OSMO-hanke: Tilakokeista opittua – peltopäivä Liedossa 14.8.2018

 

OSMO-tilakokeet ja niiden tulokset; kemiallinen, fysikaalinen ja biologinen kasvukunto

Miten tasapainottaa ravinteita?
Miksi vesi seisoo pellolla?
Miten saada juuret kasvamaan syvälle kosteaan maahan?
Miten jankkurointi vaikuttaa syysviljan talvehtimiseen?

Aika: Tiistai 14.8.2018 klo 9.30-12.00

Paikka: Otto Hyssälän pellot, Sukselantie 878, Paimio,
(Valtatie 10:ltä Yliskulman kohdalta käännytään itään Nauristielle ja ajetaan noin 4 km peltoaukealle, jossa tien nimi vaihtuu Sukselantieksi, ja jossa opastus).

Kohderyhmä: Viljelijät ja tiedotusvälineiden edustajat, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta.

Sisältö:
OSMOn tilatutkimuksen ja sen tulosten esittely

  • Tilatutkimus viljelijän näkökulmasta, Otto Hyssälä
  • Kemiallisen ja biologisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, ravinnetasapaino, Tuomas Mattila, yliopistotutkija
  • Fysikaalisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, Jukka Rajala, hankevastaava
  • Kuivatuksen haasteet, Sami Talola, hankevastaava, MTK-Varsinais-Suomi
  • Mitä neuvoja oppi OSMO-hankkeesta, Heikki Ajosenpää, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi

Hinta: Tilaisuus on maksuton.
Ilmoittautuminen: viimeistään pe 10.8.2018 jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Järjestäjät:
OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi
ja Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke, MTK-Varsinais-Suomi.

Lisätietoja:                                                                                                                                                    Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210
Heikki Ajosenpää, heikki.ajosenpaa@proagria.fi, puh. 050 602 58
Sami Talola, sami.talola@mtk.fi, puh. 040 501 0700

Tervetuloa!

osmo-logo

OSMO-hanke: Fosforin käyttökelpoisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen parantamalla maan kasvukuntoa – kokemuksia 24 tutkimuslohkolta

 

OSMO-hankkeessa on selvitetty peltojen fosforin käyttökelpoisuuden parantamiskeinoja. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän syys- ja talvisateita, jolloin kasvipeitteettömien peltojen eroosioriski kasvaa. OSMO-hankkeessa tutkittiin monipuolisesti 24 tutkimuslohkoa käytännön viljelmillä vuosina 2015-2018 tavoitteena tunnistaa ne tekijät, jotka vaikuttavat fosforin huuhtoutumisriskeihin ja käyttökelpoisuuteen kasveille. Pelkkä maan fosforipitoisuuden määritys ei ilmaise hävikkiriskin suuruutta. Murukestävyys ja maan rakenne ovat olennaisia – ja niihin voi viljelytoimilla vaikuttaa. Murukestävyyttä voidaan parantaa nopeammin kalkituksella, alus- ja kerääjäkasveilla ja lisäämällä peltoon eloperäistä ainetta, mikä parantaa myös maan kasvukuntoa ja satoja.

Lue lisää: Fosforin käyttökelpoisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen parantamalla maan kasvukuntoa – kokemuksia 24 tutkimuslohkolta

osmo-kuvanauha

OSMO-hanke: Maakosketusta ja vetokykyä – mitä kaikkea tulisi tietää renkaista?

 

Maatalousrengaskurssi ilman paineita!

30.11.2017 klo 18.00 – 18.1.2018 klo 21.00

Maakosketusta ja vetokykyä – mitä kaikkea tulisi tietää renkaista -kurssi järjestetään kolmen illan kurssina 30.11.2017-18.1.2018  Salossa ja Paimiossa.
Maatalousrengaskurssi ilman paineita!

-Koneet kasvaa – maa tiivistyy – onko peli menetetty?
-Mitkä ovat rengaskuormat, miten pienentää rengaskuormaa ja miten alas rengaspaine pitäisi saada tiivistymisen välttämiseksi?
-Millaisilla renkailla päästään riittävän alhaisiin rengaspaineisiin ja suuriin kosketusaloihin?
-Mitkä ovat sopivimmat renkaat tilan koneisiin tiivistymisen vähentämiseksi?

Aika: Torstai 30.11.2017, klo 18.00-21.00
Paikka: AMK, iso auditorio, Ylhäistentie 2, 24130 Salo
Aika: Keskiviikko 13.12.2017, klo 18.00-21.00
Paikka: Paimiosali, kaupungintalo, Vistantie 18, 21530 Paimio
Aika: Torstai 18.1.2018, klo 18.00-21.00
Paikka:
Salo, paikka ilmoitetaan myöhemmin

Kohderyhmä: Viljelijät ja muut kiinnostuneet, jotka ovat kiinnostuneita tiivistymisen välttämisestä parempien rengasvalintojen avulla.

Tavoite: Antaa valmiuksia tiivistymisriskien määrittämiseen, tarvittavien pyöräkuormien ja rengaspaineiden määrittämiseen sekä perehtyä eri rengasvaihtoehtojen valintaan.

Kurssin ohjelma
koostuu alustuksista, keskusteluista ja esimerkeistä ja harjoituksista.

  • Eri rengaskuormien määritys
  • Eri rengaskuormitusten vaikutus tiivistymisriskiin
  • Keinot rengaskuormien pienentämiseen
  • Tarvittavien rengaspaineiden määritys
  • Rengastyypit ja niiden merkitys
  • Rengasvalinnat tilan koneisiin ja vaihtoehtojen vertailu

Opettajat:

  • Tapio Riipinen, maanviljelijä, agronomi, Afcon Oy
  • Åge Boller, markkinointipäällikkö, Michelin/maatalousrenkaat, Tanska ja Euromaster Oy, Suomi
  • Jari Aspelund, markkinointipäällikkö, Vianor Oy
  • Tuomas Mattila, tutkija-viljelijä, tekniikan tohtori, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Hinta: Kurssi on maksuton.

Lisätietoja: Olli-Pekka Ruponen, opruponen@gmail.com, puh. 050 582 4645, Järki Pelto -hanke
Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210, OSMO -hanke
Ei ennakkoilmoittautumista

Esite ja ohjelma tulossa
http://bit.ly/maakosketusta-ja-vetokykya

https://proagria.fi/tapahtumat/maakosketusta-ja-vetokykya-mita-kaikkea-tulisi-tietaa-renkaista-9159

Järjestäjät: Järki Pelto -hanke (BSAG) ja OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi). Mukana myös rengasalan yrityksiä.

Tervetuloa kurssille!

osmo-logo

 

OSMO-hankkeen kasvustohavaintopäivät – Maan rakenne Kuortaneella 19.9. ja Ilmajoella 20.9.

 

Maan rakenne on aiheena  Kuortaneella 19.9. ja Ilmajoella 20.9.2017 järjestettävillä kasvustohavaintopäivillä erityisesti nurmitilojen näkökulmasta.

Aika:  Ti 19.9.2017 klo 10:30-12:30 (-13), Kuortane

             Ke 20.9.2017 klo 10:30-12:30 (-13), Ilmajoki

Paikka: Tarkemmat ajo-ohjeet lähetetään päiviin ilmoittautuneille.

Aiheet:

  • Maan rakenne, OSMO-koelohkojen kasvukunnon puutteista, Jukka Rajala, OSMO-hanke
  • Havaintojen tekoa maan rakenteesta
  • Nurmesta tulosta – hanke tapahtumat ja tiedotus, Hannu Kivisaari ProAgria Etelä-Pohjanmaa
  • Jankkurointikokemukset
  • Nurmijankkurointinäytös

llmoittautuminen: viimeistään ma 18.9. Internetissä www.proagria.fi/ep -> Tapahtumat tai Tuula Perälälle p. 06 416 3400, 040 706 3386, koulutus.ep@proagria.fi

Järjestäjät:  Nurmesta tulosta –hanke yhteistyössä Osaamista maan kasvukunnon hoitoon OSMO-hanke ja yritykset.

Lisätietoja:Hannu Kivisaari, Nurmesta Tulosta –hanke/ ProAgria Etelä-Pohjanmaa p. 0400-798580 hannu.kivisaari@proagria.fi
Jukka Rajala, projektipäällikkö, OSMO-hanke, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, p. 044-303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi

Esite ja ohjelma.

 Tervetuloa!

osmo-logo

Pellon pinnan muotoilulla, lisäojituksella ja viljelykierron muutoksilla ylläpidetään maan kasvukuntoa – OSMO-hankkeen opintomatkalla Varsinais-Suomessa 25.7.2017

 

Pellon pinnan muotoilu on tehtävä siten, että rankkojen sateiden jälkeen vedellä on mahdollisuus poistua lohkolta pintavaluntana. Vaikka salaojitus olisi miten toimiva tahansa ja lisäojituksiakin olisi tehty, salaojat eivät kykene kuljettamaan useiden kymmenien millien rankkasateitten tuomaa vesimassaa putkien kautta pois. Helpoimmillaan pellon pinnan muotoiluissa poistetaan pintavaluntaa estävät kannakset peltojen reunoilta. Järeimmillään pinnan muotoilua tehdään laseravusteisilla peltolanoilla, jossa maata siirretään useampiakin kymmeniä senttejä paikasta toiseen. Jos siirrettävää maata on paksu kerros, kannattaa ruokamultakerros siirtää ensin sivuun ja palauttaa muotoilun jälkeen takaisin paikalleen. Peltojen lisä- ja täydennysojitukset ovat viime vuosina yleistyneet, koska ensimmäisistä salaojituksista on aikaa jo yli puoli vuosisataa.

Timo Ylieskolan tilalla Marttilassa pellon pinnan muotoilua ja tasausta tehdään isännän itse rakentamalla peltolanalla (kuva 1.), jossa apuna käytetään laseria. Tasattava pelto ajetaan ensin läpi noin kymmenen metrin välein, näin kartoitetaan pellon pinnan muodot. Sen jälkeen GPS:ää ja Trimble-tietokoneohjelmaa apuna käyttäen pystytään suunnittelemaan ja toteuttamaan peltolohkon tasaustoimet. Ylieskolan tilalla tehdään myös lisäojituksia kaivinkoneeseen itse tehdyllä salaojitusauralla. Vanhan ojituksen ojaväli oli 16-18 metriä ja lisäojituksen jälkeen ojaväli on noin 8 metriä ja ojien syvyys noin 70-100 senttiä.

Kuva 1. Maan pinnan muotoiluun tehty peltolana. Kuva: Sakari Raiskio.

Kuva 1. Maan pinnan muotoiluun tehty peltolana. Kuva: Sakari Raiskio.

Kalle Yli-Jaakkolan tilalla Pöytyällä on viimeisten vuosien aikana monipuolistettu viljelykiertoa, sillä aikaisempaan viljapainotteiseen viljelykiertoon on otettu mukaan öljy- ja nurmikasveja. Tilan isännän mukaan tulokset alkavat näkyä parempana maan kasvukuntona ja sadonlisäyksinä. Lisäksi tilalla on siirrytty matalampaan kyntöön ja syysmuokkaukseen ja tilalla käytetään kompostoitua broilerinlantaa kemiallisten lannoitteiden rinnalla. Kaikki tehdyt toimenpiteet ovat isännän mukaan vaikuttaneet positiivisesti tilan talouteen kohonneiden katetuottojen kautta.

Opintoretkellä tutustuttiin lisäksi OSMO-hankkeen tilakokeeseen Aurassa ja kuultiin ensimmäisistä rohkaisevista tuloksista. Tilakokeeseen osallistuvalla lohkolla alkuunlähtötilanteessa maa oli erittäin pahasti tiivistynyt ja yhtenä syynä oli salaojituksen toimimattomuus tukkeutuneiden laskuaukkojen vuoksi. Koelohkolla on suoritettu syvämuokkaus jankkuroimalla ja viljelykiertoon on sisällytetty syväjuurisia maata muokkaavia kasveja. Tilakoe jatkuu vielä ensi vuoteen, jonka jälkeen saadaan lopullisia tuloksia.

teksti ja kuvat: Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus

Kuva 2. Opintoretkeläisiä kiinnosti kaivinkoneeseen tehty salaoja-aura.  Kuva: Sakari Raiskio.

Kuva 2. Opintoretkeläisiä kiinnosti kaivinkoneeseen tehty salaoja-aura. Kuva: Sakari Raiskio.

Koneiden oikealla säädöllä on merkitystä muokkaustulokseen – OSMO-hankkeen muokkaustyönäytös Nubyn tilalla Espoossa 20.7.2017

 

Muokkauskoneiden säätöön vaikuttavat monet eri seikat, kuten käytettävän muokkauskoneen ominaisuudet, maalaji ja maan kunto, tehtävän muokkauksen tarkoitus sekä muokkauksen ajankohta. Vaikka muokkauskoneet ovat perin yksinkertaisia, löytyy niistä monipuoliset säätömahdollisuudet. Muokkauskoneiden säätöjä ovat mm. muokkaussyvyyden säätäminen, piikkivälin ja piikkien kallistuksen säätäminen sekä piikkimallin valinta ja ajonopeus.

 
Kultivoinnissa käytetään yleisesti jousipiikeillä varustettuja kultivaattoreita ja joihin on kiinnitetty perään muokkausjälkeä viimeistelevä piikkihara tai varpajyrä (kuva 1.). Kultivoinnin muokkaussyvyys määräytyy sen mukaan, mihin tehtävällä muokkauksella pyritään. Jos kyseessä on nurmen tai muun monivuotisen kasvuston lopettaminen, tulee kultivointi tehdä läpileikkaavilla terillä kasvin kasvupisteen alapuolelta. Eli tässä tapauksessa muokkaussyvyys on n. 5 cm. Jos kyseessä on maata muokkaava toimenpide, valitaan kultivaattorin muokkaussyvyys ja piikit maan jäykkyyden mukaan. Kultivaattorissa on kolme eri säätöä: muokkaussyvyyden säätö, piikkivälin säätö ja piikkien mallin valinta. Kultivointi pitäisi tehdä kuivalla kelillä, jolloin vetotraktorin pyörissä on paras pito eikä renkaiden luistamista maan pinnassa tapahdu.

 

Kuva 1. Kultivaattori varustettuna läpileikkaavilla jousipiikeillä ja piikkiharalla. kuva: Sakari Raiskio.

Kuva 1. Kultivaattori varustettuna läpileikkaavilla jousipiikeillä ja piikkiharalla. kuva: Sakari Raiskio.

 

Jankkurissa on jäykät piikit, joilla on mahdollista päästä tiivistyneen kyntöanturan alapuolelle. Jankkurissa piikkiväli on harva, joten tukkeutumista harvemmin ilmenee. Myös jankkureissa käytetään piikkien takana kulkevaa ja muokkausjälkeä viimeistelevää jyrää (kuva 2.). Jankkurin säätöjä ovat työsyvyyden säätö, piikkien kallistuksen säätö ja piikkivälin säätö sekä piikkityypin valinta. Nyrkkisääntönä pidetään, että jankkurin terien väli pitäisi olla noin kaksin-kertainen työsyvyyteen verrattuna, eli jos piikkiväli on 50 cm, niin suositeltava työsyvyys on 25 cm. Jankkurin piikkien kallistamisella ja piikkityypin valinnalla vaikutetaan paljon jankkuroinnin työjälkeen. Jos piikkiä kallistaa voimakkaasti eteenpäin tapahtuu voimakasta maan muokkautumista ja eri kerrosten välistä maa-aineksen sekoittumista, joka ei välttämättä ole hyväksi. Jankkuroinnin tulos on hyvä, kun muokatun maan pinta on melko tasainen eikä muokkautumista eri kerrosten välillä ole tapahtunut. Jankkurointi pitää mahdollisuuksien mukaan tehdä kuivalla aikaa ja mielellään heinänurmen toisena kasvuvuotena, jolloin nurmi jatkaa kasvuaan ja tunkee juurensa tehokkaasti jankkuroinnin avanteisiin.

teksti ja kuvat: Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus

Kuva 2. Nubyn tilan isäntä Magnus Selenius ja tutkija-viljelijä Tuomas Mattila kertoivat kokemuksiaan jankkuroinnista sekä havainnollistivat jankkuroinnin oikeita säätöjä. Kuva: Sakari Raiskio.

Kuva 2. Nubyn tilan isäntä Magnus Selenius ja tutkija-viljelijä Tuomas Mattila kertoivat kokemuksiaan jankkuroinnista sekä havainnollistivat jankkuroinnin oikeita säätöjä. Kuva: Sakari Raiskio.

OSMO-hanke: Muokkaustyönäytös Uudellamaalla 20.7.2017 – kultivointi ja jankkurointi sekä koneiden säätöjen merkitys


Uudellamaalla 20.7. järjestettävän työnäytöspäivän aiheina on maan jankkurointi ja muokkaus kultivaattorilla sekä koneiden säätöjen merkitys, ja kasvualustan valmistaminen nurmesta syysviljoille.
Miten hyödyntää kultivaattoria monipuolisesti?
Mikä on sopivin tapa ja ajankohta maan jankkurointiin eri tilanteissa?

Aika: Torstai 20.7.2017, klo 9.30 – 12.30, Kahvimahdollisuus klo 9.00-
Paikka: Röyläntie 38, 02940 Espoo (pelto tien läheisyydessä)
Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista maan muokkausmenetelmistä ja tarkentamaan muokkauskoneiden käyttöä.

Tavoite:
Havainnollistaa ja vertailla eri koneiden muokkaustapoja ja mahdollisia eroja työjäljessä sekä säätöjen vaikutuksia muokkaustulokseen.

Päivän ohjelma koostuu työnäytöksistä pääosin viljelijöiden omin konein sekä eri säätöjen vaikutusten esittelyistä.

  • Maan sopiva kosteus muokkauksille
  • Kriittinen muokkaussyvyys
  • Kultivoinnin eri vaihtoehdot, työsyvyydet ja säädöt
  • Kultivaattorien kärkivaihtoehdot ja niiden merkitys
  • Kultivaattorin pikavaihtokärjet
  • Jankkurityypin ja säätöjen merkitys jankkuroinnissa
  • Esittelyosastoilla myös uudenlaisia maanparannusaineita ja ilmastonsuojeluasiaa

Hinta: Tilaisuus on maksuton. Kahvi ja sämpylä omakustanteinen, hinta 4 eur
Lisätietoja: Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210,
Vilma Kuosmanen, vilma.kuosmanen@proagria.fi, puh. 040 7424729

Ilmoittaudu: viimeistään to 13.7.2017 http://bit.ly/tyonaytosuusimaa

Ohjelma (pdf).

Järjestäjät:
OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi), ELINA-hanke (ProAgria Etelä-Suomi), Järki- hanke (BSAG) ja VILMA-hanke (Luonnonvarakeskus).

Tervetuloa!

osmo-logo

Pellon kuivatuksen vaikutus maan kasvukuntoon – täydennysojitusta Rajalan tilalla Ypäjällä

 
 

Kaksi lapionäytettä samalta peltolohkolta. Oikeanpuoleinen näyte on tiivistynyttä ja huonosti läpäisevää maata, vasemmalla maan rakenne on kunnossa. Kuva: Sakari Raiskio,.

Kaksi lapionäytettä samalta peltolohkolta. Oikeanpuoleinen näyte on tiivistynyttä ja huonosti läpäisevää maata, vasemmalla maan rakenne on kunnossa. Kuva: Sakari Raiskio.

Peltojen kuivatus ojittamalla on tarpeen lähes jokaisella pellolla Suomessa, jotta viljely olisi niillä mahdollista. Pellon hyvä ojitus pidentää peltotöihin käytettävissä olevaa aikaa niin keväällä kuin syksylläkin ja koko kasvukausi voidaan hyödyntää kasvintuotannossa. Hyvän ojituksen johdosta vähennetään maan tiivistymistä ja ylläpidetään maan rakennetta. Maan hyvä kasvukunto ja pellon vesitaloudesta huolehtiminen pienentävät pintavaluntaa varsinkin salaojitetuilla pelloilla ja vähentävät arvokkaiden ravinteiden huuhtoutumista ja eroosiota.

28.6.2017 Ymppi-hankkeen järjestämässä pellonpiennarpäivässä Rajalan tilalla Ypäjällä tutustuttiin käynnissä olevaan täydennysojitukseen. Rajalan tila on ollut luomutuotannossa jo lähes 50 vuoden ajan ja maan rakenteen ja kasvukunnon ylläpitoon liittyvät asiat on otettu huomioon pitkän aikavälin suunnittelussa. Lue lisää nettijutusta.

Pellon vesitalous kuntoon -koulutus 1.3. Tuusulassa

 

Pellon vesitalous kuntoon -tilaisuudessa pureudutaan pintaa syvemmälle pellon vesitalouden kunnostustoimiin, toimivaan salaojitukseen ja ojaston ylläpitoon. Tilaisuudessa käydään läpi myös tarvittavat lainsäädäntö ja mahdolliset tuet salaojitukseen ja pienvesien kunnostukseen liittyen.

Puhujina mm. Laura Alakukku Helsingin yliopistolta, Helena Äijö/Markus Sikkilä Salaojayhdistyksestä ja Harri Aulaskari Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Paikka: Leirikeskus Metsäpirtti, os. Turaniementie 61, 04370 Rusutjärvi

Aika: 1.3.2017 klo 9-15

Ilmoittautuminen 24.2. mennessä https://www.lyyti.in/Pellon_vesitalous_kuntoon_3156 tai janne.heikkinen@tuusula.fi tai puh. 040 314 4735. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset ruoka-aineallergiat. Tilaisuus on maksuton.

Tapahtuman järjestää VILKKU-hanke (Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla), joka on viljelijöiden suunnittelema hanke, joka välittää ajankohtaista ja uusinta tietoa mm. maan kasvukunnon parantamisesta, ympäristötoimien kohdentamisesta ja viljelykierron hyödyistä. Hankealuetta ovat Tuusula ja Mäntsälä. Hanketta hallinnoi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.

Lisätietoja
Janne Heikkinen
Hankevastaava
puh. 040 314 4735
VILKKU-hanke
Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla
www.facebook.com/vilkkuhanke

Suojakaista. Kuva: Ville Heimala/TEHOPlus-hanke

Suojakaista. Kuva: Ville Heimala/TEHOPlus-hanke

Tervetuloa kevätinfoon kuulemaan tuoretta tietoa maan viljavuudesta ke 15.3. klo 12-16 Mikkeliin Kyyhkylään!

 

Kevätinfo: Maan viljavuus ke 15.3.2017 klo 12-16 Kyyhkylä, Mikkeli

Ohjelma
klo 12.00 Mikä on kationinvaihtokapasiteetti, Iina Haikarainen, ProAgria Etelä-Savo
klo 12.30 Viljavuustutkimuksen tulkinta ja tuloksia Etelä-Savon alueelta, Venla Jokela, Eurofins Viljavuuspalvelu
klo 13-16 Maan viljavuus ja kationinvaihtokapasiteetti käytännön näkökulmasta, Tuomas Mattila, Kilpiän tila

 

Kuva: Ville Heimala.

Kuva: Ville Heimala.

Tapahtuman järjestää Ravinnepiika-hanke, jota toteuttavat Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus. Osallistua voi paikanpäällä tai etänä omalta tietokoneelta. Lisätietoa ja ilmoittautuminen nettilinkissä.

Tervetuloa!