Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä 6.6.2019 Tuorlassa, Kaarinassa

 

Lannan ravinteet ja orgaaninen aines ylläpitävät pellon kasvukuntoa ja lannan käytöllä voidaan korvata mineraalilannoitteita. Vastuullisessa ruoantuotannossa lannan varastointi, käsittely ja levitys toteutetaan suunnitelmallisesti siten, että sen sisältämät ravinteet hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Lannan ravinteiden tehokas hyödyntäminen ja päästöjen vähentäminen parantavat tuotannon kannattavuutta.

 

Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä

6.6.2019 klo 10 – 15.30, Maaseutuopisto Tuorla, Tuorlantie 1, Kaarina

Tuorlan auditorio,

Kahvi tarjolla klo 9.30 alkaen

Klo 10 Avaussanat, Airi Kulmala, MTK

10.05-10.25 Lantatieto lannoituksen pohjana, Airi Kulmala, Manure Standards -hanke, MTK

10.25-11.10 Lannankäsittelyn hyvät käytännöt, Sari Luostarinen, Luke

11.10-11.30 Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen, Karoliina Yrjölä, Baltic Slurry Acidification, ProAgria Keskusten Liitto

11.30-11.45 Viljelijän puheenvuoro, Arne Puttaa

11.45-11.55 Keskustelu

12-12.45 Lounas (omakustanteinen) Tuorlan Majatalossa

 

Yrittäjätori Tuorlan opetusmaatilan pihalla klo 12.45 alkaen

  • Separointikontin esittely ja urakoitsijan puheenvuoro, Tomi Sihvonen, Länsi-Suomen Separointi Oy
  • Lietteen vetoletkulevityskaluston esittely, Mikko Häggman, Koneurakointi Mikko Häggman Oy
  • Kokemuksia biokaasulaitoksesta ja lannan sekä kierrätysravinteiden käytöstä, Tuomo Virta, tilanhoitaja, Maaseutuopisto Tuorla
  • Tebbe vaakavaunun ja sen automatiikan esittely, Antti Uotila, Agripeimar Oy
  • Lannan ravinteiden suunnitelmallinen käyttö, ProAgria Länsi-Suomi
  • Uudet orgaaniset lannoitevalmisteet, Juhani Viljakainen, Gasum Oy

15.30 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen 4.6.2019 mennessä: https://www.lyyti.in/Miten_hyodynnan_lannan_ravinteet_tehokkaasti_teemapaiva_2372 tai puh. 040 501 0700

Tapahtuman järjestää MTK-Varsinais-Suomen Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke.

Tervetuloa!

Käsittelyjäännöksen ravinteet kannattaa ottaa tarkasti talteen ja huomioida peltolevityksessä sopivana ajankohta, menetelmä ja annostus. Kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Uusi Biomassa-atlas-verkkopalvelu tuo biomassat Suomen kartalle ja kaikkien saataville

 

Biomassa-atlas_logo-140x86Suomen metsä-, pelto-, lanta- ja jätebiomassoja koskevat tiedot löytyvät nyt yhdestä osoitteesta, Biomassa-atlas-verkkopalvelusta. Palvelu julkistettiin Farmari-maatalousnäyttelyssä Seinäjoella.

 

Biomassa-atlaksesta voidaan hakea tietoa maankäytöstä, metsävaroista, hakkuiden sivuvirroista, peltokasvien tuotannosta, lannoista sekä teollisuuden ja yhdyskuntien biohajoavista jätteistä ja lietteistä. Paikkatiedot löytyvät atlaksesta neliökilometrin tarkkuudella.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 14.6.2017: Uusi Biomassa-atlas-verkkopalvelu tuo biomassat Suomen kartalle ja kaikkien saataville

Biomassa-atlas -verkkopalvelu.

Kevätinfoja peltotöiden suunnittelun tueksi Mikkelissä

 

kuva: Luken arkisto

kuva: Luken arkisto

Keväällä mieli jo palaa päästä pellolle, ja lumien sulamista odotellessa mielessä on monia töiden suunnitteluun liittyviä asioita. Ravinnepiika-hanke järjestää kolme iltapäiväinfoa erilaisista käytännön töihin liittyvistä keskeisistä aiheista. Tule kuuntelemaan ajankohtaista tutkimustietoa:

 

 

 

 

ke 16.3.2016 klo 12-15 Kenkävero, Mikkeli
Lannanlevitys ja lantalogistiikan suunnittelu, Pasi Eskelinen, Savonia AMK
Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta, Päivi Kurki, Luonnonvarakeskus
Ilm. pe 11.3. mennessä

ke 23.3. klo 12-15 Kenkävero, Mikkeli
Maan happamuus ja kalkituksen merkitys, Helena Soinne, Helsingin yliopisto
Viljavuustutkimus, Kyösti Tiainen, Viljavuuspalvelu Eurofins Oy
Ilm. pe 18.3. mennessä

ke 30.3. klo 12-15 Kenkävero, Mikkeli
Maan tiivistymisen ennaltaehkäisy – konevalinnat ja töiden suunnittelu, Laura Alakukku, Helsingin yliopisto
Peltomaan laatutesti, Juha-Antti Kotimäki, ProAgria Etelä-Savo
Ilm. to 24.3. mennessä

 

Ilmoittautumiset p. 0400 261094 tai http://etela-savo.maajakotitalousnaiset.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Tilaisuuksiin vapaa pääsy. Ennakkoilmoittautuminen tarvitaan. Kahvitarjoilu.

 

Ravinnepiika -hanketta toteuttajavat Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus (Luke).
Toteutusaika 1.9.2015–31.3.2018. Rahoitus: Euroopan maaseuturahasto

Lisätietoja:
ProAgria Etelä-Savo:
Hankevastaava Saara Ryhänen, saara.ryhanen@maajakotitalousnaiset.fi
puh. 040 4868 237

Luonnonvarakeskus LUKE:
Päivi Kurki, paivi.kurki@luke.fi, puh. 029 532 6285

Lisätietoja Ravinnepiika-hankkeesta.

Tervetuloa!

 

Lannan ravinteet kiertoon -seminaari 11.3. Säkylässä

Paikka: ravintola Myllynkivi, Vihreä Sali, Kivenhakkaajantie 5, Säkylä

Käsittelyjäännöksen ravinteet kannattaa ottaa tarkasti talteen ja huomioida peltolevityksessä sopivana ajankohta, menetelmä ja annostus. Kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

 

Tilaisuuden tavoitteena on etsiä uusia toimintatapoja ja ratkaisuja lannan kestävään käyttöön ja ravinteiden kierrätykseen. Paneelikeskustelussa etsitään vastauksia päivän aikana nousseisiin keskeisiin teemoihin ja kysymyksiin. Yritystorilla voit tutustua alan yrityksiin. Tilaisuuden kohderyhmänä on viljelijät ja tuottajat, lannan ravinteiden kierrätykseen liittyvät yritykset, viranomaiset ja muut sidosryhmät.

 

 

 

9.00-9.30 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja yritystoriin tutustuminen
9.30-9.45 Avauspuheenvuoro, Pyhäjärven tila ja kuormitus
Toiminnanjohtaja, Teija Kirkkala, Pyhäjärvi-instituutti
9.45-10.15 Tuottajanäkökulma
10.15-11.00 Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?
N. N., Varsinais-Suomen ELY-keskus
11.00-11.45 Lounas (omakustanteinen), tutustuminen yritystoriin
11.45-12.30 Lannan käsittelyn tekniikat ja kannattavuuden edellytyksiä
Erikoistutkija, Sari Luostarinen, Luonnonvarakeskus
12.30-13.00 Lannan hyödyt ja maanparannusvaikutus
Erikoistutkija, Tapio Salo, Luonnonvarakeskus
13.00-13.45 Kahvi ja tutustuminen yritystoriin
13.45-15.00 Paneelikeskustelu: Mistä ratkaisuja lannan kestävään käyttöön?
Keskustelemassa: Sari Luostarinen, Luonnonvarakeskus, edunvalvojaorganisaation
edustaja, kunnan maaseutuasiamies ja Suomen ympäristökeskus
15.00-15.15 Yhteenveto päivän aiheista
Toiminnanjohtaja, Teija Kirkkala, Pyhäjärvi-instituutti

Tilaisuuden järjestää Suomen ympäristökeskuksen Vesiviisas kiertotalous-hanke yhdessä Pyhäjärvi-instituutin, Future Earth Suomen, Ympäristötiedon foorumin ja Ravinnekierrätys, pilaantumisen torjunta ja muuttuva lannoitetalous (QUMARE) -hankkeen kanssa.

Ilmoittautumislomake.

Lämpimästi tervetuloa!

Tervetuloa keskustelutilaisuuteen ”Lanta – Pellolle, polttoon vai kaasuksi?” 7.3. Huittisiin

Kananlanta on sekä ravinnepitoinen että energiapitoinen raaka-aine biokaasutukseen. Kuva: Marjut Suontausta, Juvan Bioson Oy.

Kananlanta on sekä ravinnepitoinen että energiapitoinen raaka-aine biokaasutukseen. Kuva: Marjut Suontausta, Juvan Bioson Oy.

 

Milloin: maanantaina 7.3. klo 12–16
Missä: Mommolan motellissa (Turuntie 33, Huittinen)
Kenelle: Kaikille siipikarjatuottajille
Mitä: Kartoitetaan siipikarjatiloilla syntyvän lannan hyödyntämisen nykytilannetta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia

Ohjelma:
11:00 Lounas (omakustanteinen)
12:00 Tilaisuuden avaus
12:10 Hankkeen ja nykytilan esittely
13:00 Keskustelut ja kahvitarjoilu
15:00 Keskustelujen yhteenvedot
16:00 Päätös

Ilmoittautumiset helmikuun aikana sähköpostilla siipikarjaliitto@siipi.net
tai puhelimitse 03 438 4737.
Tervetuloa kertomaan kokemuksia siipikarjanlannan hyödyntämisestä, haasteista sekä ideoista!

Keskustelutilaisuuden järjestää TEHOLANTA – siipikarjanlannan käytön tehostamishanke.
TEHOLANTA on kaksivuotinen hanke, joka saa tukea Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan ELY-keskukset). Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimii Työtehoseura TTS. Muita toteuttajatahoja ovat Luonnonvarakeskus Luke, Suomen Ympäristökeskus SYKE ja Suomen Siipikarjaliitto ry. Rahoittajina ovat myös: MTK ry, Atria, HKScan Finland, Maa- ja vesitekniikan tuki ry ja Siipikarjasäätiö.

Tapahtuman kutsu ja ohjelma (pdf).

Tervetuloa!

Nitraattiasetuksen muutos hyväksytty valtioneuvostossa, lannoitteiden levittämistä kaltevilla pelloilla helpotetaan

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt nitraattiasetuksen muutosehdotuksen.  Muutoksen myötä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittämistä kaltevilla pelloilla helpotetaan. Kaltevuudeltaan vähintään 15 prosenttisilla peltolohkon osilla sallitaan lietelannan, virtsan ja nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen suoraan sijoittamalla. Samoin sallitaan muiden lantojen ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys, mutta muokkauksen on tapahduttava kahdentoista tunnin sisällä levityksestä. Muilla pelloilla muokkaus on tehtävä vuorokauden sisällä.

Lue lisää Ympäristöministeriön nettisivulta.

Lannasta mahdollisuus

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Lannassa on kasvintuotannolle tärkeät ravinteet. Raakafosfori on uusiutumaton luonnonvara ja sen hinta on noussut vuosien saatossa.  Lannasta ravinteineen voidaan siis puhua arvokkaana raaka-aineena. Suomessa on lantafosforia riittävästi koko maan kasvintuotannon tarpeisiin. Vaikka kotieläintilat voivat hyödyntää lantansa suoraan omilla pelloillaan, lannan määrä voi ylittää tilan lannoitustarpeen. Toisaalta lannoissa on myös alueellisia keskittymiä ja ylijäämää. Lannan kuljettaminen sellaisenaan paikasta toiseen on työlästä ja kallista. Kuinka saada lantaravinteet sinne, missä niitä tarvitaan?

Lannan vastuuttomalla käsittelyllä on merkittäviä vaikutuksia ympäristön tilaan. Lannan ravinteet ovat tarpeen kasville, mutta niiden valuminen vesistöihin aiheuttaa rehevöitymistä. Lannan varastoinnissa ja levityksessä muodostuu myös kaasumaisia päästöjä kasvihuonekaasuina ja ammoniakkina. Miten estää päästöt?

 Vastauksena lantaketjun tehostaminen

Jotta kokonaisuus saadaan kuntoon, on katse kohdistettava koko ketjuun. Tarkastelu alkaa jo siitä, miten lanta syntyy. Teesit lantaketjun parantamiseen löytyvät eläinten ruokinnan tarkentamisesta, lannan prosessoinnista uudenlaisiksi tuotteiksi, katetusta varastoinnista sekä oikeista levitysratkaisuista. Eläintä on ruokittava sen tarpeiden mukaan, varastokapasiteettia on oltava tarpeeksi ja varastot on katettava. Levitykseen pätee taas motto ”oikeaan aikaan, oikealla määrällä ja oikealla tavalla”. Teesit lanseerasivat erikoistutkijat Sari Luostarinen MTT:ltä ja Juha Grönroos Suomen ympäristökeskuksesta Lannasta enemmän ja ympäristöystävällisemmin -seminaarissa 22.10.2014. Lue lisää MTT Elon blogista.

Lantaseminaarin videotallenteen ja puhujien esitykset voit katsoa täältä.

Lannasta enemmän ja ympäristöystävällisemmin -seminaari 22.10. Helsingissä – tervetuloa!

MTT:n Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen/MTT.

MTT:n Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen/MTT.

Suomessa on miltei 20 miljoonaa tonnia lantaa. Sen sisältämä fosfori riittäisi kotimaisen maatalouden vuotuiseen tarpeeseen. Myös lantatypen hyödyntämistä voidaan tehostaa ja lannan energiapotentiaali on suuri. Paikoin lantaa on liikaa, toisaalla liian vähän. Mitä pitäisi tehdä, jotta kysyntä ja tarjonta saataisiin kohtaamaan?

Lannasta enemmän ja ympäristöystävällisemmin -seminaarissa ke 22.10. Helsingissä keskustellaan, kuinka valjastaa lanta hyötykäyttöön nykyistä tehokkaammin, kannattavammin ja ympäristöystävällisemmin. Seminaarissa esitellään myös eri hankkeiden tuloksia koko lantaketjusta. Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät täältä. Tervetuloa!