Omavaraista valkuaista karjatilalle -seminaari Siilinjärvellä 16.3.2017

 

Paikka: Kunnonpaikka Vuorela, auditorio, Jokiharjuntie 3, Siilinjärvi (kartalla)
Aika: torstai 16.3.2017 klo 9:00–13:30

Tervetuloa Luonnonvarakeskuksen (Luke) Nurmet Rahaksi (NuRa) -hankkeen järjestämään maksuttomaan seminaariin.

Seminaarin tavoitteena on
• lisätä tietoa ja osaamista omavaraisen valkuaisen tuotannosta Pohjois-Savon alueella
• antaa konkreettisia neuvoja valkuaisrehujen viljelyyn, korjuuseen ja käyttöön
• tuoda alan toimijat yhteen viestimään, keskustelemaan ja oppimaan

Tapahtuma on suunnattu viljelijöille, maatalousalan opiskelijoille sekä kaikille alan toimijoille ja aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittautuneille on tarjolla myös maksuton lounas. Seminaariin on mahdollista osallistua etänä.

Ohjelma

9:00–9:45
Kotimaiset valkuaisrehukasvit ja niiden viljelypotentiaali Pohjois-Savossa – Lajit ja lajikkeet – Markku Niskanen, Luke
9:45–10:30 Avaimet onnistuneeseen korjuuseen – Antti Suokannas, Luke
10:30–10:45 Kahvi
10:45–11:30 Kotimaiset valkuaisrehut märehtijän ruokinnassa – Kaisa Kuoppala, Luke
11:30–12:00 Katsaus valkuaiskasvien ruokintakokeiden tuloksiin Maaningalla – Annu Palmio, Luke
12:00–12:45 Lounas
12.45–13:15 Kokemuksia sinimailasen viljelystä Pohjois-Savossa – Tuomas Ruottinen, ProAgria
13:15–13:30 Yhteenveto päivästä
13.30 Seminaari päättyy

Ilmoíttautuminen viimeistään 9.3. tästä linkistä.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Sanna Kykkänen
Tutkija
Luonnonvarakeskus (Luke)
p. 029 532 6706
sanna.kykkanen@luke.fi

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Kaisa Kuoppalan blogi: Papuja, toukkia, leviä – mitä rehuksi ja ruuaksi?

 

Nyhtökaura, Härkis, Mifu – uusia proteiinipitoisia elintarvikkeita, joiden suosio on ollut ilmiömäistä. Tällä hetkellä ovi on raollaan myös hyönteisruuille.

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

Mutta mitä on tarjolla eläinten rehuksi? 

Palkokasvit ovat kasvattaneet osuuttaan valkuaisrehuina ja uusia valkuaiskasveja härkäpavun ja herneen lisäksi tulee ilmastonmuutoksen myötä. Kasvinjalostus tuottaa tulevina vuosina uusia satoisampia ja viljelyvarmempia lajikkeita tutuista viljelykasveista.

Hyönteisten ja levien hyödyntäminen sikojen, kanojen ja nautojen rehuna on yksi keino vähentää riippuvuutta soijan tuonnista. Ne ovat esimerkkejä tuotannosta, joka ei kilpaile ruuan kanssa peltoalasta. Levät ovat valtavan moninainen joukko organismeja yksisoluisista mikrolevistä makroleviin.

 

 

 

Marjukka Lamminen tutkii Helsingin yliopistossa väitöstyönään mikroleviä lypsylehmien rehuna. Hän kirjoittaa blogissaan, että mikrolevät voisivat tuottaa hollantilaisten tutkimusten mukaan hehtaarilta jopa 15–30 tonnia kuiva-ainetta ja valkuaistakin 4–15 tonnia Euroopan olosuhteissa.

Nuo luvut ovat täysin omaa luokkaansa verrattuna valkuaiskasvien satoihin, niinkuin toki viljelyolotkin. Toivottavasti kuitenkin mikrolevien tuotanto ja käyttö rehuna saadaan tulevaisuudessa toimimaan Suomessa kustannustehokkaasti.

Lue koko blogi: Papuja, toukkia, leviä – mitä rehuksi ja ruuaksi?

Valkolupiini. kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Valkolupiini. kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta – työpaja ja webinaari Hämeenlinnassa ma 12.12.2016

 

Vuonna 2016 vietetään YK:n julistamaa palkokasvien teemavuotta. Tervetuloa työpajaan kuulemaan palkokasvien hyödyistä, viljelystä ja käytöstä!

Maanantaina 12.12.2016 klo 8.30-16 Inkalan Kartanossa (Inkalantie 91, 13500 Hämeenlinna, Hattula)

8.30-9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.00 Tervetuloa Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.15 Miksi palkokasveja kannattaa viljellä – palkokasvien monet hyödyt, Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus

9.45 Miten palkokasvit vaikuttavat maaperään?, Professori, Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto

10.15 Keinoja proteiinien kotimaisen tuotannon lisäämiseen: Tiekartta Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseen, Erikoistutkija Nina Wessberg, VTT Oy

10.45 Neuvojan näkökulma: Mitä haasteita ja kysymyksiä viljelijät kohtaavat: palkokasvien pullonkaulat, Asiantuntija Erkki Vihonen, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

11.15 lounas (tarjotaan)

12.15 Nurmipalkokasvit nurmirehun tuotannossa, Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus

12.45 Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa, Erikoistutkija Kaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus

13.15 Palkokasvit sikojen ruokinnassa, Erikoistutkija Hilkka Siljander-Rasi, Luonnonvarakeskus

13.45 Palkokasvit siipikarjan ruokinnassa – kotimaisia tutkimustuloksia, Tutkija Sini Perttilä, Luonnonvarakeskus

14.15 kahvi

14.30 Kokemuksia härkäpavun, herneen ja soijapavun viljelystä, Harri Laine, Arolan tilan Papuset & Jyväset

15.00 Keskustelua ja kysymyksiä palkokasvien viljelystä ja käytöstä ja niiden edistämiskeinoista

15.30 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

15.45 Tilaisuus päättyy

Voit tulostaa ohjelman tästä.

Webinaariohjeet:

Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Webinaaria voit katsella tästä linkistä:
https://www.youtube.com/watch?v=5f8qxB7SDXk&feature=youtu.be

Webinaarissa toimii live-chat, jonka kautta voit kirjoittaa kysymyksiä työpajaan. Jos lähetyksessä on teknisiä ongelmia, niin voit ottaa yhteyttä numeroon 040 742 7763.

Etäosallistujana voit antaa työpajan järjestäjille palautetta tämän palautelomakkeen kautta: https://www.webropolsurveys.com/S/AF5372E7EE498E23.par 
Kunkin alustuksen jälkeen on myös mahdollista miettiä teemasta mieleen tulevia haasteita, mahdollisuuksia ja ratkaisuja tämän lomakkeen avulla. Lomakkeen täyttö on täysin vapaaehtoista, ja siitä voi täyttää vain osankin. https://www.webropolsurveys.com/S/25157423082AC6BA.par

Työpajan alustukset myös videoidaan, ja videot ja alustusten kalvot tulevat myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi –sivustolle.

Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton. Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista 7.12. mennessä tästä ilmoittautumislinkistä tai riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Tilaisuuden järjestävät Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle  -hanke ja Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen (Valkuaisfoorumi) –hanke.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja:
Riitta Savikko
tutkija
riitta.savikko(at)luke.fi, puh. 050 571 4548

Herne kasvoi Mikkelissä 2016. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto

Herne kasvoi Mikkelissä 2016. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto

Koska saadaan suomalaista soijaa?

Soijan kokeilua Mikkelissä 2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Soijan kokeilua Mikkelissä 2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Suomeen tuodaan vuosittain 150–200 miljoonaa kiloa soijaa, joka käytetään pääasiassa eläinten rehuksi. Muutama rohkea viljelijä on pienessä mittakaavassa kokeillut soijan viljelyä Suomessa, ja satoakin on saatu.

Jokioisissa on tänä kesänä kokeiltu soijan kasvatusta. Signaalit näyttävät siltä, että jonain päivänä soijaa voidaan viljellä meilläkin. Suomen olosuhteissa soijan kasvua rajoittavat lämpösumma ja päivänpituus. Soija vaatii kukkiakseen pitkän yön. Nyt maailmalla on kuitenkin kehitetty lajikkeita, jotka ovat neutraaleja päivänpituudelle. Soijapavun proteiinikoostumus on mainio, siksi sen viljelymahdollisuudet kiinnostavat.

Lue lisää erikoistutkija Marjo Keskitalon kirjoittamasta ScenoProt-hankkeen uutisesta Koska saadaan suomalaista soijaa?

Palkokasvien ja seosviljelyn esittelyä Peltohavaintopäivässä Mikkelissä viljelijöille ja muille kiinnostuneille

 

Mikkelissä järjestettiin ke 17.8.2016 Peltohavaintopäivä. Päivän aikana tutustuttiin mm. erikoiskasvien viljelyyn, viherlannoitus- ja kerääjäkasveihin, seosviljelyyn, maan kasvukunnon havainnointiin sekä palkokasveihin. Tapahtumapaikkana olivat Luonnonvarakeskuksen tutkimuspellot Karilassa.

VILMA-hanke esitteli päivässä seosviljelyä härkäpapu-ohra-seoksen kokeiluruutujen äärellä. Ihan päivän lopuksi pääsi tutustumaan myös ohran lajikeseokseen. Seosviljelystä kertoi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sari Himanen. Peltohavaintopäivässä VILMA-hankkeen osiossa perehdyttiin myös palkokasvien tarjoamiin hyötyihin palkokasvien havaintoruuduilla Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pentti Seurin johdolla. Palkokasvien havaintoruutujen laji- ja lajikekooste.

Peltohavaintopäivän järjestivät ProAgria Etelä-Savon, Maa- ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja HY Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Yhteistyökumppanina Aluekehityssäätiön Maanosaaja®. Hankkeiden rahoittajina ovat EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ja Hämeen ELY-keskus.

Riitta Savikurki Pro Agria Etelä-Savosta kertoo tattarin viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Riitta Savikurki Pro Agria Etelä-Savosta kertoo tattarin viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Viherlannoitus- ja kerääjäkasveista ja niiden viherlannoitusvaikutuksista kertovat Sari Iivonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Viherlannoitus- ja kerääjäkasveista ja niiden viherlannoitusvaikutuksista kertovat Sari Iivonen Helsingin
yliopiston Ruralia-instituutista ja Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Maan rakennetta voi tarkastella kaivamalla pellosta lapiollisen maata. Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista neuvoi, mihin kiinnittää huomiota: esimerkiksi mureneeko sormissa helposti, löytyykö matoja, tuoksuuko hyvältä kukkamullalta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Maan rakennetta voi tarkastella kaivamalla pellosta lapiollisen
maata. Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista
neuvoi, mihin kiinnittää huomiota: esimerkiksi mureneeko sormissa
helposti, löytyykö matoja, tuoksuuko hyvältä kukkamullalta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta kertoo kuminan viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta kertoi kuminan viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Eri palkokasvien ominaispiirteitä valaisee Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta. Kuvassa taustalla valkolupiini-ohra -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Eri palkokasvien ominaispiirteitä valaisi Pentti Seuri
Luonnonvarakeskuksesta. Kuvassa taustalla valkolupiini-ohra -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta

Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Palkokasvit ottavat typpeä ilmakehästä ja tuottavat runsaasti valkuaista. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen. Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeessa on tuotettu uusi tietokortti palkokasveista. Tietokortin ovat kirjoittaneet Pentti Seuri ja Meri Saarnia Luonnonvarakeskuksesta. Tietokortista löydät tietoa myös eri palkokasvien viljelyn avuksi. Tähän infopakettiin kannattaa tutustua!

Tervetuloa Peltohavaintopäivään Mikkelin Karilassa ke 17.8. 2016 klo 10-14

Tervetuloa tutustumaan ajankohtaisiin viljelyasioihin Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloille os. Karilantie 2, Mikkeli

  • Viherlannoitus ja kerääjäkasvit
  • Valkuaiskasvit
  • Seosviljely
  • Erikoiskasvit
  • Fosforin tilanne ja merkitys pellolla ja rehussa
  • Varastokalium
  • Ajo-opasteiden käyttö – tarkkuutta kasvinviljelyyn paikkatietoteknologialla

Paikalla mm. Eurofins Viljavuuspalvelu, Geotrim, Finola, Virtasalmen Viljatuote. Pelloilla on sekä luomu- että tavanomaisen viljelyn kokeita. Kahvio.

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tiedustelut: Päivi Kurki p. 029 532 6285, Riitta Savikurki p. 040 680 6820

Järjestäjinä ProAgria Etelä-Savon, Maa- ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Rahoittaa EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Peltohavaintopäivän ohjelma 17.8.2016

Peltohavaintopäivä Mikkelin Karilassa 29.6.2016

Peltohavaintopäivä Mikkelin Karilassa 29.6.2016. Kuva: Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

OKRA-maatalousnäyttelyssä esillä palkokasveja ja muita ilmastoviisaita ratkaisuja

 

OKRA-maatalousnäyttely järjestettiin Oripäässä 6-9.7.2016. Neljän näyttelypäivän aikana kävijöitä oli tapahtumassa ennätysmäärä,  83 500. Luonnonvarakeskuksen osastolla sisähallissa riitti myös hulinaa. Luonnonvarakeskuksen osastolla esittelyssä olivat niin palkokasvit, erikoiskasvit, kasvitaudit ja kasvintuhoojat, ravinnekierrätyksen ajankohtaisteemat kuin maatalousautomaation uudet tuuletkin.

Luonnonvarakeskuksen osastolla liikkui turkoosipukeista porukkaa. Smurffejako? Ei vaan tutkimusväkeä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Luonnonvarakeskuksen osastolla liikkui turkoosipukeista porukkaa. Smurffejako? Ei vaan tutkimusväkeä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke kiikutti OKRAan esille erilaisia palkokasveja. Palkokasvit ovat esimerkki ilmastoviisaasta ja monihyötyisestä ratkaisusta. Palkokasveista on moneksi, ne tarjoavat valkuaista, viherlannoitusta ja maanparannusta.

Palkokasvit ottavat typpeä ilmakehästä ja tuottavat runsaasti valkuaista. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen.  Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

Herne ja härkäpapu olivat näyttelyvieraille tutuimmat palkokasvit. Tunnistatko ne kuvista?

Palkokasvien siemeniä, veriapila, puna-apila ja valkoapila (samassa keskimmäisessä sangossa) ja herne VILMA-hankkeen esittelypisteellä OKRAssa 2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Palkokasvien siemeniä, veriapila, puna-apila ja valkoapila (samassa keskimmäisessä sangossa) ja herne VILMA-hankkeen esittelypisteellä OKRAssa 2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Säkillinen palkokasveja OKRAssa. Takana vasemmalla soija ja oikealla härkäpu. Keskellä vasemmalla valkolopiini ja oikealla rehuvirna. Edessä vasemmalla sinimailanen ja oikealla vuohenherne. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Säkillinen palkokasveja OKRAssa. Takana vasemmalla soija ja oikealla härkäpu. Keskellä vasemmalla valkolopiini ja oikealla rehuvirna. Edessä vasemmalla sinimailanen ja oikealla vuohenherne. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Esittelypisteeltämme  sai ottaa mukaansa myös tietokortteja palkokasveista, seka- ja seosviljelystä, maanviljelijän keinoista varautua ilmastonmuutokseen, kestävästä kotieläintuotannosta ja maatilan aurinkosähköstä.

Yhdessä Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön –hankkeen kanssa pidimme Luken pisteellä tietovisaa. Tietovisaan osallistui 212 henkilöä.  Joka päivä osallistujien kesken arvottiin kaksi kupilka-eräkupposta. Kupilkat on postitettu arpaonnen suosimille henkilöille.

Marjo Keskitalon vetämä FutureCrops-hanke esitteli OKRAssa erikoiskasveja. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Marjo Keskitalon vetämä FutureCrops-hanke esitteli OKRAssa erikoiskasveja. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osastollamme piipahtaneiden kysymykset vaihtelivat niin tuhohyönteisistä ja kasvitaudeista luomuviljelyyn kuin tattarin viljelynikseistä kvinoaresepteihin. Metsä- ja riista-aiheista tietoakin kaivattiin, samoin maaperätietoutta. Muutama pisteellä kävijä toivoi tutkimusta, josta olisi konkreettista käytännön hyötyä: esimerkiksi peltojen parhaista muokkaustavoista (tai muokkaamattomuudesta) ja vesitalouden parantamisesta toivottiin tietoa. Palkokasveista olisi kaivattu syvällistä tietoa tukiehtojen ekologisen alan täyttämisestä, valkolupiinin valkuaiskoostumuksesta, härkäpavun viljelystä, vuohenherneen vieraslajiominaisuuksista, sinimailasen juuriston kasvuvauhdista, soijan kokeiluista Suomessa ja possuille sopivasta valkuaiskasviseoksesta. Osaan kysymyksistä tutkijoiden yhteisvoimin löytyi vastauksia, mutta paljon jäi vastaamattakin. Joihinkin kysymyksiin vastauksia löytyy esimerkiksi Valkuaisfoorumin nettisivuilta, Luomutilan valkuaiskasvioppaasta ja Nautatilojen rehukasvivalikoima laajemmaksi? –raportista.

Riitta Savikko

Palkokasvien siemeniä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Palkokasvien siemeniä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

29.6.2016 Peltohavaintopäivässä esittelyä viljelijöille

 
Peltohavaintopäivässä Mikkelissä ke 29.6. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke esitteli mm. palkokasveja näytesangoissa ja ohra+härkäpapu-seoskokeilua.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloilla Karilassa vietetyssä peltohavaintopäivässä pääsi tutustumaan mm. pellon kasvukunnon arviointiin, lapiotestiin, viherlannoituskasvustoihin, erikoiskasveihin ja palkokasveihin. Päivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kiitos kaikille kävijöille! Tervetuloa seuraavaan peltohavaintopäivään ke 17.8.!

Peltohavaintopäivän järjestivät: ProAgria Etelä-Savon, Maa-ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Rahoittajat: EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

DSCN5795

Peltohavaintopäivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5797

Palkokasvien näytesankoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5817

Peltomaan rakennetta tutkimassa. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

 

DSCN5846

Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta esittelee viherlannoituskasvustoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5851

Jukka Rajala Ruralia-instituutista esittelee peltomaan rakenteen tutkimista lapiotestillä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5851

Tutustumassa erikoiskasveihin, mm. öljyhamppuun, kvinoaan ja spelttiin. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

OKRAssa esittelemme palkokasveja – tervetuloa pisteellemme!

OKRA-näyttelyssä esiteltävät palkokasvit kasvamassa kasvihuoneessa Mikkelissä.

OKRA-näyttelyssä esiteltävät palkokasvit kasvamassa kasvihuoneessa Mikkelissä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke on mukana OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä 6-9.7.2016. Pisteemme sijaitsee Luonnonvarakeskuksen osastolla, sisähallissa osastolla F49. VILMA-hanke esittelee OKRA-näyttelyssä erilaisia palkokasveja, sillä palkokasvit tarjoavat monella tapaa ilmastoviisaita ratkaisuja.

 

 

 

Tänä vuonna vietetään YK:n nimeämää palkokasvien vuotta. Palkokasvit pystyvät hyödyntämään ilmakehän typpeä juurinystyröidensä typpibakteerien avulla ja vähentävät siten typpilannoitustarvetta. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen. Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.