Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen -päivitä tietosi uudesta nettiartikkelista

 

Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kasvintuotannossa keskeisiä sopeutumiskeinoja ovat oikeat viljelykasvi- ja lajikevalinnat, monimuotoinen viljely, vesitalouden hallinta, maaperän kunnossapito sekä tautien ja tuholaisten varoitusjärjestelmät. Kotieläintuotannossa on entistä tärkeämpää huolehtia eläinten hyvinvoinnista ja tuotannon hygieniasta.

Kaija Hakalan kirjoittama nettiartikkeli Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen on juuri julkaistu ilmasto-opas.fi -sivustolla. Käyhän lukemassa ja päivitä ilmastotietosi uudesta artikkelista!
Veden vaivaama ohrapelto. Kuva: Erikki Oksanen / Luken arkisto.

Veden vaivaama ohrapelto. Kuva: Erikki Oksanen / Luken arkisto.

OSMO-hankkeen kasvustohavaintopäivät – Maan rakenne Kuortaneella 19.9. ja Ilmajoella 20.9.

 

Maan rakenne on aiheena  Kuortaneella 19.9. ja Ilmajoella 20.9.2017 järjestettävillä kasvustohavaintopäivillä erityisesti nurmitilojen näkökulmasta.

Aika:  Ti 19.9.2017 klo 10:30-12:30 (-13), Kuortane

             Ke 20.9.2017 klo 10:30-12:30 (-13), Ilmajoki

Paikka: Tarkemmat ajo-ohjeet lähetetään päiviin ilmoittautuneille.

Aiheet:

  • Maan rakenne, OSMO-koelohkojen kasvukunnon puutteista, Jukka Rajala, OSMO-hanke
  • Havaintojen tekoa maan rakenteesta
  • Nurmesta tulosta – hanke tapahtumat ja tiedotus, Hannu Kivisaari ProAgria Etelä-Pohjanmaa
  • Jankkurointikokemukset
  • Nurmijankkurointinäytös

llmoittautuminen: viimeistään ma 18.9. Internetissä www.proagria.fi/ep -> Tapahtumat tai Tuula Perälälle p. 06 416 3400, 040 706 3386, koulutus.ep@proagria.fi

Järjestäjät:  Nurmesta tulosta –hanke yhteistyössä Osaamista maan kasvukunnon hoitoon OSMO-hanke ja yritykset.

Lisätietoja:Hannu Kivisaari, Nurmesta Tulosta –hanke/ ProAgria Etelä-Pohjanmaa p. 0400-798580 hannu.kivisaari@proagria.fi
Jukka Rajala, projektipäällikkö, OSMO-hanke, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, p. 044-303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi

Esite ja ohjelma.

 Tervetuloa!

osmo-logo

Maan kasvukunnon hoitoa ja havainnointia – oppeja Maista Luomu -tapahtumasta 25.8.2017 Juvalta

 

Perjantaina 25.8. 2017 Juvalla järjestetyssä Maista Luomu -luentopäivässä paikalla oli alan asiantuntijoita, jotka kertoivat maan kasvukunnon hoitomenetelmistä, luomupuutarhakasvien viljelykierron perusteista, kasvisten sopimusviljelystä ja kaupan odotuksista, julkisten keittiöiden raaka-ainehankinnoista sekä luomuvalvonnasta. Lisäksi pellolla käytiin käytännössä läpi lapiodiagnoosin periaatteita.

Maista Luomu -tapahtuma järjestettiin elokuun viimeisenä viikonloppuna 2017 Juvalla Wehmaan kartanolla. Kuva: Elina Nurmi.

Maista Luomu -tapahtuma järjestettiin elokuun viimeisenä viikonloppuna 2017 Juvalla Wehmaan kartanolla. Kuva: Elina Nurmi.

Tutkija Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta aloitti asiantuntijaluentopäivän kertomalla maan kasvukunnon hoitomenetelmistä. Hän korosti puheenvuorossaan etenkin kasvinvuorotuksen merkitystä. Muita maanhoidossa keskeisiä tekijöitä ovat ojitus, kalkitus, lannoitus ja muokkaus. Kasvinvuorotus on kuitenkin kaiken perusta ja sen avulla vaikutetaan hyvin moneen kasvutekijään. Kasvinvuorotuksen tärkeimmät tavoitteet liittyvät ravinnetalouden ja maan rakenteen hoitoon sekä rikkakasvien, kasvitautien ja –tuholaisten hallintaan. Tavallinen virhe on erikoistua liikaa tietyn kasvin viljelyyn, jolloin sitä on liian usein viljelykierrossa (mm. öljykasveilla, herneellä, härkäpavulla ja apiloilla tarvitaan vähintään 3 vuoden tauko). Oleellinen tekijä kasvinvuorotuksessa on erilaisten ominaisuuksien monimuotoisuus (palkokasvi – ei-palkokasvi, yksivuotinen – monivuotinen, kevätkylvöinen – syyskylvöinen, syväjuurinen – matalajuurinen jne.). Samanlaisten ominaisuuksien toistuminen liian usein aiheuttaa väistämättä ongelmia.

ProAgria Etelä-Savon luomukasvintuotannon erityisasiantuntija Juha-Antti Kotimäki esitteli kartanon laitumella lapiodiagnoosia, joka on yksinkertainen menetelmä maan rakenteen arviointiin. Peltoja kannattaa havainnoida säännöllisesti koko kasvukauden ajan eli seurata muun muassa orastumista, juuristoja, biologista aktiivisuutta jne. Lapion ja pienen apuvälineen kuten tikun lisäksi voidaan käyttää penetrometriä, joka mittaa tarkemmin maan tiivistymistä. Syksyisen lapiodiagnoosin yhteydessä havainnoidaan tarkemmin maan rakennetta kuten murustumista, kerroksellisuutta, juuristoja ja lierojen määrää sekä niiden käytäviä. Peltomaan tulisi koostua 50 % kiintoaineksesta, 25 % ilmasta ja 25 % vedestä.

Lapiodiagnoosia tekemässä. Kuva: Elina Nurmi

Lapiodiagnoosia tekemässä. Kuva: Elina Nurmi

Puutarhatuotannon asiantuntija Mirja Tiihonen ProAgriasta kertoi luomupuutarhakasvien viljelykierron perusteista. Kaikki lähtee liikkeelle hyvästä suunnittelusta eli kasvilajivalikoimasta, kasvupaikkojen ominaisuuksista, viljelyhistoriasta sekä tilan omista resursseista (koneet, työvoima jne). Vihannekset, juurekset ja marjat ilman rivivälikasvustoa ovat maata kuluttavia kasveja eli ne vähentävät humusta jättämällä vain vähän juurimassaa. Vihannesten viljelykiertoa tulisi miettiä ravinnetarpeen näkökulmasta. Esimerkiksi kaaleilla ja kurpitsoilla on suuri ravinnetarve, joten nurmet sopivat niiden esikasviksi. Tauti- ja tuholaishavaintojen seuranta on hyvin tärkeää puutarhatuotannossa, esimerkiksi möhöjuuren iskiessä on pidettävä vähintään kuuden vuoden tauko ennen kuin voi taas viljellä ristikukkaisia kasveja. Pahkahome on yksi yleisimmistä taudeista ja sillä on yli 350 isäntäkasvia. Pahkat säilyvät maassa tartuntakykyisinä 3-4 vuotta, mutta viljat ja heinäkasvit puhdistavat maata katkaisemalla pahkahomeen elinkierron. Sukulaisuus on huomioitava kasvilajivalinnoissa juuri tautiriskin takia.

Tuoreverkko Oy esittäytyi puheenvuorossaan. Yritys myy ja markkinoi kotimaisia avomaan kasviksia ympäri Suomea keskusliikkeille, tukuille ja jalostajille. Verkostoon kuuluu sekä tavanomaisia tuottajia että luomuviljelijöitä. Markkinointipäällikkö Ulla Kojonkoski mainitsi, että luomukasviksille on kova kysyntä, mutta viljelijöitä ei ole saatu tarpeeksi innostettua esimerkiksi parsa- ja kukkakaalin tai varsisellerin viljelyyn. Yritys hyödyntää myös ”sivuvirtoja” eli tässä tapauksessa esimerkiksi kauppaan kelpaamattomat liian pienet tai suuret porkkanat päätyvät porkkanasoseeksi. Tällainen ruokahävikin vähentäminen tarjoaa mielestäni yhden mainion esimerkin resurssitehokkuudesta ja ilmastoviisaasta ratkaisusta.

teksti ja kuvat: Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus

Pellon pinnan muotoilulla, lisäojituksella ja viljelykierron muutoksilla ylläpidetään maan kasvukuntoa – OSMO-hankkeen opintomatkalla Varsinais-Suomessa 25.7.2017

 

Pellon pinnan muotoilu on tehtävä siten, että rankkojen sateiden jälkeen vedellä on mahdollisuus poistua lohkolta pintavaluntana. Vaikka salaojitus olisi miten toimiva tahansa ja lisäojituksiakin olisi tehty, salaojat eivät kykene kuljettamaan useiden kymmenien millien rankkasateitten tuomaa vesimassaa putkien kautta pois. Helpoimmillaan pellon pinnan muotoiluissa poistetaan pintavaluntaa estävät kannakset peltojen reunoilta. Järeimmillään pinnan muotoilua tehdään laseravusteisilla peltolanoilla, jossa maata siirretään useampiakin kymmeniä senttejä paikasta toiseen. Jos siirrettävää maata on paksu kerros, kannattaa ruokamultakerros siirtää ensin sivuun ja palauttaa muotoilun jälkeen takaisin paikalleen. Peltojen lisä- ja täydennysojitukset ovat viime vuosina yleistyneet, koska ensimmäisistä salaojituksista on aikaa jo yli puoli vuosisataa.

Timo Ylieskolan tilalla Marttilassa pellon pinnan muotoilua ja tasausta tehdään isännän itse rakentamalla peltolanalla (kuva 1.), jossa apuna käytetään laseria. Tasattava pelto ajetaan ensin läpi noin kymmenen metrin välein, näin kartoitetaan pellon pinnan muodot. Sen jälkeen GPS:ää ja Trimble-tietokoneohjelmaa apuna käyttäen pystytään suunnittelemaan ja toteuttamaan peltolohkon tasaustoimet. Ylieskolan tilalla tehdään myös lisäojituksia kaivinkoneeseen itse tehdyllä salaojitusauralla. Vanhan ojituksen ojaväli oli 16-18 metriä ja lisäojituksen jälkeen ojaväli on noin 8 metriä ja ojien syvyys noin 70-100 senttiä.

Kuva 1. Maan pinnan muotoiluun tehty peltolana. Kuva: Sakari Raiskio.

Kuva 1. Maan pinnan muotoiluun tehty peltolana. Kuva: Sakari Raiskio.

Kalle Yli-Jaakkolan tilalla Pöytyällä on viimeisten vuosien aikana monipuolistettu viljelykiertoa, sillä aikaisempaan viljapainotteiseen viljelykiertoon on otettu mukaan öljy- ja nurmikasveja. Tilan isännän mukaan tulokset alkavat näkyä parempana maan kasvukuntona ja sadonlisäyksinä. Lisäksi tilalla on siirrytty matalampaan kyntöön ja syysmuokkaukseen ja tilalla käytetään kompostoitua broilerinlantaa kemiallisten lannoitteiden rinnalla. Kaikki tehdyt toimenpiteet ovat isännän mukaan vaikuttaneet positiivisesti tilan talouteen kohonneiden katetuottojen kautta.

Opintoretkellä tutustuttiin lisäksi OSMO-hankkeen tilakokeeseen Aurassa ja kuultiin ensimmäisistä rohkaisevista tuloksista. Tilakokeeseen osallistuvalla lohkolla alkuunlähtötilanteessa maa oli erittäin pahasti tiivistynyt ja yhtenä syynä oli salaojituksen toimimattomuus tukkeutuneiden laskuaukkojen vuoksi. Koelohkolla on suoritettu syvämuokkaus jankkuroimalla ja viljelykiertoon on sisällytetty syväjuurisia maata muokkaavia kasveja. Tilakoe jatkuu vielä ensi vuoteen, jonka jälkeen saadaan lopullisia tuloksia.

teksti ja kuvat: Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus

Kuva 2. Opintoretkeläisiä kiinnosti kaivinkoneeseen tehty salaoja-aura.  Kuva: Sakari Raiskio.

Kuva 2. Opintoretkeläisiä kiinnosti kaivinkoneeseen tehty salaoja-aura. Kuva: Sakari Raiskio.

OSMO-hanke: Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?

 

Peltojen kasvukunnon selvittäminen kannattaa. Monipuolisesti kasvukuntoa selvittämällä ja pohtimalla ongelmien välisiä yhteyksiä voi löytää kullekin lohkolle sopivimmat kasvukunnon hoitotoimet.

 

”Esimerkiksi syväkuohkeutuksen, syväjuuristen kasvien ja kipsin yhdistelmä vaikuttaa korjaavan eräiden savimaiden rakennetta melko nopeasti. Toisaalta multavuuden nosto intensiivisen avomaan tuotannon hietamailla tai turvemaiden rakenteen vakiinnuttaminen ovat vielä haasteita, joihin ei ole selviä ratkaisukeinoja”, tutkija Tuomas Mattila toteaa.

 

OSMO-hankkeessa on nyt julkaistu raportti ”Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?” Raportin ovat kirjoittaneet hankkeen kouluttaja tutkija-viljelijä Tuomas J. Mattila sekä projektipäällikkö, agronomi ja viljelijä Jukka Rajala Helsingin yliopistosta.

 

Lue lisää tiedotteesta.
osmo-logo

Rengaskuormituksen ja pintapaineen vaikutus maan tiivistymiseen – OSMO-hankkeen pellonpiennarpäivä Tuorlassa 18.7.2017

 

Maa voi tiivistyä haitallisesti, kun pellolla ajetaan raskailla koneilla erityisesti maan ollessa märkää. Maan tiivistymistä voidaan ehkäistä käyttämällä riittävää rengastusta ja alhaisia rengaspaineita.

Renkaan ja maan välisessä kosketuspinnassa vaikuttaa pintapaine.  Pintapaineen pienentämisellä on monia etuja peltoviljelyssä. Pintapaine vaikuttaa siihen, kuinka suuri maata tiivistävä paine on. Rengaspaineen säädöllä saadaan alennetuksi pintapainetta ja siten myös maan tiivistymistä tehokkaasti. Rengaspaine pitää kuitenkin säätää aina työn mukaan ja mietittävä miten alhaiseksi rengaspaineen voi pudottaa työturvallisuusnäkökohdat kuitenkin huomioiden. Aikoinaan rengaspaine oli pakko säätää kohdalleen, jotta takavetotraktorilla sai liukkaan savipellon kynnettyä. Nykyään tehokkaalla nelivedolla saa aina sulana olevan pellon mustaksi, mutta käytännössä se tehdään liian usein maan tiivistymisen kustannuksella.

Traktorin painonjakauma renkaiden kesken, punnitus vaa’alla. Kuva: Sakari Raiskio.

Traktorin painonjakauma renkaiden kesken, punnitus vaa’alla. Kuva: Sakari Raiskio.

Pintapaineen ohella rengaskuorma vaikuttaa maan tiivistymiseen. Maan tiivistymisen kannalta oleellisinta on siis lisätä koneisiin renkaita, kuten paripyörät ja telit, sekä käyttää riittävän alhaisia rengaspaineita (0,5 bar). Maan ollessa märkää peltoliikenne on karsittava niin vähäiseksi kuin mahdollista. Leveiden renkaiden ja paripyörien hyödyt tulevat selvimmin esiin ruokamultakerroksessa. Maan vesitalouden ja salaojien toimivuuden kannalta pohjamaan tiivistymisen estämiseen on myös kiinnitettävä erityistä huomiota ja siihen vaikutetaan parhaiten työkoneiden ja rengaskohtaisen painon pienentämisellä.

Rengaspaineen vaikutus kosketusalaan havainnollistettiin maalaamalla renkaan kosketusala maahan. Oikealla rengaspaine on 1,3 bar, keskellä 0.8 bar. Vasemmalla rengaspaine oli 0,8 bar ja traktorin nostolaitteisiin oli kytketty nelisiipiset kääntöaurat. Kuva: Sakari Raiskio.

Rengaspaineen vaikutus kosketusalaan havainnollistettiin maalaamalla renkaan kosketusala maahan. Oikealla rengaspaine on 1,3 bar, keskellä 0.8 bar. Vasemmalla rengaspaine oli 0,8 bar ja traktorin nostolaitteisiin oli kytketty nelisiipiset kääntöaurat. Kuva: Sakari Raiskio.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

OSMO-hankkeen ja Pro-Agrian järjestämässä pellonpiennarpäivässä Ammattiopisto Liviassa Piikkiön Tuorlassa Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista kertoivat maan tiivistymisriskeistä ja esittelivät käytännön työnäytöksissä mm. renkaan kosketusalan ja maahan kohdistuvan tiivistymispaineen mittauksia eri rengaspaineilla. Mittauksissa käytettiin erikokoisia koneyhdistelmiä, kuten nelivetotraktori-kääntöaura yhdistelmää, traktori-lietevaunu yhdistelmää sekä leikkuupuimuria. Tuomas Mattila on kehittänyt maan tiivistymiskertoimen arviointiin näppärän laskurin, joka on ladattavissa Luonnonkoneisto.fi –sivustolta.

Teksti ja kuvat: Sakari Raiskio

Jukka Rajala ja Tuomas Mattila maahan kohdistuvan paineen mittauksissa. Kuva: Sakari Raiskio.

Jukka Rajala ja Tuomas Mattila maahan kohdistuvan paineen mittauksissa. Kuva: Sakari Raiskio.

OSMO-hanke: Muokkaustyönäytös Uudellamaalla 20.7.2017 – kultivointi ja jankkurointi sekä koneiden säätöjen merkitys


Uudellamaalla 20.7. järjestettävän työnäytöspäivän aiheina on maan jankkurointi ja muokkaus kultivaattorilla sekä koneiden säätöjen merkitys, ja kasvualustan valmistaminen nurmesta syysviljoille.
Miten hyödyntää kultivaattoria monipuolisesti?
Mikä on sopivin tapa ja ajankohta maan jankkurointiin eri tilanteissa?

Aika: Torstai 20.7.2017, klo 9.30 – 12.30, Kahvimahdollisuus klo 9.00-
Paikka: Röyläntie 38, 02940 Espoo (pelto tien läheisyydessä)
Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista maan muokkausmenetelmistä ja tarkentamaan muokkauskoneiden käyttöä.

Tavoite:
Havainnollistaa ja vertailla eri koneiden muokkaustapoja ja mahdollisia eroja työjäljessä sekä säätöjen vaikutuksia muokkaustulokseen.

Päivän ohjelma koostuu työnäytöksistä pääosin viljelijöiden omin konein sekä eri säätöjen vaikutusten esittelyistä.

  • Maan sopiva kosteus muokkauksille
  • Kriittinen muokkaussyvyys
  • Kultivoinnin eri vaihtoehdot, työsyvyydet ja säädöt
  • Kultivaattorien kärkivaihtoehdot ja niiden merkitys
  • Kultivaattorin pikavaihtokärjet
  • Jankkurityypin ja säätöjen merkitys jankkuroinnissa
  • Esittelyosastoilla myös uudenlaisia maanparannusaineita ja ilmastonsuojeluasiaa

Hinta: Tilaisuus on maksuton. Kahvi ja sämpylä omakustanteinen, hinta 4 eur
Lisätietoja: Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210,
Vilma Kuosmanen, vilma.kuosmanen@proagria.fi, puh. 040 7424729

Ilmoittaudu: viimeistään to 13.7.2017 http://bit.ly/tyonaytosuusimaa

Ohjelma (pdf).

Järjestäjät:
OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi), ELINA-hanke (ProAgria Etelä-Suomi), Järki- hanke (BSAG) ja VILMA-hanke (Luonnonvarakeskus).

Tervetuloa!

osmo-logo

Pellon kuivatuksen vaikutus maan kasvukuntoon – täydennysojitusta Rajalan tilalla Ypäjällä

 
 

Kaksi lapionäytettä samalta peltolohkolta. Oikeanpuoleinen näyte on tiivistynyttä ja huonosti läpäisevää maata, vasemmalla maan rakenne on kunnossa. Kuva: Sakari Raiskio,.

Kaksi lapionäytettä samalta peltolohkolta. Oikeanpuoleinen näyte on tiivistynyttä ja huonosti läpäisevää maata, vasemmalla maan rakenne on kunnossa. Kuva: Sakari Raiskio.

Peltojen kuivatus ojittamalla on tarpeen lähes jokaisella pellolla Suomessa, jotta viljely olisi niillä mahdollista. Pellon hyvä ojitus pidentää peltotöihin käytettävissä olevaa aikaa niin keväällä kuin syksylläkin ja koko kasvukausi voidaan hyödyntää kasvintuotannossa. Hyvän ojituksen johdosta vähennetään maan tiivistymistä ja ylläpidetään maan rakennetta. Maan hyvä kasvukunto ja pellon vesitaloudesta huolehtiminen pienentävät pintavaluntaa varsinkin salaojitetuilla pelloilla ja vähentävät arvokkaiden ravinteiden huuhtoutumista ja eroosiota.

28.6.2017 Ymppi-hankkeen järjestämässä pellonpiennarpäivässä Rajalan tilalla Ypäjällä tutustuttiin käynnissä olevaan täydennysojitukseen. Rajalan tila on ollut luomutuotannossa jo lähes 50 vuoden ajan ja maan rakenteen ja kasvukunnon ylläpitoon liittyvät asiat on otettu huomioon pitkän aikavälin suunnittelussa. Lue lisää nettijutusta.

OSMO-hankkeen Maan kasvukuntopäivä Kuitiassa 27.7.2017

 

Miten parantaa peltojen kasvukuntoa ja viljelyn kannattavuutta maanparannusaineilla? Mitä ratkaisuja OSMO-hankkeessa on löydetty kasvukunnon ongelmiin? Kuinka määrittää syyt ongelmien taustalla maata tutkimalla?

OSMO-hanke, Soilfood ja Kuitian tila kutsuvat pellon pientareelle viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta

torstaina 27.7.2017 klo 10.0014.40.

Luvassa:

  • OSMO-hankkeen tuloksia kasvukunnon puutteista
  • Keinoja kasvukunnon hoitamiseen
  • Keinoja hiilensidontaan maahan
  • Kuitian tilan ja tilakokeiden esittely
  • Kierrätysravinteiden ja -maanparannusaineiden hyödyn- täminen peltoviljelyssä
  • Kuitian tilakokeisiin tutustuminen
  • Maan rakenteen selvittäminen tilalla – havaintoesityksiä

Sijainti: Kuitiantie 337, Parainen
Hinta: Tilaisuus on maksuton. Lounaan tarjoaa Soilfood Oy

Ilmoittautuminen: viimeistään ma 25.7.2017, http://bit.ly/kasvukuntopaivakuitiassa

Järjestäjät: OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi
http://www.maan-kasvukunto.fi), Soilfood Oy http://www.soilfood.fi/ ja Kuitian kartano http://www.qvidja.fi/ .

Lisätietoja: Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210.
Eetu Virtanen, eetu.virtanen@soilfood.fi, puh. 040 834 3699
Juuso Joona, juuso.joona@soilfood.fi, puh. 050 360 9632

Päivän esite ja ohjelma.

Kuitia on Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan hiiltä sitovan, Itämeri-ystävällisen ja ravinteita kierrättävän maa- ja metsätalouden kokeilutila. Tavoitteena on mahdollisimman suuri elonkirjo maan päällä ja alla. Uudenlaista bioenergiaa, luonnonlaitumia ja kulttuurihistoriaa. Suomen vanhin kartano.

Tervetuloa!

osmo-logo

Peltokokeiluissa teemana maan kasvukunnon hoito ja juuristot

 

Siemeniä seosviljelykokeiluun: Herne (Ingrid) + Härkäpapu (Kontu) + Maissí (11F). Kuva: Jatta Paajanen.

Siemeniä seosviljelykokeiluun: Herne (Ingrid) + Härkäpapu (Kontu) + Maissí (11F). Kuva: Jatta Paajanen.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeessa tehdään pienimuotoisia kokeiluja havainnollistamaan maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Vuonna 2017 VILMA-hankkeen peltokokeiluissa teemana on maan kasvukunnon hoito ja juuristot. Viljelykasvien juuristoissa on eroja niin määrässä, rakenteessa kuin ravinnepitoisuuksissa. Juuristoilla on vaikutusta muun muassa maan eloperäiseen ainekseen, rakenteeseen, kasvukuntoon ja vesitalouteen. VILMA-hanke esittelee näyteikkunaruuduilla viljelykasvien juuristo-ominaisuuksia sekä tapoja lisätä juuristobiomassan määrää. Muita peltokokeiluja ovat ohran lajikeseoskokeilu sekä kevät- ja syysmuotoisen ruisvehnän ja härkäpavun yksittäiskasvustot ja seos. Lisäksi havainnoimme neljän erilaisen monivuotisen nurmen juuriston kehitystä.

Peltokokeiluihin voi tutustua peltokokeilusivulla. Peltokokeilujen etenemistä voi seurata myös facebook-sivulla.