Rengaskuormituksen ja pintapaineen vaikutus maan tiivistymiseen – OSMO-hankkeen pellonpiennarpäivä Tuorlassa 18.7.2017

 

Maa voi tiivistyä haitallisesti, kun pellolla ajetaan raskailla koneilla erityisesti maan ollessa märkää. Maan tiivistymistä voidaan ehkäistä käyttämällä riittävää rengastusta ja alhaisia rengaspaineita.

Renkaan ja maan välisessä kosketuspinnassa vaikuttaa pintapaine.  Pintapaineen pienentämisellä on monia etuja peltoviljelyssä. Pintapaine vaikuttaa siihen, kuinka suuri maata tiivistävä paine on. Rengaspaineen säädöllä saadaan alennetuksi pintapainetta ja siten myös maan tiivistymistä tehokkaasti. Rengaspaine pitää kuitenkin säätää aina työn mukaan ja mietittävä miten alhaiseksi rengaspaineen voi pudottaa työturvallisuusnäkökohdat kuitenkin huomioiden. Aikoinaan rengaspaine oli pakko säätää kohdalleen, jotta takavetotraktorilla sai liukkaan savipellon kynnettyä. Nykyään tehokkaalla nelivedolla saa aina sulana olevan pellon mustaksi, mutta käytännössä se tehdään liian usein maan tiivistymisen kustannuksella.

Traktorin painonjakauma renkaiden kesken, punnitus vaa’alla. Kuva: Sakari Raiskio.

Traktorin painonjakauma renkaiden kesken, punnitus vaa’alla. Kuva: Sakari Raiskio.

Pintapaineen ohella rengaskuorma vaikuttaa maan tiivistymiseen. Maan tiivistymisen kannalta oleellisinta on siis lisätä koneisiin renkaita, kuten paripyörät ja telit, sekä käyttää riittävän alhaisia rengaspaineita (0,5 bar). Maan ollessa märkää peltoliikenne on karsittava niin vähäiseksi kuin mahdollista. Leveiden renkaiden ja paripyörien hyödyt tulevat selvimmin esiin ruokamultakerroksessa. Maan vesitalouden ja salaojien toimivuuden kannalta pohjamaan tiivistymisen estämiseen on myös kiinnitettävä erityistä huomiota ja siihen vaikutetaan parhaiten työkoneiden ja rengaskohtaisen painon pienentämisellä.

Rengaspaineen vaikutus kosketusalaan havainnollistettiin maalaamalla renkaan kosketusala maahan. Oikealla rengaspaine on 1,3 bar, keskellä 0.8 bar. Vasemmalla rengaspaine oli 0,8 bar ja traktorin nostolaitteisiin oli kytketty nelisiipiset kääntöaurat. Kuva: Sakari Raiskio.

Rengaspaineen vaikutus kosketusalaan havainnollistettiin maalaamalla renkaan kosketusala maahan. Oikealla rengaspaine on 1,3 bar, keskellä 0.8 bar. Vasemmalla rengaspaine oli 0,8 bar ja traktorin nostolaitteisiin oli kytketty nelisiipiset kääntöaurat. Kuva: Sakari Raiskio.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

OSMO-hankkeen ja Pro-Agrian järjestämässä pellonpiennarpäivässä Ammattiopisto Liviassa Piikkiön Tuorlassa Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista kertoivat maan tiivistymisriskeistä ja esittelivät käytännön työnäytöksissä mm. renkaan kosketusalan ja maahan kohdistuvan tiivistymispaineen mittauksia eri rengaspaineilla. Mittauksissa käytettiin erikokoisia koneyhdistelmiä, kuten nelivetotraktori-kääntöaura yhdistelmää, traktori-lietevaunu yhdistelmää sekä leikkuupuimuria. Tuomas Mattila on kehittänyt maan tiivistymiskertoimen arviointiin näppärän laskurin, joka on ladattavissa Luonnonkoneisto.fi –sivustolta.

Teksti ja kuvat: Sakari Raiskio

Jukka Rajala ja Tuomas Mattila maahan kohdistuvan paineen mittauksissa. Kuva: Sakari Raiskio.

Jukka Rajala ja Tuomas Mattila maahan kohdistuvan paineen mittauksissa. Kuva: Sakari Raiskio.

Maan rakenne ja ravinnetasapaino kasvukunnon avaimina -kursseja Kokemäellä 9.3., Kauhajoella 17.3. ja Kauhavalla 18.3.

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

 

Maan kasvukunnon hallinta on merkittävä viljelyn haaste. Pyrkimys parantaa maan kasvukuntoa siten, että saadaan hyviä satoja vaihtelevissa sääolosuhteissa on perusteltua sekä tuotannon taloudellisuuden että resurssitehokkuuden ja ympäristön kannalta.

 

 

 

 

Talvella on hyvä aika suunnitella muutoksia tulevalle kaudelle.
Viime kasvukausi toi hyvin esiin maan rakenteen ongelmat, mutta mitä niille voi tehdä?
Mitkä koneet muokkausketjussa aiheuttavat suurimmat tiivistymisriskit ja miten riskejä voi vähentää?
Miten kalkitus vaikuttaa maan murustuvuuteen ja vedenläpäisykykyyn?
Miten eri maalajit ovat herkkiä tiivistymiselle ja tiivistymisen ongelmille?
Miten maan multavuutta voi nostaa ja miten se vaikuttaa ravinnehuoltoon ja tiivistymisherkkyyteen?

Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon
parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan hoidosta.
Tavoite: Perehdyttää maan kasvukunnon ja erityisesti rakenteen tunnistamiseen
ja tiivistymisen ehkäisyyn sekä maan ravinteiden varastointikyvyn
ja tasapainoisten ravinnesuhteiden merkitykseen.
Pääsisällöt:
• Maan rakenteen merkitys, rakenneongelmat ja niiden tunnistaminen
• Rengastus ja konevalinnat tiivistymisen ehkäisyssä
• Viljavuustutkimuksen tekeminen ja hyödyntäminen
• Ongelmalohkojen kalkitus ja maanparannus
Kouluttaja: Tutkija-viljelijä TkT Tuomas Mattila ja muut asiantuntijat.
Hinta: 50 €/osallistuja (koulutus on arvonlisäveroton) sisältäen opetuksen ja materiaalit. Ruokailut ja kahvit omakustanteiset.
Lisätietoja: Kurssin johtaja Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Kurssit:

Kokemäen kurssin 9.3. ohjelma ja ilmoittautumislinkki.

Kauhajoen kurssin 17.3. ohjelma ja ilmoittautumislinkki.

Kauhavan kurssin 18.3. ohjelma ja ilmoittautumislinkki.

osmo-logo

 

 

 

 

 

 

Kurssien järjestäjä: OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Länsi-Suomi, sekä BSAG ja Järki-hanke.

Maan rakenne ja ravinnetasapaino kasvukunnon avaimina -kurssi 10.2.2016 Varsinais-Suomessa

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

 

Maan kasvukunnon hallinta on merkittävä viljelyn haaste. Pyrkimys parantaa maan kasvukuntoa siten, että saadaan hyviä satoja vaihtelevissa sääolosuhteissa on perusteltua sekä tuotannon taloudellisuuden että resurssitehokkuuden ja ympäristön kannalta.

 

Talvella on hyvä aika suunnitella muutoksia tulevalle kaudelle. Viime kasvukausi toi hyvin esiin maan rakenteen ongelmat, mutta mitä niille voi tehdä? Mitkä koneet muokkausketjussa aiheuttavat suurimmat tiivistymisriskit ja miten riskejä voi vähentää? Miten kalkitus vaikuttaa maan murustu-vuuteen ja vedenläpäisykykyyn? Miten eri maalajit ovat herkkiä tiivistymiselle ja tiivistymisen ongelmille? Miten maan multavuutta voi nostaa ja miten se vaikuttaa ravinnehuoltoon ja tiivistymisherkkyyteen? Näihin ja muihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin haetaan vastauksia OSMO-hankkeen ensimmäisessä kurssipäivässä.

Aika: Keskiviikko 10.2.2016, klo 9.00 – 16.00
Paikka:   Aura-sali, Urpontie 2, Aura

Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan hoidosta.

Tavoite: Perehdyttää maan kasvukunnon ja erityisesti rakenteen tunnistamiseen ja tiivistymisen ehkäisyyn sekä maan ravinteiden varastointikyvyn ja tasapainoisten ravinnesuhteiden merkitykseen.

Pääsisällöt:

  • Maan rakenteen merkitys, rakenneongelmat ja niiden tunnistaminen
  • Rengastus ja konevalinnat tiivistymisen ehkäisyssä
  • Viljavuustutkimuksen tekeminen ja hyödyntäminen
  • Ongelmalohkojen kalkitus ja maanparannus

Kouluttaja: Tutkija-viljelijä TkT Tuomas Mattila ja muut asiantuntijat.

Hinta: 50 €/osallistuja (koulutus on arvonlisäveroton) sisältäen opetuksen ja materiaalit. Ruokailut ja kahvit omakustanteiset.

Kurssipäivän ohjelma ja OSMO-hankkeen esite.

Lisätietoja: Kurssin johtaja Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Ilmoittautuminen: viimeistään 7.2.2016  https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/67522/lomake.html

Järjestäjät:
OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi sekä Järki-hanke ja BSAG.