Aurinkoenergia-illat Naantalissa ja Kaarinassa

 

Tekniikka kehittyy, kannattaisiko hyödyntää ilmaista aurinkoenergiaa?

To 16.3. klo 18.00–20.10 Käsityöläiskatu 2, kaupungin valtuustosali, Naantali
Ti 21.3. klo 18.00–20.10 Hovirinnan koulun auditorio, Päiväläisenkatu 1, Kaarina

 

kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto

kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto

Tilaisuudet ovat suunnattu kaikille aurinkoenergian hyödyntämisestä kiinnostuneille tahoille. Tilaisuudet järjestää ProAgria Länsi-Suomen hallinnoima Vähähiilinen maaseutu – maaseudun uusiutuvat energiat – hanke yhteistyössä Valonian ja AF Innovan kanssa. Lisätietoja täällä.

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia linjaa energia- ja ilmastotoimet vuoteen 2030 ja eteenpäin

piirros: Ville Heimala

piirros: Ville Heimala

 

24.11.2016 on julkistettu kansallinen energia- ja ilmastostrategia, joka linjaa toimia vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Linjausten mukaan toimittaessa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että energiajärjestelmä muuttuu hiilineutraaliksi ja perustuu vahvasti uusiutuviin energialähteisiin.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 24.11.2016: Strategia linjaa energia- ja ilmastotoimet vuoteen 2030 ja eteenpäin

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön tiedote 24.11.2016:Tiilikainen: Energia- ja ilmastostrategia vastaa ilmastonmuutoksen torjuntaan – metsät Suomen apuna

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa 1.9.2016

Torstai 1.9.2016 klo 12-16 Villilän kartano, Villiläntie 1, Nakkila
Tilaisuus on tarkoitettu kaikille biokaasun tuotannosta, käytöstä ja lopputuotteiden hyödyntämisestä sekä uusiutuvasta energiasta kiinnostuneille tahoille.Ohjelma
12.00- 12.30 Lounas (omakustanteinen)
12.30 – 12.40 Tilaisuuden avaus
Ilmo Myllymaa, Nakkilan kunnanvaltuuston puheenjohtaja
12.40 – 13.25 Hyvinkään Palopuron agroekologinen symbioosi, ravinne- ja energiaomavarainen tuotantomalli
Kari Koppelmäki, Palopuron agroekologinen symbioosi -hanke
13.25 – 14.10 Biokaasulaitoksen toteutusselvitys, case; Panelian pekoni
Markku Riihimäki
14.10 – 14.35 Kahvitauko
14.35 – 14.50 Suuresta mahdollisuudesta todeksi – biokaasun edistäminen Suomessa.
Hannes Tuohiniitty, Bioenergia ry
14.50 – 15.15 Satakunnan kaasutalous 2020
Matti Luhtanen, Prizztech Oy
15.15 – 15.35 Satakunnan päästö- ja energiataseet
Anu Pujola, Satahima-hanke
15.35 – 15.50 Suomen rakennerahasto-ohjelman ’Kestävää kasvua ja työtä’ vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa
Jyrki Tomberg, Satakuntaliitto
15.50 – 16.00 Keskustelua ja tilaisuuden päätös

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Esa Merivalli, Satahima -hankkeesta.

Ilmoittautumiset sähköpostilla: esa.merivalli@pori.fi

Tilaisuuden järjestelyistä vastaavat, Kohti hiilineutraalia Satakuntaa (SATAHIMA) ja Ravinne neutraalikunta (RANKU) ja Vähähiilinen maaseutu – maaseudun uusiutuvat energiat hankkeet.

Tulossa myös! Biokaasuturnee
Biokaasun liikennekäytön edistämistapahtumissa esillä on eri maahantuojien kaasulla toimivia henkilö- ja hyötyajoneuvoja sekä biokaasun tuotantoon ja jakeluun liittyviä toimijoita.

Tapahtumat:
Salo ti 20.9.
Turku ke 21.9.
Laitila to 22.9.
Loimaa pe 23.9.
Huittinen ti 27.9.
Pori ke 28.9.
Kankaanpää pe 30.9.

Lisäinfoa Biokaasun liikennekäytön edistämisturneesta.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Biokaasupioneeri Erkki Kalmari: ”Tukieurot tarvitaan hajautettuun energiantuotantoon”

 

Laukaalainen Metener Oy liikuttaa kahdeksaakymmentä autoa biokaasulla ja kehittää uusia ratkaisuja biokaasun tuotantoon. Toimitusjohtaja Erkki Kalmarin mukaan suuri osa Suomen biomassoista on vielä hyödyntämättä.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Kiertotaloudelle on Kalmarin mielestä Suomessa tulevaisuutta, jos porkkanat ohjataan oikein. Tukivirrat pitäisi biokaasuyrittäjän mielestä ohjata tuottavammin kotimaan energiavarojen käyttöön.

Kalmarin oma yritys ei saa tukia. Aloittaville uusiutuvan energian yrityksille sekä maatiloille käytännön tekemistä tukevat taloudelliset porkkanat ovat Kalmarin mukaan kuitenkin tärkeitä.
– Maatilan pitäisi saada täysi investointituki biokaasun tuotantoon myös silloin, kun energiaa myydään tilan ulkopuolelle. Pitäähän energiaylimäärä myydä kannattavasti, muuten sen tuotannossa ei ole järkeä, Kalmari huomauttaa.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen artikkelista Biokaasupioneeri Erkki Kalmari: ”Tukieurot tarvitaan hajautettuun energiantuotantoon”

 

Kaija Hakala: Suomen päästövähennykset eivät toteudu ilman pienyrityksiä

Luonnonvarakeskuksen blogissa erikoistutkija Kaija Hakala kirjoittaa bioenergiasta.

Hakevarastoa. Kuva: Karoliina Rimhanen / MTT:n arkisto

Hakevarastoa. Kuva: Karoliina Rimhanen / Luken arkisto

Tässä palanen blogitekstistä:

”Biotalouteen pitää satsata käytännössä, ei vain puheissa

Suomella on päästövähennysvelvoite. Kun suuret yritykset panevat kotimaisia laitoksiaan kiinni yhä suurempien voittojen toivossa, menetetään suuri määrä bioenergiaksi kelpaavia sivuvirtoja.

Eri puolilla Suomea on suuri määrä pieniä henkitoreissaan sinnitteleviä maatila- ja sahayrityksiä, joilla on tahtoa ja keinot tuottaa bioenergiaksi käytettävää biomassaa ja muuttaa se energiaksi. Toiminta vaatii neuvontaa, koordinaatiota ja investointeja. Nyt aika auttaa näitä yrittäjiä saamaan toiminta kannattavaksi kunnon koneilla ja hyvillä yhteistyökuvioilla.”

Lue koko blogi.

Lähienergiasta kasvun ala?

 

kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto

kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto

Miten lähienergiasta saadaan kasvun ala? Miltä näyttää uusiutuvan, hajautetun energiantuotannon tulevaisuuden kasvu Suomessa ja mitkä ovat kasvun esteitä? Tutkimustuloksistaan kirjoittavat Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijat Pasi Rikkonen, Saija Rasi ja Vilja Varho Maaseudun Tulevaisuuden vierasyliössä 4.5.2015.

Vihreä kasvu on toistunut viime vuosina monissa kansallisissa strategiapapereissa. Perinteisen teollisuuden eläessä murrosta haetaan uusia tuotteita ja kasvua vihreän teknologian alalta. Uusiutuvan energian kapasiteetin lisäys on ollut yksi osa tätä kehitystä. Kestävyyden lisäksi uusiutuviin energiamuotoihin kohdistetaan omavaraisuuden lisäämisen toiveita, koska Euroopan nykyinen energiantuotanto on liian riippuvaista ulkoisista lähteistä. Voisiko Suomeen syntyä seuraavien 10 vuoden aikana tilanne, jossa hyödynnetään huomattavasti nykyistä enemmän uusiutuvaa, paikallisista lähteistä tuotettua lähienergiaa ja samalla viedään ulkomaille hajautetun energian tuotantoteknologiaa ja järjestelmäratkaisuja?

Lue kolumniteksti kokonaisuudessaan.

Hake lämmittää yhä useampaa kasvihuonetta

kuva: Jos Helmich/Luonnonvarakeskuksen arkisto

kuva: Jos Helmich/Luonnonvara-keskuksen arkisto

Kasvihuoneyritysten energiankulutus väheni vuonna 2014. Samalla kasvihuonevihannesten tuotanto kasvoi. Kotimaisen ja uusiutuvan energian merkitys lisääntyi, ja lähes kolmannes lämmöstä tuotettiin hakkeella.

Kasvihuoneyritykset kuluttivat energiaa viime vuonna 1 587 gigawattituntia (GWh). Kulutus väheni edelliseen tilastointivuoteen 2011 verrattuna 128 GWh:lla eli seitsemällä prosentilla. Sähkön kulutus sen sijaan kasvoi 547 gigawattituntiin (+14 prosenttia).

Kasvihuonetuotannossa on lämmityksessä tapahtunut voimakas siirtymä pois öljyn käytöstä. Eniten väheni raskaan polttoöljyn käyttö. Sitä korvaamaan tulivat kiinteät turve-, puu- ja peltopohjaiset polttoaineet. Energialajeittain tarkasteltuna eniten kasvoi hakkeen käyttö. Lähes kolmannes lämmöstä tuotettiinkin hakkeella.

Kasvihuoneyritysten energiankulutusta on pyritty vähentämään sekä talous- että ympäristösyistä. Siinä onkin onnistuttu, sillä vaikka energiankulutus on vähentynyt, on kasvihuonevihannesten tuotanto lisääntynyt.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta: Kasvihuoneiden energiankulutus väheni – lämpöenergiasta uusiutuvaa 40 prosenttia.

Suomalaiset haluavat tehokkaampia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Videolla Suomen ympäristökeskuksen Ari Nissinen ja Mikael Hilden keskustelevat Ilmastobarometri 2015 -tutkimuksen annista.

Ilmastonmuutos koetaan yhä suureksi maailmanlaajuiseksi uhaksi, ja suomalaiset toivovat päättäjiltä aktiivisempaa ilmastopolitiikkaa. Myös yrityksiltä toivotaan uusia ratkaisuja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän TNS Gallupilla teettämästä kyselytutkimuksesta.

Ilmastobarometri 2015 -tutkimuksella selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta. Yleisesti suomalaiset haluaisivat, että hallitus toimisi aktiivisemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja yli puolet haluaisi nähdä teeman myös uudessa hallitusohjelmassa. Vajaa kolmannes vastaajista kertoo äänestävänsä vaaleissa ihmistä, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi vähentää päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. Kansalaiset pitävät tärkeänä, että Suomi on edelläkävijä päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönotossa ja uskovat, että uuden osaamisen ja teknisten ratkaisujen kehittäminen voi parantaa Suomen kilpailukykyä ja luoda työpaikkoja. Uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman sekä biopolttoaineiden, käyttöä Suomessa halutaan myös lisätä, vaikka se tekisi energiasta kalliimpaa.

Lue lisää Ympäristöministeriön tiedotteesta.

Hajautettu energiantuotanto kestävän kasvun moottorina -tilaisuus Vaasassa ma 19.1.

Jepuan biokaasulaitos. Kuvan lähde https://www.maaseutu.fi/fi/kaytannon-oivalluksia/ymparisto/Sivut/energiakyla.aspx .

Jepuan biokaasulaitos. Kuvan lähde https://www.maaseutu.fi/ fi/kaytannon-oivalluksia/ ymparisto/Sivut/ energiakyla.aspx .

Suomessa halutaan lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa osana kestävää energiapolitiikkaa ja vihreän talouden kasvua. Tiellä on kuitenkin merkittäviä haasteita maaseudun energiantuotannon toimintaedellytyksien, kannattavuuden ja kilpailukyvyn osalta. Miten pääsemme sanoista tekoihin? Mitä politiikkakeinoja, innovaatioita ja resursseja tarvitaan? Kenen tulisi toimia, jotta haitallinen sääntely puretaan, investoinnit kohdennetaan oikein ja hajautettu uusiutuvan energiantuotanto valjastetaan palvelemaan maaseudun ja koko kansantalouden kestävää kehitystä?

 

 

 

Tule kertomaan ajatuksiasi ja näkemyksiäsi Vaasaan 19.1.2015.

Hajautettu energiantuotanto kestävän kasvun moottorina -työpaja esittelee uusinta asiantuntijatietoa ja toimijoiden konkreettisia kokemuksia alan haasteista ja pullonkauloista, sekä tarvittavista toimenpiteistä ja innovatiivisista liiketoimintamalleista. Työpajassa päättäjät, energian pientuottajat ja asiantuntijat jakavat näkemyksiään ja keskustelevat kovien faktojen äärellä. He haluavat kuulla myös sinulta, miten energiapuhe muunnetaan energiateoiksi.

Vaasan yliopisto, Auditorio Nissi, Wolffintie 34. 19.1.2015 klo 10:30-16.

Ilmoittaudu täällä 14.1.2015 mennessä.

Ohjelma:

10:30 Kahvitarjoilu

11:00 Tilaisuuden avaus
Mats Nylund, kansanedustaja, puheenjohtaja, Identitetsbaserat nätverk

11:10 Puheenvuorot: hajautettu energiantuotanto maaseudulla ja kansantaloudessa

Maaseudun uusiutuva energia ekosysteemipalveluna ja uudet liiketoimintamallit – Ville Tuomi, Vaasan yliopisto

Missä vika ja mitä voitaisiin tehdä hajautetun uusiutuvan energiantuotannon kannattavuuden parantamiseksi? – Tapio Tuomi, Lähienergialiitto

Valtiohallinnon näkökulma: Pienimuotoisen energiatuotannon edistämistyöryhmän tulokset – Aimo Aalto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiaosasto

12:15 Lounas (omakustanteinen)

13:00 Puheenvuorot: tuottajien ja pilottien kokemuksia

Jeppo Kraft – Kurt Stenvall

Pohjanmaan Energiakylät – Ari Haapanen

Maaseudun uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma – Irja Ruokamo, USVA-hanke

14:00 Paneelikeskustelu: hajautettu uusiutuvan energiantuotanto – sanoista tekoihin

Mats Nylund, Aimo Aalto, Kurt Stenvall, Ari Haapanen, Irja Ruokamo sekä Jukka Kajan (Joukon Voima) ja Tapio Ala-Reinikka (Lähienergialiitto) – moderaattori Pekka Peura, Vaasan yliopisto

14:45 Yleisön kysymykset paneelille

15:30 Työpajan yhteenveto ja tilaisuuden päätös

16:00 Kahvitarjoilu ja vapaata keskustelua

Järjestäjät: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Ekosysteemipalvelut-verkosto yhdessä Identitetsbaserat nätverkin, Suomen Lähienergialiiton, Vaasan yliopiston Levon-instituutin ja Maaseudun maankäyttö ja infrastruktuuri-verkoston kanssa.

Lisätietoja
Salla Rantala, Suomen ympäristökeskus SYKE, salla.rantala@ymparisto.fi

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän loppuraportti julkaistu

 

“Minä haluan tehdä jotain, jollain sähkö on tuotettava. Tämä on lisäksi taloudellisesti kannattavaa!”, toteaa Timo Miettinen. Kuva: Aapo Väänänen.

“Minä haluan tehdä jotain, jollain sähkö on tuotettava. Tämä on lisäksi taloudellisesti kannattavaa!”, toteaa Timo Miettinen. Kuva: Aapo Väänänen.

Työ ja elinkeinoministeriön asettama pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmä julkaisi loppuraporttinsa 16.12.2014.

Pientuotannon osuus sähkön kokonaistuotannosta Suomessa on nykyisin vielä vähäinen. Piensähköntuotannon kokonaispotentiaalin arvioidaan olevan vuoteen 2020 mennessä noin 600 MW asennettua kapasiteettia, mikä tarkoittaa noin 1 TWh sähköntuotantoa. Merkittävää kasvua voidaan odottaa etenkin aurinkosähköjärjestelmien osalta. Potentiaalin toteutuminen riippuu mm. pientuotannon taloudellisesta kannattavuudesta, teknisestä ja hallinnollisesta sujuvuudesta sekä tiedon saatavuudesta, jotka ovat pientuotannon kehityksen kannalta keskeisimmät haasteet.

Pientuottaja hyötyy investoinnistaan eniten käyttäessään kaiken mahdollisen tuottamansa sähkön itse ostosähkön tarpeen samalla vähentyessä. Työryhmä kannustaa piensähköntuottajia optimoimaan omaa tuotantoaan ja kulutustaan vastaamaan toisiaan aina, kun se on mahdollista.

Työryhmä esittää, että kunnat edistäisivät pienimuotoisen energiantuotannon käyttöönottoa kaavoituksessa sekä määrittelisivät rakennusjärjestyksissään toimenpidelupaa edellyttävien hankkeiden, erityisesti aurinko­paneelien, kokorajoja ja edellytyksiä.

Energian pientuotantoon kytkeytyy vahvasti energiakansalaisuus-käsite. Siinä uudenlainen kuluttamisen ja tietoisuuden kulttuuri nivoutuu yhteen hajautettujen energiaratkaisujen kautta. Investoimalla omaan mikro­voimalaan ihmiset sitoutuvat uusiutuvaan energiaan sekä taloudellisesti että psykologisesti. Tällaisia ihmisiä leimaa kiinnostus uuteen tekniikkaan ja halu tuottaa ympäristöystävällistä sähköä, olla energiaomavarainen ja edelläkävijä.

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän loppuraportti