OSMO-hanke: Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?

 

Peltojen kasvukunnon selvittäminen kannattaa. Monipuolisesti kasvukuntoa selvittämällä ja pohtimalla ongelmien välisiä yhteyksiä voi löytää kullekin lohkolle sopivimmat kasvukunnon hoitotoimet.

 

”Esimerkiksi syväkuohkeutuksen, syväjuuristen kasvien ja kipsin yhdistelmä vaikuttaa korjaavan eräiden savimaiden rakennetta melko nopeasti. Toisaalta multavuuden nosto intensiivisen avomaan tuotannon hietamailla tai turvemaiden rakenteen vakiinnuttaminen ovat vielä haasteita, joihin ei ole selviä ratkaisukeinoja”, tutkija Tuomas Mattila toteaa.

 

OSMO-hankkeessa on nyt julkaistu raportti ”Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?” Raportin ovat kirjoittaneet hankkeen kouluttaja tutkija-viljelijä Tuomas J. Mattila sekä projektipäällikkö, agronomi ja viljelijä Jukka Rajala Helsingin yliopistosta.

 

Lue lisää tiedotteesta.
osmo-logo

Rengaskuormituksen ja pintapaineen vaikutus maan tiivistymiseen – OSMO-hankkeen pellonpiennarpäivä Tuorlassa 18.7.2017

 

Maa voi tiivistyä haitallisesti, kun pellolla ajetaan raskailla koneilla erityisesti maan ollessa märkää. Maan tiivistymistä voidaan ehkäistä käyttämällä riittävää rengastusta ja alhaisia rengaspaineita.

Renkaan ja maan välisessä kosketuspinnassa vaikuttaa pintapaine.  Pintapaineen pienentämisellä on monia etuja peltoviljelyssä. Pintapaine vaikuttaa siihen, kuinka suuri maata tiivistävä paine on. Rengaspaineen säädöllä saadaan alennetuksi pintapainetta ja siten myös maan tiivistymistä tehokkaasti. Rengaspaine pitää kuitenkin säätää aina työn mukaan ja mietittävä miten alhaiseksi rengaspaineen voi pudottaa työturvallisuusnäkökohdat kuitenkin huomioiden. Aikoinaan rengaspaine oli pakko säätää kohdalleen, jotta takavetotraktorilla sai liukkaan savipellon kynnettyä. Nykyään tehokkaalla nelivedolla saa aina sulana olevan pellon mustaksi, mutta käytännössä se tehdään liian usein maan tiivistymisen kustannuksella.

Traktorin painonjakauma renkaiden kesken, punnitus vaa’alla. Kuva: Sakari Raiskio.

Traktorin painonjakauma renkaiden kesken, punnitus vaa’alla. Kuva: Sakari Raiskio.

Pintapaineen ohella rengaskuorma vaikuttaa maan tiivistymiseen. Maan tiivistymisen kannalta oleellisinta on siis lisätä koneisiin renkaita, kuten paripyörät ja telit, sekä käyttää riittävän alhaisia rengaspaineita (0,5 bar). Maan ollessa märkää peltoliikenne on karsittava niin vähäiseksi kuin mahdollista. Leveiden renkaiden ja paripyörien hyödyt tulevat selvimmin esiin ruokamultakerroksessa. Maan vesitalouden ja salaojien toimivuuden kannalta pohjamaan tiivistymisen estämiseen on myös kiinnitettävä erityistä huomiota ja siihen vaikutetaan parhaiten työkoneiden ja rengaskohtaisen painon pienentämisellä.

Rengaspaineen vaikutus kosketusalaan havainnollistettiin maalaamalla renkaan kosketusala maahan. Oikealla rengaspaine on 1,3 bar, keskellä 0.8 bar. Vasemmalla rengaspaine oli 0,8 bar ja traktorin nostolaitteisiin oli kytketty nelisiipiset kääntöaurat. Kuva: Sakari Raiskio.

Rengaspaineen vaikutus kosketusalaan havainnollistettiin maalaamalla renkaan kosketusala maahan. Oikealla rengaspaine on 1,3 bar, keskellä 0.8 bar. Vasemmalla rengaspaine oli 0,8 bar ja traktorin nostolaitteisiin oli kytketty nelisiipiset kääntöaurat. Kuva: Sakari Raiskio.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

OSMO-hankkeen ja Pro-Agrian järjestämässä pellonpiennarpäivässä Ammattiopisto Liviassa Piikkiön Tuorlassa Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista kertoivat maan tiivistymisriskeistä ja esittelivät käytännön työnäytöksissä mm. renkaan kosketusalan ja maahan kohdistuvan tiivistymispaineen mittauksia eri rengaspaineilla. Mittauksissa käytettiin erikokoisia koneyhdistelmiä, kuten nelivetotraktori-kääntöaura yhdistelmää, traktori-lietevaunu yhdistelmää sekä leikkuupuimuria. Tuomas Mattila on kehittänyt maan tiivistymiskertoimen arviointiin näppärän laskurin, joka on ladattavissa Luonnonkoneisto.fi –sivustolta.

Teksti ja kuvat: Sakari Raiskio

Jukka Rajala ja Tuomas Mattila maahan kohdistuvan paineen mittauksissa. Kuva: Sakari Raiskio.

Jukka Rajala ja Tuomas Mattila maahan kohdistuvan paineen mittauksissa. Kuva: Sakari Raiskio.

OSMO-hanke: Muokkaustyönäytös Uudellamaalla 20.7.2017 – kultivointi ja jankkurointi sekä koneiden säätöjen merkitys


Uudellamaalla 20.7. järjestettävän työnäytöspäivän aiheina on maan jankkurointi ja muokkaus kultivaattorilla sekä koneiden säätöjen merkitys, ja kasvualustan valmistaminen nurmesta syysviljoille.
Miten hyödyntää kultivaattoria monipuolisesti?
Mikä on sopivin tapa ja ajankohta maan jankkurointiin eri tilanteissa?

Aika: Torstai 20.7.2017, klo 9.30 – 12.30, Kahvimahdollisuus klo 9.00-
Paikka: Röyläntie 38, 02940 Espoo (pelto tien läheisyydessä)
Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista maan muokkausmenetelmistä ja tarkentamaan muokkauskoneiden käyttöä.

Tavoite:
Havainnollistaa ja vertailla eri koneiden muokkaustapoja ja mahdollisia eroja työjäljessä sekä säätöjen vaikutuksia muokkaustulokseen.

Päivän ohjelma koostuu työnäytöksistä pääosin viljelijöiden omin konein sekä eri säätöjen vaikutusten esittelyistä.

  • Maan sopiva kosteus muokkauksille
  • Kriittinen muokkaussyvyys
  • Kultivoinnin eri vaihtoehdot, työsyvyydet ja säädöt
  • Kultivaattorien kärkivaihtoehdot ja niiden merkitys
  • Kultivaattorin pikavaihtokärjet
  • Jankkurityypin ja säätöjen merkitys jankkuroinnissa
  • Esittelyosastoilla myös uudenlaisia maanparannusaineita ja ilmastonsuojeluasiaa

Hinta: Tilaisuus on maksuton. Kahvi ja sämpylä omakustanteinen, hinta 4 eur
Lisätietoja: Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210,
Vilma Kuosmanen, vilma.kuosmanen@proagria.fi, puh. 040 7424729

Ilmoittaudu: viimeistään to 13.7.2017 http://bit.ly/tyonaytosuusimaa

Ohjelma (pdf).

Järjestäjät:
OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi), ELINA-hanke (ProAgria Etelä-Suomi), Järki- hanke (BSAG) ja VILMA-hanke (Luonnonvarakeskus).

Tervetuloa!

osmo-logo

Pellon kuivatuksen vaikutus maan kasvukuntoon – täydennysojitusta Rajalan tilalla Ypäjällä

 
 

Kaksi lapionäytettä samalta peltolohkolta. Oikeanpuoleinen näyte on tiivistynyttä ja huonosti läpäisevää maata, vasemmalla maan rakenne on kunnossa. Kuva: Sakari Raiskio,.

Kaksi lapionäytettä samalta peltolohkolta. Oikeanpuoleinen näyte on tiivistynyttä ja huonosti läpäisevää maata, vasemmalla maan rakenne on kunnossa. Kuva: Sakari Raiskio.

Peltojen kuivatus ojittamalla on tarpeen lähes jokaisella pellolla Suomessa, jotta viljely olisi niillä mahdollista. Pellon hyvä ojitus pidentää peltotöihin käytettävissä olevaa aikaa niin keväällä kuin syksylläkin ja koko kasvukausi voidaan hyödyntää kasvintuotannossa. Hyvän ojituksen johdosta vähennetään maan tiivistymistä ja ylläpidetään maan rakennetta. Maan hyvä kasvukunto ja pellon vesitaloudesta huolehtiminen pienentävät pintavaluntaa varsinkin salaojitetuilla pelloilla ja vähentävät arvokkaiden ravinteiden huuhtoutumista ja eroosiota.

28.6.2017 Ymppi-hankkeen järjestämässä pellonpiennarpäivässä Rajalan tilalla Ypäjällä tutustuttiin käynnissä olevaan täydennysojitukseen. Rajalan tila on ollut luomutuotannossa jo lähes 50 vuoden ajan ja maan rakenteen ja kasvukunnon ylläpitoon liittyvät asiat on otettu huomioon pitkän aikavälin suunnittelussa. Lue lisää nettijutusta.

OSMO-hankkeen Maan kasvukuntopäivä Kuitiassa 27.7.2017

 

Miten parantaa peltojen kasvukuntoa ja viljelyn kannattavuutta maanparannusaineilla? Mitä ratkaisuja OSMO-hankkeessa on löydetty kasvukunnon ongelmiin? Kuinka määrittää syyt ongelmien taustalla maata tutkimalla?

OSMO-hanke, Soilfood ja Kuitian tila kutsuvat pellon pientareelle viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta

torstaina 27.7.2017 klo 10.0014.40.

Luvassa:

  • OSMO-hankkeen tuloksia kasvukunnon puutteista
  • Keinoja kasvukunnon hoitamiseen
  • Keinoja hiilensidontaan maahan
  • Kuitian tilan ja tilakokeiden esittely
  • Kierrätysravinteiden ja -maanparannusaineiden hyödyn- täminen peltoviljelyssä
  • Kuitian tilakokeisiin tutustuminen
  • Maan rakenteen selvittäminen tilalla – havaintoesityksiä

Sijainti: Kuitiantie 337, Parainen
Hinta: Tilaisuus on maksuton. Lounaan tarjoaa Soilfood Oy

Ilmoittautuminen: viimeistään ma 25.7.2017, http://bit.ly/kasvukuntopaivakuitiassa

Järjestäjät: OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi
http://www.maan-kasvukunto.fi), Soilfood Oy http://www.soilfood.fi/ ja Kuitian kartano http://www.qvidja.fi/ .

Lisätietoja: Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210.
Eetu Virtanen, eetu.virtanen@soilfood.fi, puh. 040 834 3699
Juuso Joona, juuso.joona@soilfood.fi, puh. 050 360 9632

Päivän esite ja ohjelma.

Kuitia on Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan hiiltä sitovan, Itämeri-ystävällisen ja ravinteita kierrättävän maa- ja metsätalouden kokeilutila. Tavoitteena on mahdollisimman suuri elonkirjo maan päällä ja alla. Uudenlaista bioenergiaa, luonnonlaitumia ja kulttuurihistoriaa. Suomen vanhin kartano.

Tervetuloa!

osmo-logo

Peltokokeiluissa teemana maan kasvukunnon hoito ja juuristot

 

Siemeniä seosviljelykokeiluun: Herne (Ingrid) + Härkäpapu (Kontu) + Maissí (11F). Kuva: Jatta Paajanen.

Siemeniä seosviljelykokeiluun: Herne (Ingrid) + Härkäpapu (Kontu) + Maissí (11F). Kuva: Jatta Paajanen.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeessa tehdään pienimuotoisia kokeiluja havainnollistamaan maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Vuonna 2017 VILMA-hankkeen peltokokeiluissa teemana on maan kasvukunnon hoito ja juuristot. Viljelykasvien juuristoissa on eroja niin määrässä, rakenteessa kuin ravinnepitoisuuksissa. Juuristoilla on vaikutusta muun muassa maan eloperäiseen ainekseen, rakenteeseen, kasvukuntoon ja vesitalouteen. VILMA-hanke esittelee näyteikkunaruuduilla viljelykasvien juuristo-ominaisuuksia sekä tapoja lisätä juuristobiomassan määrää. Muita peltokokeiluja ovat ohran lajikeseoskokeilu sekä kevät- ja syysmuotoisen ruisvehnän ja härkäpavun yksittäiskasvustot ja seos. Lisäksi havainnoimme neljän erilaisen monivuotisen nurmen juuriston kehitystä.

Peltokokeiluihin voi tutustua peltokokeilusivulla. Peltokokeilujen etenemistä voi seurata myös facebook-sivulla.

Avomaan vihannesviljelyn maan kasvukunto -teemapäivä 16.3.2017

Paikka: Varkaus, Navitas 1, Wredenkatu 2, 78250 Varkaus (kartalla)

Päivän tavoitteena on lisätä tietämystä
• viherlannoituksen ja kerääjäkasvien merkityksestä avomaan vihannesviljelyn viljelykierrossa ja maan kasvukunnon hoidossa
• orgaanisen lannoituksen merkityksestä ravinnehuollossa ja maan kasvukunnon hoidossa
• kationinvaihtokapasiteetin hyödyntämisestä peltomaiden kasvukunnon arvioinnissa

Tapahtuman järjestävät Resurssitehokas vihannestuotanto ja Ravinnepiika -hankkeet.

Ohjelma

Seminaaripaikalla on mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen (8,80 €) ennen seminaarin alkua.

12:00–12:05 Päivän avaus – REVI- ja Ravinnepiika-hankkeet
12:05–12:35 Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä – Pirjo Kivijärvi (Luke), REVI-hanke
12.35–13:05 Tautipaineen merkitys viherlannoitus- ja kerääjäkasvivalintoihin – Asko Hannukkala (Luke), REVI-hanke
13:05–14:05 Orgaanisen lannoituksen koko kirjo – lihaluujauhosta karjanlantaan – Pentti Seuri (Luke), Ravinnepiika-hanke
14:05–14:15 Tuoreverkon kuulumiset – Ulla Kojonkoski (Tuoreverkko Oy)
14:15–14:30 Kahvitauko
14:30–15:30 Kationinvaihtokapasiteetti avuksi pellon kasvukunnon arviointiin – Marja Tuononen (ProAgria Länsi-Suomi), REVI-hanke
15:30–16:00 Maan kasvukunnon hoito ja tilayhteistyö – Antti Vauhkonen (Kalliolan luomu)
16:00–16:15 Loppukeskustelu ja päivän päätös
Hyvää kotimatkaa!

Teemapäivään on mahdollista osallistua myös etäyhteyden kautta (linkki ilmoittautumislomakkeessa).

Ilmoittautuminen tästä linkistä viimeistään 9.3.

Lisätietoja:
Pirjo Kivijärvi
Luonnonvarakeskus (Luke)
p. 029 532 6250
pirjo.kivijarvi@luke.fi

Kuva: Ville Heimala.

Kuva: Ville Heimala.

Pellon vesitalous kuntoon -koulutus 1.3. Tuusulassa

 

Pellon vesitalous kuntoon -tilaisuudessa pureudutaan pintaa syvemmälle pellon vesitalouden kunnostustoimiin, toimivaan salaojitukseen ja ojaston ylläpitoon. Tilaisuudessa käydään läpi myös tarvittavat lainsäädäntö ja mahdolliset tuet salaojitukseen ja pienvesien kunnostukseen liittyen.

Puhujina mm. Laura Alakukku Helsingin yliopistolta, Helena Äijö/Markus Sikkilä Salaojayhdistyksestä ja Harri Aulaskari Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Paikka: Leirikeskus Metsäpirtti, os. Turaniementie 61, 04370 Rusutjärvi

Aika: 1.3.2017 klo 9-15

Ilmoittautuminen 24.2. mennessä https://www.lyyti.in/Pellon_vesitalous_kuntoon_3156 tai janne.heikkinen@tuusula.fi tai puh. 040 314 4735. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset ruoka-aineallergiat. Tilaisuus on maksuton.

Tapahtuman järjestää VILKKU-hanke (Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla), joka on viljelijöiden suunnittelema hanke, joka välittää ajankohtaista ja uusinta tietoa mm. maan kasvukunnon parantamisesta, ympäristötoimien kohdentamisesta ja viljelykierron hyödyistä. Hankealuetta ovat Tuusula ja Mäntsälä. Hanketta hallinnoi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.

Lisätietoja
Janne Heikkinen
Hankevastaava
puh. 040 314 4735
VILKKU-hanke
Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla
www.facebook.com/vilkkuhanke

Suojakaista. Kuva: Ville Heimala/TEHOPlus-hanke

Suojakaista. Kuva: Ville Heimala/TEHOPlus-hanke

Tervetuloa kevätinfoon kuulemaan tuoretta tietoa maan viljavuudesta ke 15.3. klo 12-16 Mikkeliin Kyyhkylään!

 

Kevätinfo: Maan viljavuus ke 15.3.2017 klo 12-16 Kyyhkylä, Mikkeli

Ohjelma
klo 12.00 Mikä on kationinvaihtokapasiteetti, Iina Haikarainen, ProAgria Etelä-Savo
klo 12.30 Viljavuustutkimuksen tulkinta ja tuloksia Etelä-Savon alueelta, Venla Jokela, Eurofins Viljavuuspalvelu
klo 13-16 Maan viljavuus ja kationinvaihtokapasiteetti käytännön näkökulmasta, Tuomas Mattila, Kilpiän tila

 

Kuva: Ville Heimala.

Kuva: Ville Heimala.

Tapahtuman järjestää Ravinnepiika-hanke, jota toteuttavat Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus. Osallistua voi paikanpäällä tai etänä omalta tietokoneelta. Lisätietoa ja ilmoittautuminen nettilinkissä.

Tervetuloa!

OSMO-hankkeessa maaperätieto jalostuu käytännön osaamiseksi

OSMO-hankkeessa (Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä) viljelijät, tutkijat, yritykset ja neuvojat työskentelevät yhdessä maan kasvukunnon parantamiseksi. Ympäristö ja viljelijän kukkaro kiittävät, kun hyväkuntoisesta maasta saadaan enemmän satoa vähemmillä lannoitteilla ja vesistövalumat jäävät pienemmiksi.

OSMO-hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Jukka Rajala
jukka.rajala@helsinki.fi
puh. 044 303 2210
OSMO-hankkeen esittelynettisivu

Alla hankkeen esittelyvideo, josta samalla saa vinkkejä tutkimuksen, neuvonnan ja viljelijöiden yhteistyöhön. VILMA-hanke on yksi OSMOn lukuisista yhteistyökumppaneista.