Tervetuloa kevätinfoon kuulemaan tuoretta tietoa maan viljavuudesta ke 15.3. klo 12-16 Mikkeliin Kyyhkylään!

 

Kevätinfo: Maan viljavuus ke 15.3.2017 klo 12-16 Kyyhkylä, Mikkeli

Ohjelma
klo 12.00 Mikä on kationinvaihtokapasiteetti, Iina Haikarainen, ProAgria Etelä-Savo
klo 12.30 Viljavuustutkimuksen tulkinta ja tuloksia Etelä-Savon alueelta, Venla Jokela, Eurofins Viljavuuspalvelu
klo 13-16 Maan viljavuus ja kationinvaihtokapasiteetti käytännön näkökulmasta, Tuomas Mattila, Kilpiän tila

 

Kuva: Ville Heimala.

Kuva: Ville Heimala.

Tapahtuman järjestää Ravinnepiika-hanke, jota toteuttavat Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus. Osallistua voi paikanpäällä tai etänä omalta tietokoneelta. Lisätietoa ja ilmoittautuminen nettilinkissä.

Tervetuloa!

OSMO-hanke tarjoaa: Maan kasvukunnon osaajien valmennus – vihannesryhmä

 

Maan kasvukunnon osaajien valmennusryhmä vihannesviljelijöille käynnistyy alkutalvesta 2017.
Ryhmä on osa OSMO-hankkeen viljelijävalmennuksia.
Vihannestuotannon tärkeimmät resurssit ovat viljelijän osaaminen ja peltomaan kasvukunto. Paras tapa näiden kehittämiseen on OSMO-hankkeen valmennusryhmä.

Hakeminen: Ryhmään otetaan enintään 20 viljelijää. Jätä hakemuksesi viimeistään 30.1.2017.
http://bit.ly/vihannesryhma

Peltomaa on monimutkainen järjestelmä, jonka kokonaisvaltainen hallinta vaatii tietämystä, työkaluja ja osaamista. Valmennus tarjoaa nämä viljelijöiden tarpeisiin sovitetulla tavalla.

Valmennus etenee eri toimenpiteiden suunnittelun kautta.
Samalla osallistujat saavat rautaisannoksen maaperän fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa,
sekä oppivat soveltamaan näitä käytännön viljelyssä.
Aiempien kurssien tapaan ote on samaan aikaan tieteellinen ja käytännönläheinen.

Toiminta

  • Vuoden 2017 alussa käynnistetään ryhmän toiminta lähipäivässä, perehdytään maan kasvukunnon suunnitteluun, sovitaan toimintatavoista ja tulevista tapaamisista.
  • 4-5 verkkokokousta kevättalven 2017 aikana sekä yksi lähipäivä.
  • Itseopiskelua ja keskustelua sähköisessä oppimisympäristössä oman ehtimisen mukaan.
  • Sähköisten välineiden käyttöä tuetaan ryhmässä ja henkilökohtaisesti tarpeen mukaan.
  • Kasvukaudella 2017 ryhmä tutustuu maan kasvukuntoon ja sen hoitoon ryhmäläisten pelloilla.
  • Ryhmässä sovitaan kuinka toimintaa jatketaan tämän jälkeen.
  • Ryhmän toiminta jatkuu ainakin vuoden 2018 loppuun eli OSMO-hankkeen keston ajan

Tavoite:

Oppia tulkitsemaan viljavuustutkimuksia sekä huomioimaan maan biologisia, fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia omalla tilalla.
Verkostoitua tilojaan kehittävien kollegoiden ja asiantuntijoiden kanssa.

Kohderyhmä: Vihannesviljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Pääsisällöt:

  • Oleellisimpien kasvukuntohaasteiden tunnistaminen tilatasolla ja lohkokohtaisten toimenpidesuunnitelmien laatiminen
  • Maan fysikaalisen viljavuuden hoito: Koneketjujen suunnittelu ja rengastustarve, muokkauksen sovittaminen maalajeihin, syväkuohkeutuksen tarve ja toteutus, vesitalouden hallinta ojituksella ja pinnanmuotoilulla
  • Maan kemiallisen viljavuuden hoito: kalkituksen suunnittelu, pää- ja sivuravinteiden saatavuuden parantaminen, ravinteiden pidätyskyvyn lisääminen, lannoitustarve ja lannoituksen suunnittelu, hivenlannoitus.
  • Maan biologisen viljavuuden hoito: Viljelykiertojen suunnittelu, kasvipeitteisyys, kerääjäkasvien käyttö, multavuuden ja biologisen aktiivisuuden lisääminen.
  • Johtaminen: Kasvukunnon hoitotoimien valinta ja investointien ja toimenpiteiden ajoittaminen vuositasolla

Valmentajat: agronomi ja viljelijä Jukka Rajala, tekniikan tohtori ja viljelijä Tuomas Mattila, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Sari Iivonen ja puutarha-agronomi Ritva Mynttinen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista sekä puutarha- ja erikoiskasvituotannon asiantuntija Marja Tuononen ProAgria Länsi-Suomesta. Ryhmissä vierailee muita alan asiantuntijoita.

Hinta: 250 euroa/henkilö (arvonlisäveroton koulutus), sis. opetus, kurssimateriaalit, suunnittelua tukevat työkalut, asiantuntijoiden ohjaus ja todistus.

Hakeminen: Ryhmään otetaan enintään 20 viljelijää. Jätä hakemuksesi viimeistään 30.1.2017.
http://bit.ly/vihannesryhma

Järjestäjä: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Länsi-Suomen OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke.

Lisätietoja: Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210.

*Laitevaatimukset verkko-opetuksessa: Tietokone, sähköpostiosoite, internet-yhteys, (jonka nopeus vähintään 0,5 Mb/s, mieluiten yli 4 Mb/s), kuuloke-mikrofoniyhdistelmä.
Web-kamera on suositeltava.

Viljelyn tärkeimmät resurssit ovat viljelijän osaaminen ja peltomaan kasvukunto. Paras tapa näiden kehittämiseen on OSMO-hankkeen valmennusryhmä.

Valmennusryhmän esite

OSMO-hankkeen esite

Tervetuloa mukaan!

osmo-logo

Kurssi: Maan rakenne, tiivistyminen ja muokkaus 18.11.2016 Paimiossa

 

Maan rakenteen kansainvälinen huippuasiantuntija pitää kurssin

Maan rakenne, tiivistyminen ja muokkaus 18.11.2016 Paimiossa

Maan kasvukunnon hallinta on merkittävä viljelyn haaste. Maan hyvä rakenne on tärkeää hyvälle kasvukunnolle. Maan rakennetta kannattaa ylläpitää, jotta saadaan hyviä satoja vaihtelevissa sääoloissa. Samalla tuotannon taloudellisuus, resurssitehokkuus ja ympäristön tila paranevat.

Koneet kasvaa – maa tiivistyy – onko peli menetetty? Mistä tiedän, millainen rengas olisi sopiva? Miten valita sopiva rengas? Monesti paripyörien käytön estää liiallinen leveys– Pärjäänkö ilman paripyöriä? Miten? Millaiset renkaat? Onko tela ratkaisu? Millaista on maan optimaalinen muokkaus? Jos muokkausta vähentää, mistä ei pidä tinkiä, jotta saa hyvän kasvualustan? Kuinka vahingollista maalle on kyntö? Missä on kynnön suurimmat heikkoudet? Pitääkö vakopyörä saada pois kyntövaosta? Kuinka kuivaa maan tulee olla raskaalle/kevyelle koneelle? Miten maata tulisi hoitaa, jotta saataisiin sopiva huokosjakauma maan toimintojen kannalta?

Näihin ja muihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin haetaan vastauksia OSMO hankkeen kurssipäivässä ruotsalais-sveitsiläisen maaperän rakenteen huippuasiantuntijan opastuksella.

Aika: Perjantai 18.11.2016, klo 9.00 – 15.30
Paikka: Auditorio, Paimion kaupungintalo, Vistantie 18, 21531 Paimio

Kohderyhmä:
Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja hyvästä maan rakenteen hoidosta.

Tavoite: Perehdyttää maan rakenteeseen kasvukuntotekijänä ja maan tiivistymiskestävyyteen vaikuttaviin tekijöihin ja tunnistamiseen sekä tiivistymisen ehkäisyyn ja sopivaan muokkaukseen.

Pääsisällöt:

  • Maan rakenteen merkitys, tiivistymisen kestävyys
  • Tiivistymisen riskien arviointimahdollisuudet
  • Rengastus ja konevalinnat tiivistymisen ehkäisyssä
  • Maan sopiva kosteus muokkauksissa

Opetus: Maan rakenteen asiantuntija, dosentti Thomas Keller Ruotsin maatalousyliopistosta.
Englanninkieliset esitykset tulkataan suomeksi. Tulkkina Tuomas Mattila.

Hinta: 50 €/osallistuja (koulutus on arvonlisäveroton) sisältäen opetuksen ja materiaalit. Ruokailut ja kahvit omakustanteiset.
Lisätietoja: Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Kurssin esite ja ohjelma

Ilmoittaudu: viimeistään 10.11.2016  http://bit.ly/rakenne-ja-tiivistyminen-paimio

Järjestäjät: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja ProAgria Länsi-Suomen OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke yhteistyössä BSAG:n Järki-hankkeen kanssa.

Tervetuloa!

osmo-logo

Maan kasvukunnon osaajien valmennusryhmä Uudellamaalla tammikuu 2017

 

Maan kasvukunnon osaajien valmennusryhmä käynnistyy Uudellamaalla tammikuussa 2017. Ryhmän toiminta jatkuu monimuotovalmennuksena. Ryhmä on osa OSMO-hankkeen viljelijävalmennuksia.

Maatalouden tärkeimmät resurssit ovat viljelijän osaaminen ja peltomaan kasvukunto. Paras tapa näiden kehittämiseen on OSMO-hankkeen valmennusryhmä.

Peltomaa on monimutkainen järjestelmä, jonka kokonaisvaltainen hallinta vaatii tietämystä, työkaluja ja osaamista. Valmennus tarjoaa nämä viljelijöiden tarpeisiin sovitetulla tavalla.

Valmennus etenee eri toimenpiteiden suunnittelun kautta.
Samalla osallistujat saavat rautaisannoksen maaperän fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa,
sekä oppivat soveltamaan näitä käytännön viljelyssä.
Aiempien kurssien tapaan ote on samaan aikaan tieteellinen ja käytännönläheinen.

  • Aloitustapaaminen tammikuussa Uudellamaalla
  • Käynnistetään ryhmän toiminta, perehdytään maan kasvukunnon suunnitteluun, sovitaan toimintatavoista ja tulevista tapaamisista.
  • 5-6 verkkokokousta talven 2017 aikana sekä yksi lähipäivä
  • Kasvukaudella 2017 ryhmä tutustuu maan kasvukuntoon ja sen hoitoon ryhmäläisten pelloilla.
  • Itseopiskelua ja keskustelua sähköisessä oppimisympäristössä oman ehtimisen mukaan.
  • Sähköisten välineiden käyttöä tuetaan ryhmässä ja henkilökohtaisesti tarpeen mukaan.
  • Ryhmässä sovitaan kuinka toimintaa jatketaan tämän jälkeen.

Tavoite:

  • Oppia tulkitsemaan viljavuustutkimuksia sekä huomioimaan maan biologisia, fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia omalla tilalla.
  • Verkostoitua tilojaan kehittävien kollegoiden ja asiantuntijoiden kanssa.

Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta Uudellamaalla.

Pääsisällöt

  • Oleellisimpien kasvukuntohaasteiden tunnistaminen tilatasolla ja lohkokohtaisten toimenpidesuunnitelmien laatiminen.
  • Maan fysikaalisen viljavuuden hoito: Koneketjujen suunnittelu ja rengastustarve, muokkauksen sovittaminen maalajeihin, syväkuohkeutuksen tarve ja toteutus,   vesitalouden hallinta ojituksella ja pinnanmuotoilulla.
  • Maan kemiallisen viljavuuden hoito: kalkituksen suunnittelu, pää- ja sivuravinteiden saatavuuden parantaminen, ravinteiden pidätyskyvyn lisääminen, lannoitustarve ja lannoituksen suunnittelu, hivenlannoitus.
  • Maan biologisen viljavuuden hoito: Viljelykiertojen suunnittelu, kasvipeitteisyys, kerääjäkasvien käyttö, multavuuden ja biologisen aktiivisuuden lisääminen.
  • Johtaminen: Kasvukunnon hoitotoimien valinta ja investointien ja toimenpiteiden ajoittaminen vuositasolla.

Valmentajat: erikoissuunnittelija, viljelijä Jukka Rajala, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja tutkija-viljelijä, tekniikan tohtori Tuomas Mattila, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Ryhmissä vierailee muita alan asiantuntijoita.

Hinta: 250 euroa/henkilö (arvonlisäveroton koulutus), sis. opetus, kurssimateriaalit, suunnittelua tukevat työkalut, asiantuntijoiden ohjaus ja todistus.

Hakeminen
: Ryhmään otetaan enintään 20 viljelijää. Jätä hakemuksesi viimeistään 19.12.2016   http://bit.ly/osaamisryhma-uusimaa

Järjestäjä: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja ProAgrian Länsi-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke yhteistyössä ProAgria Etelä-Suomen ELINA- ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla VILKKU-hankkeiden kanssa.

Lisätietoja: Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210.

*Laitevaatimukset verkko-opetuksessa: Tietokone, sähköpostiosoite, internet-yhteys, (jonka nopeus vähintään 0,5 Mb/s, mieluiten yli 4 Mb/s), kuuloke-mikrofoniyhdistelmä.
Web-kamera on suositeltava.

Maatalouden tärkeimmät resurssit ovat viljelijän osaaminen ja peltomaan kasvukunto. Paras tapa näiden kehittämiseen on OSMO-hankkeen valmennusryhmä!

Valmennusryhmän esite

OSMO-hankkeen esite

Tervetuloa mukaan!

osmo-logo

OSMO-hanke järjestää: Maan rakenne ja ravinnetasapaino kasvukunnon avaimina-koulutus 9.11.2016 Mäntsälässä ja 10.11.2016 Lohjalla

 

Maan kasvukunnon hallinta on merkittävä viljelyn haaste.
Maan kasvukuntoa kannattaa parantaa, jotta hyviä satoja saadaan vaihtelevissa sääoloissa.
Samalla tuotannon taloudellisuus, resurssitehokkuus ja ympäristön tila paranevat.

Nyt on hyvä aika alkaa suunnitella muutoksia tulevalle kaudelle.
Viime kasvukausi toi hyvin esiin maan rakenteen ongelmat, mutta mitä niille voi tehdä?
Mitkä koneet muokkausketjussa aiheuttavat suurimmat tiivistymisriskit ja miten riskejä voi vähentää?
Miten kalkitus vaikuttaa maan murustuvuuteen ja vedenläpäisykykyyn?
Miten eri maalajit ovat herkkiä tiivistymiselle ja tiivistymisen ongelmille?
Miten maan multavuutta voi nostaa ja miten se vaikuttaa ravinnehuoltoon ja tiivistymisherkkyyteen?
Näihin ja muihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin haetaan vastauksia OSMO-ja yhteistyöhankkeiden kurssipäivässä.

Aika: Keskiviikko 9.11.2016, klo 9.00 – 16.00 Mäntsälä
Paikka: Auditorio, Mäntsälän kunnantalo, Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä

Aika: Torstai 10.11.2016, klo 9.00 – 16.00 Lohja
Paikka: Valistustalo, Saukkolantie 636, 08500 Lohja

Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan hoidosta.

Tavoite: Perehdyttää maan kasvukunnon ja erityisesti rakenteen tunnistamiseen ja tiivistymisen ehkäisyyn
sekä maan ravinteiden varastointikyvyn ja tasapainoisten ravinnesuhteiden merkitykseen.

Pääsisällöt:

  • Maan rakenteen merkitys, rakenneongelmat ja niiden tunnistaminen
  • Rengastus ja konevalinnat tiivistymisen ehkäisyssä
  • Viljavuustutkimuksen tekeminen ja hyödyntäminen
  • Ongelmalohkojen kalkitus ja maanparannus

Kouluttaja: Tutkija-viljelijä TkT Tuomas Mattila, tutkija MMT Hannu Känkänen ja muut asiantuntijat.

Hinta: 50 €/osallistuja (koulutus on arvonlisäveroton) sisältäen opetuksen ja materiaalit. Ruokailut ja kahvit omakustanteiset.

Lisätietoja: Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210
Janne Heikkinen janne.heikkinen@tuusula.fi, puh. 040 314 4735
Vilma Kuosmanen vilma.kuosmanen@proagria.fi, puh. 040 742 4729
Ekaterina Ikonen ekaterina.ikonen@vesiensuojelu.fi, puh. 044 528 5026

Ilmoittaudu: viimeistään 3.11.2016  Mäntsälän kurssille 9.11.2016
                      viimeistään 4.11.2016  Lohjan kurssille 10.11.2016

Kurssin ohjelma Mäntsälässä (pdf).

Kurssin ohjelma Lohjalla (pdf).

Järjestäjät: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vetämä OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke yhteistyössä ProAgria Etelä-Suomen ELINA-hankkeen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen VILKKU-hankkeen, Hiidenveden kunnostus –hankkeen/ Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry,  Luken Uudenmaan peltojen ravinnekierto kuntoon – vesistöt hyvään tilaan (UusiRaHa)-  ja BSAG:n Järki-hankkeiden kanssa.

Tervetuloa kurssille!

osmo-logo

Katse vihannesmaiden kasvukuntoon!

 

Pellonpiennarpäivä Tuorlassa Ammattiopisto Liviassa (Tuorlantie 1, Kaarina) torstaina 8.9.2016 klo 9.30-12.30

Vihannesviljely kuluttaa maan rakennetta ja kasvukuntoa. Maan hoito on investointi tulevaisuuteen. Tule tutustumaan kasvukunnon arviointimenetelmiin, viherlannoituskasveihin ja kuule uusimpia kuulumisia kerääjäkasvien käytöstä vihannestiloilla. Samalla saat lisätietoja keväällä 2017 aloittavasta maan kasvukunnon hoitoon keskittyvästä vihannestilojen valmennusryhmästä.

Ohjelma:

9.30-10.45     Miten havainnoida pellon kasvukuntoa?

Peltomaan laatutestin esittely (Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi)

Muita kasvukunnon määritysmenetelmiä (Jukka Rajala ja Tuomas Mattila, HY Ruralia-instituutti)

10.45-11.00   Kahvi

11.00-12.30   Vaihtoehtoja kasvukunnon kohentamiseen

Viherlannoituskasvustojen esittely (Pirjo Kivijärvi, Luonnonvarakeskus, ja Sari Iivonen, HY Ruralia-instituutti)

Kerääjäkasvit vihannestiloilla – käytännön näkökulmia (Marja Tuononen)

Jankkurointi maan kuohkeuttajana (Tuomas Mattila)

Kysymyksiä ja keskustelua päivän aiheista

Järjestäjät: Pellonpiennarpäivän järjestävät Luonnonvarakeskus (Luke), ProAgria Länsi-Suomi, Ammattiopisto Livia ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Päivän takana ovat hankkeet Resurssitehokas vihannestuotanto (Revi) ja Osaamista ja työkaluja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä (Osmo).

Hinta: Tilaisuus on maksuton

Ilmoittautuminen pellonpiennarpäivään viimeistään ma 5.9. ProAgrian nettisivuilla osoitteessa: www.proagria.fi/tapahtumat.

Ohjelma (pdf) Pellonpiennarpäivä Tuorlassa 8.9.2016

Lisätietoja: Terhi Suojala-Ahlfors (Luke), puh. 029 532 6557.

Tervetuloa!

osmo-logo

Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta

Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Palkokasvit ottavat typpeä ilmakehästä ja tuottavat runsaasti valkuaista. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen. Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeessa on tuotettu uusi tietokortti palkokasveista. Tietokortin ovat kirjoittaneet Pentti Seuri ja Meri Saarnia Luonnonvarakeskuksesta. Tietokortista löydät tietoa myös eri palkokasvien viljelyn avuksi. Tähän infopakettiin kannattaa tutustua!

Miksi peltoa muokataan? – oppeja Maan muokkaus – nurmen rikkominen syysöljykasveille –pellonpiennarpäivästä 14.7.2016 Aurassa

 

Aurassa 14.7. järjestetyn työnäytöspäivän aiheina olivat nurmen lopetus ja kasvualustan valmistaminen syysöljykasveille sekä mekaaninen rikkakasvien torjunta.

Päivä aloitettiin pohtimalla yhdessä, miksi peltoja muokataan. Muokkauksen tavoitteiksi keskusteluissa nousivat ainakin seuraavat: saada peltoon vesitilaa ja ilmatilaa, saada ravinteet kasvien ulottuville, saada kasvimassa peltoon, hallita rikkakasveja, saada aikaan hyvä kylvöalusta. Joskus peltotöiden tarkoitus voi olla päästä pois kodin hulinastakin.

Pellonpiennarpäivä kiinnosti laajaa osallistujajoukkoa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Pellonpiennarpäivä kiinnosti laajaa osallistujajoukkoa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

Peltomaan muokkauksessa, ilmanvaihdossa ja ravinnekierrätyksessä viljelijän tärkeitä työntekijöitä ovat lierot. Lierot pystyvät hankkimaan ravintonsa vain pellon pinnasta. Jotta viljelijä peltoa muokatessaan ei aiheuttaisi nälkäkuolemaa työntekijöilleen, tulisi pellon pintaan jäädä vähintään 30 % kasvipeitteisyys. Mistä sitten tietää, milloin on pintaan jäänyt sopiva kasvipeitteisyyden määrä? Tutkija-viljelijä TkT Tuomas Mattila OSMO-hankkeesta neuvoi niksin: laita pellolle 2 m mittanauhaa. Katso 10 cm, 20 cm, 30 cm..180cm, 190 cm, 200 cm eli tasakymmenten viivan kohdalta, jäikö siihen kohtaan kasvinpala. Kerro tulos viidellä. Näin saat kasvipeitteisyysprosentin arvion. Eikä ole tarkoitus kulkea mittanauhan kanssa peltoa läpi, vaan harjoittaa silmää jokusen mittauksen verran.

Tuomas Mattila selvittää pellonkasvipeitteisyysprosenttia. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Tuomas Mattila selvittää pellonkasvipeitteisyysprosenttia. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Päivässä opittiin, että nurmen päättömuokkaukseen, hyvän kasvualustan aikaansaamiseen syysöljykasveille ja rikkakasvien hallintaan on olemassa monenlaisia koneita. Niihin päästiin tutustumaan työnäytöksissä. Mukana oli useita erilaisia lautasmuokkaimia, kultivaattoreita, jankkureita, matalakyntöaura ja siivetön kyntöaura sekä kelajyrsin ja vetojyrsin, juolannostin sekä laserohjattu pellon tasain.

Kelajyrsin ja sen työjälki esittelyssä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Kelajyrsin ja sen työjälki esittelyssä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

Heikki Ajosenpää kannusti viljelijöitä tutkimaan pelloillaan, millaista jälkeä omat koneet tekevät. Havaintojen pohjalta voi parantaa säätöjä seuraavaan muokkauskertaan. Hyvän kylvöalustan aikaansaamiseen hän antoi myös muutaman neuvon. Ensimmäinen muokkauskerta kannattaa tehdä pienemmällä työsyvyydellä, siis lähempänä pellon pintaa. Sen jälkeen pellon annetaan kuivahtaa tovi. Parin viikon päästä ajetaan ristikkäiseen suuntaan (kohtisuoraan ensimmäisen muokkauskerran työsuuntaan) ja inan syvemmällä työsyvyydellä. Tauon aikana rikkakasvit käyttävät ravintovarastojaan kasvuun ja toinen muokkauskerta nitistää rikkoja tehokkaasti. Sitten pääsee kylvämään.

Jukka Rajala, Heikki Ajosenpää, Tuomas Mattila ja Janne Rauhansuu tutkimalla muokkausjälkeä lapion kanssa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Jukka Rajala, Heikki Ajosenpää, Tuomas Mattila ja Janne Rauhansuu tutkimassa muokkausjälkeä lapion kanssa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tapahtuma kiinnosti viljelijöitä kovasti. Pellonpiennarpäivään osallistui noin 170 henkilöä. Tapahtuman järjesti OSMO-hanke (OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä). Hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyökumppaneina tapahtumassa mukana olivat BSAG ja Järki-hanke, Luken VILMA-hanke sekä varsinais-suomalaiset Maan kasvukunnon osaajat ja Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys.

Riitta Savikko

 

VILMA-hankkeen esittelypisteellä pellonpiennarpäivässä 14.7.2016 sai tutustua palkokasvien juurinystyröihin ja siemeniin, osallistua tietovisaan ja napata mukaan esitteitä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

VILMA-hankkeen esittelypisteellä pellonpiennarpäivässä 14.7.2016 sai tutustua palkokasvien juurinystyröihin ja siemeniin, osallistua tietovisaan ja napata mukaan esitteitä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

29.6.2016 Peltohavaintopäivässä esittelyä viljelijöille

 
Peltohavaintopäivässä Mikkelissä ke 29.6. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke esitteli mm. palkokasveja näytesangoissa ja ohra+härkäpapu-seoskokeilua.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloilla Karilassa vietetyssä peltohavaintopäivässä pääsi tutustumaan mm. pellon kasvukunnon arviointiin, lapiotestiin, viherlannoituskasvustoihin, erikoiskasveihin ja palkokasveihin. Päivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kiitos kaikille kävijöille! Tervetuloa seuraavaan peltohavaintopäivään ke 17.8.!

Peltohavaintopäivän järjestivät: ProAgria Etelä-Savon, Maa-ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Rahoittajat: EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

DSCN5795

Peltohavaintopäivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5797

Palkokasvien näytesankoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5817

Peltomaan rakennetta tutkimassa. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

 

DSCN5846

Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta esittelee viherlannoituskasvustoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5851

Jukka Rajala Ruralia-instituutista esittelee peltomaan rakenteen tutkimista lapiotestillä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5851

Tutustumassa erikoiskasveihin, mm. öljyhamppuun, kvinoaan ja spelttiin. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

Maan muokkaus – nurmen rikkominen syysöljykasveille – OSMO-hankkeen pellonpiennarpäivä Aurassa to 14.7.2016

Aurassa 14.7. järjestettävän työnäytöspäivän aiheina on nurmen lopetus ja kasvualustan valmistaminen syysöljykasveille sekä mekaaninen rikkakasvien torjunta.
Nurmen päättömuokkaukseen, hyvän kasvualustan aikaansaamiseen syysöljykasveille ja rikkakasvien hallintaan on olemassa monenlaisia koneita. Näihin pääsemme tutustumaan työnäytöksissä, joissa tavoitteena on muokata pelto kylvökuntoon monivuotisen nurmen jälkeen. Mukana on useita erilaisia lautasmuokkaimia, kultivaattoreita, jankkureita, matalakyntöaura ja siivetön kyntöaura sekä vetojyrsin, juolannostin sekä laserohjattu pellon tasain.

Ilmoittaudu: viimeistään 5.7.2016 ruoan varaamiseksi http://51.fi/maanmuokkauspaiva
Aika: Torstai 14.7.2016, klo 10.00 – 15.00
Paikka: Kuuskoski, Riihikoskentie 32, 21380 Aura
Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista maan muokkausmenetelmistä ja muokkauskoneista.
Tavoite: Havainnollistaa ja vertailla eri koneiden muokkaustapoja ja mahdollisia eroja työjäljessä.

Päivän ohjelma koostuu työnäytöksistä pääosin viljelijöiden omin konein sekä esittelyistä.
• eri lautasmuokkareita
• eri kultivaattoreita
• eri jankkureita
• siivetön kyntöaura
• matalakyntöaura
• vetojyrsin
• juolannostin Kvick-Finn
• lannanlevitysnäytös kalkkunanlannalla
• esillä myös erikoiskoneita kuten
• laserohjattu pellon tasain
• kultivaattorin pikavaihtokärjet
• esittelyosastoja eri aihepiireistä, kuten uudenlaisia maanparannusaineita ja ilmastonsuojeluasiaa

Hinta: Tilaisuus on maksuton. Ruokailut ja kahvit omakustanteiset.
Lisätietoja: Kurssin johtaja Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210,
Heikki Ajosenpää, heikki.ajosenpaa@proagria.fi puh 050 602 58

Ilmoittaudu: viimeistään 5.7.2016 ruoan varaamiseksi http://51.fi/maanmuokkauspaiva

Ohjelma 14.7.2016

Aika: to 14.7.2016 klo 10.00-15.00
Paikka: Kuuskoski, Riihikoskentie 32, Aura
(Kuuskosken Kartanon viereinen Myssyfarmin vuokralohko)
9.30 Kahvimahdollisuuus
10.00 Päivän avaus ja OSMO-hankkeen esittely
Jukka Rajala, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
10.10 Tervetuloa Myssyfarmille ja syysrypsitilalle
Janne Rauhansuu, Myssyfarmin isäntä
10.20 Maan muokkaus, miksi ja miten?
Tuomas Mattila, tutkija-viljelijä TkT, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
10.30 Työnäytöksiä
11.30 Tauko (lounasmahdollisuus)
12.30 Työnäytöksiä
15.00 Tilaisuuden päätös

Päivän aikana mahdollisuus tutustua hankkeiden ja yritysten esittelypisteisiin.

Koulutuksen järjestää OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi sekä BSAG, Järki-hanke, Luken VILMA-hanke ja Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys.

osmo-logo