Maan kasvukunnon hoitoa ja havainnointia – oppeja Maista Luomu -tapahtumasta 25.8.2017 Juvalta

 

Perjantaina 25.8. 2017 Juvalla järjestetyssä Maista Luomu -luentopäivässä paikalla oli alan asiantuntijoita, jotka kertoivat maan kasvukunnon hoitomenetelmistä, luomupuutarhakasvien viljelykierron perusteista, kasvisten sopimusviljelystä ja kaupan odotuksista, julkisten keittiöiden raaka-ainehankinnoista sekä luomuvalvonnasta. Lisäksi pellolla käytiin käytännössä läpi lapiodiagnoosin periaatteita.

Maista Luomu -tapahtuma järjestettiin elokuun viimeisenä viikonloppuna 2017 Juvalla Wehmaan kartanolla. Kuva: Elina Nurmi.

Maista Luomu -tapahtuma järjestettiin elokuun viimeisenä viikonloppuna 2017 Juvalla Wehmaan kartanolla. Kuva: Elina Nurmi.

Tutkija Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta aloitti asiantuntijaluentopäivän kertomalla maan kasvukunnon hoitomenetelmistä. Hän korosti puheenvuorossaan etenkin kasvinvuorotuksen merkitystä. Muita maanhoidossa keskeisiä tekijöitä ovat ojitus, kalkitus, lannoitus ja muokkaus. Kasvinvuorotus on kuitenkin kaiken perusta ja sen avulla vaikutetaan hyvin moneen kasvutekijään. Kasvinvuorotuksen tärkeimmät tavoitteet liittyvät ravinnetalouden ja maan rakenteen hoitoon sekä rikkakasvien, kasvitautien ja –tuholaisten hallintaan. Tavallinen virhe on erikoistua liikaa tietyn kasvin viljelyyn, jolloin sitä on liian usein viljelykierrossa (mm. öljykasveilla, herneellä, härkäpavulla ja apiloilla tarvitaan vähintään 3 vuoden tauko). Oleellinen tekijä kasvinvuorotuksessa on erilaisten ominaisuuksien monimuotoisuus (palkokasvi – ei-palkokasvi, yksivuotinen – monivuotinen, kevätkylvöinen – syyskylvöinen, syväjuurinen – matalajuurinen jne.). Samanlaisten ominaisuuksien toistuminen liian usein aiheuttaa väistämättä ongelmia.

ProAgria Etelä-Savon luomukasvintuotannon erityisasiantuntija Juha-Antti Kotimäki esitteli kartanon laitumella lapiodiagnoosia, joka on yksinkertainen menetelmä maan rakenteen arviointiin. Peltoja kannattaa havainnoida säännöllisesti koko kasvukauden ajan eli seurata muun muassa orastumista, juuristoja, biologista aktiivisuutta jne. Lapion ja pienen apuvälineen kuten tikun lisäksi voidaan käyttää penetrometriä, joka mittaa tarkemmin maan tiivistymistä. Syksyisen lapiodiagnoosin yhteydessä havainnoidaan tarkemmin maan rakennetta kuten murustumista, kerroksellisuutta, juuristoja ja lierojen määrää sekä niiden käytäviä. Peltomaan tulisi koostua 50 % kiintoaineksesta, 25 % ilmasta ja 25 % vedestä.

Lapiodiagnoosia tekemässä. Kuva: Elina Nurmi

Lapiodiagnoosia tekemässä. Kuva: Elina Nurmi

Puutarhatuotannon asiantuntija Mirja Tiihonen ProAgriasta kertoi luomupuutarhakasvien viljelykierron perusteista. Kaikki lähtee liikkeelle hyvästä suunnittelusta eli kasvilajivalikoimasta, kasvupaikkojen ominaisuuksista, viljelyhistoriasta sekä tilan omista resursseista (koneet, työvoima jne). Vihannekset, juurekset ja marjat ilman rivivälikasvustoa ovat maata kuluttavia kasveja eli ne vähentävät humusta jättämällä vain vähän juurimassaa. Vihannesten viljelykiertoa tulisi miettiä ravinnetarpeen näkökulmasta. Esimerkiksi kaaleilla ja kurpitsoilla on suuri ravinnetarve, joten nurmet sopivat niiden esikasviksi. Tauti- ja tuholaishavaintojen seuranta on hyvin tärkeää puutarhatuotannossa, esimerkiksi möhöjuuren iskiessä on pidettävä vähintään kuuden vuoden tauko ennen kuin voi taas viljellä ristikukkaisia kasveja. Pahkahome on yksi yleisimmistä taudeista ja sillä on yli 350 isäntäkasvia. Pahkat säilyvät maassa tartuntakykyisinä 3-4 vuotta, mutta viljat ja heinäkasvit puhdistavat maata katkaisemalla pahkahomeen elinkierron. Sukulaisuus on huomioitava kasvilajivalinnoissa juuri tautiriskin takia.

Tuoreverkko Oy esittäytyi puheenvuorossaan. Yritys myy ja markkinoi kotimaisia avomaan kasviksia ympäri Suomea keskusliikkeille, tukuille ja jalostajille. Verkostoon kuuluu sekä tavanomaisia tuottajia että luomuviljelijöitä. Markkinointipäällikkö Ulla Kojonkoski mainitsi, että luomukasviksille on kova kysyntä, mutta viljelijöitä ei ole saatu tarpeeksi innostettua esimerkiksi parsa- ja kukkakaalin tai varsisellerin viljelyyn. Yritys hyödyntää myös ”sivuvirtoja” eli tässä tapauksessa esimerkiksi kauppaan kelpaamattomat liian pienet tai suuret porkkanat päätyvät porkkanasoseeksi. Tällainen ruokahävikin vähentäminen tarjoaa mielestäni yhden mainion esimerkin resurssitehokkuudesta ja ilmastoviisaasta ratkaisusta.

teksti ja kuvat: Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus

Luomutuottajien tavoitteita Pariisin ilmastokokoukselle

Luomutuottajien kansainvälinen kattojärjestö IFOAM kertoo videolla, mitä se toivoo Pariisin ilmastokokouksessa neuvoteltavalta ilmastosopimukselta:


 

Tavoitteissaan IFOAM alleviivaa, että maaperän parantamiseen liittyvät päästöjen hillitsemisen toimenpiteet pitää toteuttaa niin, ettei ruokaturvaa aseteta uhanalaiseksi. Peltomaata pitää käyttää nimenomaan ruoantuotantoon eikä pelkästään ilmastotavoitteita palvelevien hankkeiden hyväksi.

Suomen luonnon päivä 29.8.2015 luomutilalla

luonnonpaiva-logo

Valtakunnallista Suomen luonnon päivää vietetään lauantaina 29.8.2015.Tapahtumaan osallistuu myös luomutiloja, jotka avaavat ovensa yleisölle eri puolilla Suomea. Luomutilat tarjoavat tutustumiskierroksen tilan tanhuville sekä tietoa luomutuotannosta ja sen merkityksestä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Mukana olevat luomutilat.

 

 

Suomen luonnon päivänä tarjolla on luontoon liittyviä tapahtumia ympäri Suomen. Tapahtumat lyötyvät päivän Suomen luonnon päivän nettisivuilta. Päivää voi juhlistaa omatoimisestikin, vaikka retkeillen elokuisen luonnon kauneudessa.

Suomen luonnon päivän viralliset järjestäjät ovat Suomen ympäristökeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallituksen luontopalvelut ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL.