Maatalousmaan kunnostaminen avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä Etiopiassa

kuva: Kate Holt/AusAID, CC BY 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=32168472

kuva: Kate Holt/AusAID, CC BY 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=32168472

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen mukaan ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja ruokaturvaa edistää Etiopiassa parhaiten eroosiosta kärsivän maatalousmaan kunnostamisella: Maan hiilinielu kasvaisi ja orgaanisen aineen lisääntyminen edistäisi maan kasvukuntoa. Saharan eteläpuolinen Afrikka on yksi maapallon haavoittuvimpia alueita ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Alueen maataloussektori sisältää merkittävän potentiaalin ilmastonmuutoksen hillinnälle.

 

 

Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös Etiopiassa sijaitsevien pientilojen hiilen hävikkejä.
Suurimmat hiilihävikit syntyivät puun, oljen ja lannan poltosta ja kotieläinten aineenvaihdunnasta. Maanparannukseen käytettävää hiiltä voitaisiin lisätä vähentämällä kaasumaisia hiilen hävikkejä.

–Hiilensidontapotentiaalin hyödyntäminen laajasti Etiopian maatalousmaahan voisi kompensoida jopa täysin ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt, kertoo MMM Karoliina Rimhanen, joka väittelee 12. helmikuuta maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.

Rimhasen tekemissä kokeissa saavutettiin vaihtoehtoisilla maatalouden menetelmillä suurempi maan hiilivarasto kuin perinteisillä tavoilla viljellyissä kontrollilohkoissa: Peltometsäviljelyllä saavutettiin 6–20 vuodessa reilut 11 tonnia hehtaarilta, vapaan laidunnuksen rajoittamisella 6–17 vuodessa yli 9 tonnia hehtaarilta ja viljellyillä terasseilla 5–10 vuodessa miltei 2 tonnia hehtaarilta isompi maan hiilivarasto.

Lue lisää Helsingin yliopiston tiedotteesta Maatalousmaan kunnostaminen avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä Etiopiassa

Maaperäseminaarin maanmainiot materiaalit

maaperasta_kuuluu_seminaarin_kuva
Maaseutuverkoston Ympäristö- ja ilmastoryhmän 24.11.2015 järjestämä Maaperästä kuuluu! -seminaari oli monipuolisella ohjelmallaan poikkitieteellinen kaivautuminen maaperän eri ominaisuuksiin. Maaperä on avaintekijä ruuantuotannossa. Pitämällä huolta maaperästä vältämme monia ongelmia ja konflikteja. FAO:n kansainvälisen maaperän teemavuoden kunniaksi asia nostettiin parrasvaloihin myös Suomessa.

Maanmainion seminaarin alustusten kalvot ja videoinnit löytyvät täältä.Alustuksien avulla pääsee perehtymään niin maaperän biologiseen monimuotoisuuteen kuin maanviljelijän keinoihin ratkaista maailman ongelmat.

Maaperästä kuuluu! -seminaari ti 24.11.15 Helsingissä – Tervetuloa!

maaperasta_kuuluu_seminaarin_kuva

FAO:n kansainvälisen maaperän teemavuoden kunniaksi Maaseutuverkoston Ympäristö- ja ilmastotyöryhmä järjestää maaperää poikkitieteellisesti esittelevään semiinaariin tiistaina 24.11.2015 kello 9-16 Helsingin Hotel Arthurin juhlasalissa.

Puhujina maaperän parhaita asiantuntijoita Suomesta ja Euroopasta. Lisäksi esityksiä rahoitukseen ja ratkaisuihin. Tule kuulemaan uutta asiaa ja verkostoitumaan samalla.Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Luvassa jotakin uutta jokaiselle takuuvarmasti!

Seminaarin ohjelma ja alustusten kalvot ja videoinnit.  Tervetuloa!

 

Maaperä tuottaa ekosysteemipalveluja, jotka mahdollistavat elämän maapallolla

kuva: Suomen Maaperätieteiden seura, FAO:n maaperän vuoden tiedotusmateriaalia, http://www.fao.org/3/d-ax374o.pdf

kuva: Suomen Maaperätieteiden seura, FAO:n maaperän vuoden tiedotusmateriaalia, http://www.fao.org/3/d-ax374o.pdf

Vuonna 2015 vietetään YK:n yleiskokouksen julistamaa kansainvälistä maaperän vuotta. Vuoden tarkoituksena  on kertoa maaperän merkityksestä ihmiskunnalle ja parantaa kansalaisten tietoisuutta maaperästä, sen toiminnasta ja sen tarjoamista ekosysteemipalveluista.

Terve maaperä on terveen elämän perusta, sillä se takaa terveellisen ruoantuotannon. Maaperä on myös perusta rehu-, kuitu-, polttoaine- ja lääkekasvien viljelylle ja hoidolle. Maaperään on varastoitunut suuri määrä hiiltä, millä on merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Lisäksi maaperä varastoi ja suodattaa vettä ja parantaa tulvien ja kuivuuden sietokykyä.

Teelusikallisessa maata voi olla tuhansia eliölajeja, miljoonia yksilöitä ja satoja metrejä sienirihmaa. Eri lajeilla on oma tehtävänsä maaperän toiminnassa kuten aineiden kierrossa. Maaperä on uusiutumaton resurssi ja siksi sen suojelu on välttämätöntä ruokaturvallisuudelle ja kestävälle tulevaisuudelle. Kansainvälisen maaperän vuoden tavoitteena on, että maaperän kestävä käyttö ja suojelu otettaisiin paremmin huomioon päätöksenteossa ja ihmisten toiminnoissa.

Lisätietoja Maaperän vuosi 2015

Suomalainen laskentamalli parantaa maankäytön ilmastovaikutusten arviointia

 

Maankäytön muutokset ovat maapallon toiseksi suurin kasvihuonekaasujen päästölähde ilmakehään heti fossiilisten polttoaineiden jälkeen. Metsien hävittäminen ja muut maankäytön muutokset aiheuttavat vuosittain lähes miljardin tonnin hiilipäästöt ilmakehään. Tämä on kymmenesosa fossiilisen hiilen päästöistä.

”Toisaalta osa maapallon metsistä toimii tärkeänä hiilinieluna ja poistaa ilmakehästä neljänneksen kaikista ihmisen aiheuttamista hiilipäästöistä hidastaen näin ilmastonmuutosta merkittävästi. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ennustamiseksi on tunnettava sekä maankäytön muutosten aiheuttamat päästöt että maaekosysteemien hiilinielut”, SYKEn tutkimusprofessori Jari Liski korostaa.

 

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Yasso-mallilla ja Max Planck -instituutin ilmastomallilla laskettu kartta maapallon maaperän hiilivaroista vastaa mittauksia. Kivennäismaiden hiilitiheys on korkeimmillaan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Kuvan lähde: SYKE

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Yasso-mallilla ja Max Planck -instituutin ilmastomallilla laskettu kartta maapallon maaperän hiilivaroista vastaa mittauksia. Kivennäismaiden hiilitiheys on korkeimmillaan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Kuvan lähde: SYKE

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maankäytön muutosten vaikutukset kasvihuonekaasujen päästöihin ovat tarkentuneet ratkaisevasti, kun arvostettuun saksalaiseen Max Planck -instituutin ilmastomalliin kytkettiin Suomen ympäristökeskuksen kehittämä maaperän hiilikiertoa kuvaava laskentamalli. Ilmastomallin kehitystyö tehtiin yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Juuri julkaistun  tutkimuksen mukaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) Yasso-malli soveltuu maaperän hiilivarojen laskentaan maailmanlaajuisesti. Tulos on ajankohtainen ja tärkeä ilmastopolitiikan kannalta, koska maaekosysteemien hiilipäästöt ja -nielut ovat keskeinen asia Pariisin ilmastoneuvotteluissa.

Lue lisää Suomen ympäristökeskuksen tiedotteesta 2.9.2015

Soil Carbon Cowboys – Maanvarjelijat

Tässä toivonpilkahdus USA:sta.
Miten selvitä, kun kuivuus vie lihakarjan laitumet tai rankkasateet saavat pellot muuttumaan lammiksi?
Nämä karjapaimenet löysivät ratkaisun maan hiilinielujen kasvattamisesta, palkokasveja kasvavista laitumista ja laidunkierrosta.

Video on englanninkielinen.
Toimisivatko ideat Suomessakin?
 

SOIL CARBON COWBOYS from Peter Byck on Vimeo.