Ti 21.11.2017 Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa – tule kuulemaan ja keskustelemaan –työpaja ja webinaari (Ilmajoki, Ruukki & tietokone)

Näyteikkuna

 

kuvabanneri_turvemaa

 

Aika: ti 21.11. klo 10-16.30
Paikka:  Kestikartano, Ilmajoki (Kartanontie 5, 60800 Ilmajoki) tai
Etäyhteyspaikka: Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipaikka, toimistorakennuksen kokoushuone (Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki) tai omalta tietokoneelta webinaarina

Ohjelma 

 9.30 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

10.00 Tervetuloa, tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

10.15 Turvemaiden viljelytilanne Suomessa, tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus

10.30 Turvemaiden ojitustilanteen katsaus Pohjanmaalla, asiantuntija Juha Laakso, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

10.45 Turvemaiden ympäristöhaasteet, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus

11.00 Keskustelua

11.40 Lounas (tarjotaan Ilmajoella ja Ruukissa)

12.30 Viljelijän kokemuksia turvemaiden viljelystä – case entinen turvetuotantoalue, viljelijä Vesa Tikka, Kurikka

12.45 Viljelijän kokemuksia turvemaiden viljelystä – case rapamaa, viljelijä Jussi Talvitie, Lapua

13.00 Turvemaiden viljely – haaste hallinnolle, neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM

13.15 Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus

13.30 Keskustelua

14.00 Kahvitauko

14.30 Turvemaiden innovatiiviset käyttömuodot

Kasvattaisinko turvepelloilla koivua? erikoistutkija Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus

Kosteikkokasveista uusia mahdollisuuksia, tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus

Kokemuksia karpalon viljelystä, viljelijä Kimmo Piippo, Pulkkila

Mitä jatkojalostaja ostaisi – case luonnontuoteala? Chief Operating Officer, Petri Lackman, Eevia Health Oy

Mitä jatkojalostaja ostaisi – case biohiili? CEO Markku Suutari, Pajupojat Oy

15.45 Keskustelua

16.15 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus

Työpaja on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton.

Työpajan järjestää Luonnonvarakeskuksen hankkeet Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) ja Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia (SUOKAS).

Työpajaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Nettilinkki lähetetään webinaari-ilmoittautujille ja se  on www.videolakeus.fi/live. Alustukset tullaan videoimaan ja ne tulevat myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi –sivustolle.

Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista mieluiten 19.11. mennessä puh tai tekstari 050 571 4548 tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai ilmoittautumislomakkeen kautta. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja

Riitta Savikko
Luonnonvarakeskus
riitta.savikko@luke.fi
050 571 4548

Maatalouteen tarvitaan tehokkaita ja samalla taloudellisia ilmastotoimia

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Maatalouteen tarvitaan tehokkaita ja samalla taloudellisia ilmastotoimia, kirjoittavat Jyväskylän yliopiston Teea Kortetmäki ja Marja Järvelä Maaseudun Tulevaisuuden vierasyliössä 3.2.2014.

Maatalouden ilmastopäästöt aiheutuvat kolmenlaisista lähteistä: ensinnäkin maankäytön muutoksista ja maaperän päästöjä vapauttavista toimista, toiseksi tuotantoeläinten, lannan ja maaperän metaani- sekä dityppioksidipäästöistä sekä kolmanneksi energiankäytöstä.

Maataloudelle on asetettu tavoitteeksi 13 prosentin vähennyspäästöissä vuoteen 2020 mennessä, kun vertailuvuotena on vuosi 2005. MTT:n selvitysten mukaan vuosina 2005-2009 maatalouden päästövähenemä oli prosentin luokkaa, joten maatalouden päästövähennysten saavuttaminen näyttäisi vaativan selkeitä poliittisia toimia ja ohjausta.

Millaista ilmastopolitiikkaa maataloudessa tulisi tehdä?

Tutkimuksen perusteella viljelijät pitävät huomattavasti hyväksyttävämpänä sellaista maatalouden ilmastopolitiikkaa, jossa rahallisen ohjauksen tai vaihtoehtoisten toimintatapojen avulla viljelijälle jää valinnanvaraa.

Päästöjen vähentämiseen yhdenmukaisesti kannustavalla tukipolitiikalla voidaan maatalouden ilmastotavoitteet saavuttaa tehokkaasti, taloudellisesti ja viljelijöiden hyväksymin keinoin. Lue lisää.