemeniä, veriapila, puna-apila ja valkoapila (samassa keskimmäisessä sangossa) ja herne VILMA-hankkeen esittelypisteellä OKRAssa 2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Säkillinen palkokasveja OKRAssa. Takana vasemmalla soija ja oikealla härkäpu. Keskellä vasemmalla valkolopiini ja oikealla rehuvirna. Edessä vasemmalla sinimailanen ja oikealla vuohenherne. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Säkillinen palkokasveja OKRAssa. Takana vasemmalla soija ja oikealla härkäpu. Keskellä vasemmalla valkolopiini ja oikealla rehuvirna. Edessä vasemmalla sinimailanen ja oikealla vuohenherne. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Esittelypisteeltämme  sai ottaa mukaansa myös tietokortteja palkokasveista, seka- ja seosviljelystä, maanviljelijän keinoista varautua ilmastonmuutokseen, kestävästä kotieläintuotannosta ja maatilan aurinkosähköstä.

Yhdessä Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön –hankkeen kanssa pidimme Luken pisteellä tietovisaa. Tietovisaan osallistui 212 henkilöä.  Joka päivä osallistujien kesken arvottiin kaksi kupilka-eräkupposta. Kupilkat on postitettu arpaonnen suosimille henkilöille.

Marjo Keskitalon vetämä FutureCrops-hanke esitteli OKRAssa erikoiskasveja. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Marjo Keskitalon vetämä FutureCrops-hanke esitteli OKRAssa erikoiskasveja. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osastollamme piipahtaneiden kysymykset vaihtelivat niin tuhohyönteisistä ja kasvitaudeista luomuviljelyyn kuin tattarin viljelynikseistä kvinoaresepteihin. Metsä- ja riista-aiheista tietoakin kaivattiin, samoin maaperätietoutta. Muutama pisteellä kävijä toivoi tutkimusta, josta olisi konkreettista käytännön hyötyä: esimerkiksi peltojen parhaista muokkaustavoista (tai muokkaamattomuudesta) ja vesitalouden parantamisesta toivottiin tietoa. Palkokasveista olisi kaivattu syvällistä tietoa tukiehtojen ekologisen alan täyttämisestä, valkolupiinin valkuaiskoostumuksesta, härkäpavun viljelystä, vuohenherneen vieraslajiominaisuuksista, sinimailasen juuriston kasvuvauhdista, soijan kokeiluista Suomessa ja possuille sopivasta valkuaiskasviseoksesta. Osaan kysymyksistä tutkijoiden yhteisvoimin löytyi vastauksia, mutta paljon jäi vastaamattakin. Joihinkin kysymyksiin vastauksia löytyy esimerkiksi Valkuaisfoorumin nettisivuilta, Luomutilan valkuaiskasvioppaasta ja Nautatilojen rehukasvivalikoima laajemmaksi? –raportista.

Riitta Savikko

Palkokasvien siemeniä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Palkokasvien siemeniä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

Kaisa Kuoppala: Tartu palkoviljahaasteeseen!

kuva: Yrjö Tuunanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

kuva: Yrjö Tuunanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

 

YK:n yleiskokous on nimittänyt tämän vuoden Palkoviljojen vuodeksi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan tarkoituksena on lisätä yleistä tietoisuutta palkoviljojen ravitsemuksellisista eduista osana globaalia kestävää ruuantuotantoa.

Merkkivuosi kannustaa lisäämään ruokaketjun toimijoiden välisiä yhteyksiä palkoviljoista peräisin olevan proteiinin hyödyntämiseksi ja palkoviljojen tuotannon lisäämiseksi. Myös kasvinvuorottelun parempi hyödyntäminen ja huomion kiinnittäminen palkoviljojen kauppaan ovat fokuksessa.

Mistä kotimaista kasvivalkuaista?

Palkoviljat eli pavut, herneet ja linssit tuovat ruokavalioon proteiinin lisäksi ravintokuitua, hivenaineita ja vitamiineja. Minä en nostaisi palkoviljoja esiin niinkään lihan korvaajina vaan ihan niiden omien ominaisuuksien, kuten terveellisyyden, monipuolisuuden ja ympäristövaikutusten takia. Ne ovat gluteenittomia, vähärasvaisia ja ravitsevia. Palkoviljojen viljelyllä on maaperään ja luonnon monimuotoisuuteen suotuisa vaikutus. Palkoviljojen satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ruokana tai eläinten rehuna. Tilalla tuotetut palkoviljat lisäävät myös kotieläintuotannon omavaraisuutta.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta Kaisa Kuoppalan blogitekstistä: Tartu palkoviljahaasteeseen!

Kasviproteiini on trendi, johon pitää tarttua

Härkäpapu voi tarjota proteiinia ihmisille ja eläimille. kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Härkäpapu voi tarjota proteiinia ihmisille ja eläimille. kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Valkuaisomavaraisuuden edistämisessä keskeisimpiä asioita ovat kotimaisen kasvivalkuaisen tunnettuuden lisääminen ja kannattavuuden edistäminen sekä yhteistyö eri toimijoiden kesken, tuumattiin Valkuaisfoorumi-hankkeen järjestämässä työpajassa 12.2.2016.

Lisääntyvä herneen ja härkäpavun rehukäyttö kasvattaa viljelijöiden osaamista valkuaiskasvien viljelystä ja raivaa tietä laajemmalle elintarvikekäytölle. Valkuaiskasvien kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan muun muassa edistämällä suurkeittiöiden ja yrittäjien sekä rehuvalkuaisen tuottajien ja kotieläintilojen välistä yhteistyötä. Kotimaisen kasvivalkuaisen teemaviikot ravintoloissa ja kouluissa olisivat yksi keino saada kuluttajat kotimaisista kasvivalkuaisista tehtyjen aterioiden ääreen. Julkkiskokit voisivat ottaa kotimaiset kasvivalkuaisvaihtoehdot näkyvästi esiin.

Lue lisää työpajan annista Luken uutisesta Kasviproteiini on trendi, johon pitää tarttua.

Palkoviljalla pystyy korvaamaan soijarouhetta siipikarjanrehussa

kuva: Ulla Jauhiainen / Luken arkisto

kuva: Ulla Jauhiainen / Luken arkisto

 

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen mukaan palkoviljoilla voidaan korvata osa soijarouheesta siipikarjanrehuissa. Palkoviljojen käyttö kotieläinten rehuna parantaa proteiiniomavaraisuutta. Palkoviljojen viljelyn lisääminen ja niiden käyttö kotieläinten rehuna onkin tehokas keino saavuttaa parempi valkuaisomavaraisuus.

Erja Koivusen väitöskirjakokeissa selvitettiin, miten paljon kotimaista hernettä ja härkäpapua voidaan käyttää munivien kanojen ja broilerien rehuissa ilman, että tuotantotulokset heikkenevät vilja-soijarouheruokintaan verrattuna.

Lue lisää Helsingin yliopiston tiedotteesta: Palkoviljalla pystyy korvaamaan soijarouhetta siipikarjanrehussa.

Valkuaisfoorumi edistää kotimaista valkuaisomavaraisuutta

Härkäpapu. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Härkäpapu. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Valkuaisfoorumi -nettisivusto on avautunut ja hanke alkanut! Valkuaisfoorumia rakennetaan virtuaalisia työkaluja hyödyntäen, mutta myös konkreettisesti valkuaiskasvien tuotantoon ja käyttöön paneutuen. Alan toimijoiden muodostamassa verkostossa etsitään ratkaisuja valkuaisomavaraisuuden edistämiseksi ja soveltavalla tutkimuksella haetaan uutta tietoa ja sovelluksia tuotannon tueksi. Mottona on ”Havainnoi, kohtaa, tutki, kehitä”.

Valkuaisfoorumin verkkosivut tekevät toiminnan näkyväksi. Sivut ovat myös tiedonvälityspaikka, jonne kootaan kaikkien toimenpiteiden tuotokset, kuten tietopankkeja, laskureita, valkuaisrehupörssi sekä opetus- ja tutkimusmaatilan reaaliaikainen havainnointi. Lisäksi se toimii kaikille avoimena ja interaktiivisena kohtaamispaikkana, jossa voi mm. treffata asiantuntijoita. Ensimmäiset asiantuntija-nettitreffit järjestetään ma 18.5.

Tervetuloa Herne Rokkaa! -työpajaan Seinäjoelle ke 20.5.

kuva: Yrjö Tuunanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

kuva: Yrjö Tuunanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

Tervetuloa Herne Rokkaa! -työpajaan Seinäjoelle ke 20.5. keskustelemaan valkuaiskasvien tuotannosta, sadon hyödyntämisestä ja valkuaiskasvimarkkinoista! Kuulet, näet ja ehkä maistatkin, mitä valkuaiskasvituotannon hedelmät voivat Suomessa olla.

Työpajan koollekutsujat – Luonnonvarakeskus, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Into Seinäjoki Oy – pyrkivät hanketoiminnalla rakentamaan polkua kohti valkuaisomavaraisempaa Pohjanmaata. Onnistuaksemme tarvitsemme koko ruokaketjun osaamista ja mielipiteitä. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille aihepiiristä kiinnostuneille. Tervetuloa mukaan!

Työpajan ohjelma ja ilmoittautuminen.