Kiertotalouden hanketreffit 1.2.2018 Tuorlassa Kaarinassa

Näyteikkuna

ylabanneri

Tule verkottumaan, kertomaan toiminnastasi, oppimaan uutta!

 

Aika                    1.2.2018, klo 8:30-16:00

Paikka                Tuorlan Majatalo, Tuorlantie 1 E, 21500 Piikkiö

Kenelle              Energia- ja ravinnetalouden sekä ympäristöhankkeiden hankevetäjät ja asiantuntijat

Ohjelma

8:30                  Kahvit ja ilmoittautuminen

9:00                  Tilaisuuden avaus ja ryhmäytyminen

9:30                  Hyödynnä valtakunnalliset ilmasto- ja energiahankkeet, Riitta Savikko ja Maarit Kari

10:15                Tauko

10:30                Kiertotalouden kulmakivet ja mitä on vielä tekemättä? Hanna Mattila, Sitra

11:00                Maatalous energian käyttäjänä & neuvo2020 energiapalvelut, Maarit Kari, ProAgria

11:20                Onnistumiset, tuotokset ja haasteet – kerro hankkeestasi!

12:00                Lounas (omakustanteinen)

13:00                Kiertotalousmaakunnassa kaikille riittää tekemistä, Riikka Leskinen, Valonia

13:20                Energiaa ja ravinteita Qvidja Kraftilta ja Soilfoodista, Pekka Heikkinen ja Juuso Joona

14:00                Mitä on tekemättä ja voisiko voimavaroja yhdistää enemmän? -pohditaan yhdessä, pienissä                           ryhmissä ja puretaan tulokset

14:45                Kahvitauko

15:00                Tutustuminen Tuorlan biokaasulaitokseen, opettaja Timo Teinilä, Livia

Järjestäjät:
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke
Energiatehokkuudesta kilpailukykyä- valtakunnallinen koordinaatiohanke

Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
ilmoittautumislomakkeella tai riitta.savikko@luke.fi,  puh. 050 5714548 (ilmoittaudu 23.1.2018 mennessä)

Ohjelma (pdf)

Kiertotalous ruokajärjestelmässä – circular economy in the food system –työpaja ja opintomatka to 8.3.2018 Jyväskylässä

Näyteikkuna

Merkitse kalenteriisi!

Aika: to 8.3.2018 klo 9 – 17
Paikka: Jyväskylä, Kokousravintola Harmooni (Väinönkatu 1, 40100 Jyväskylä) ja kiertoajelu

Tervetuloa kuulemaan, keskustelemaan ja hakemaan ideoita kiertotaloudesta ruokajärjestelmässä! Miten Palopuron agroekologinen symbioosi luo uutta toimintamallia ravinnekiertoon ja yhteistyöhön? Miten CIRCWASTE -hanke vie kohti kiertotaloutta Keski-Suomessa? Puhumassa tutkimusprofessori Sirpa Kurppa Luonnonvarakeskuksesta, tutkija Elina Virkkunen Luonnonvarakeskuksesta ja projektipäällikkö Outi Pakarinen Keski-Suomen liitosta. Kansainvälistä biokaasuosaamista puheenvuoroissaan seminaariin tuovat Kansainvälisen IEA Bioenergy Task 37:n biokaasutyöryhmän jäsenet. Iltapäivällä ohjelmassa on kiertoajelu Keski-Suomessa linja-auton kyydissä ja tutustuminen Metener-yritykseen ja Kalmarin maatilaan Laukaassa sekä Äänekosken biotuotetehtaaseen.

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Tapahtuman kielenä on englanti.

Tapahtuman järjestävät Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke ja Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa)-hanke.

Lämpimästi tervetuloa!

Tarkempi ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan tammikuun lopussa.

Lisätietoja:
Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548, www.ilmastoviisas.fi

vilma-logorimpsu

Maatalous on kiertotalouden ydinteemoja

 

Maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartta on julkaistu. Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025 julkaistiin 21.9.2016.

”Suomen kansallinen kiertotalouden tiekartta aloittaa uudenlaisten ratkaisujen luomisen, joita Suomi tarjoaa ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen hupenemisen ja kaupungistumisen haastamalle maailmalle. Kiertotalouden ensimmäiset ratkaisut perustuvat Suomen perinteisiin vahvuusalueisiin ja täten voisivat tarjota kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja sekä vuosittain miljardien eurojen arvonlisän.”

Tiekartan esite ja infografiikka.

Tiekarttaraportti

 

 

Biokaasupioneeri Erkki Kalmari: ”Tukieurot tarvitaan hajautettuun energiantuotantoon”

 

Laukaalainen Metener Oy liikuttaa kahdeksaakymmentä autoa biokaasulla ja kehittää uusia ratkaisuja biokaasun tuotantoon. Toimitusjohtaja Erkki Kalmarin mukaan suuri osa Suomen biomassoista on vielä hyödyntämättä.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Kiertotaloudelle on Kalmarin mielestä Suomessa tulevaisuutta, jos porkkanat ohjataan oikein. Tukivirrat pitäisi biokaasuyrittäjän mielestä ohjata tuottavammin kotimaan energiavarojen käyttöön.

Kalmarin oma yritys ei saa tukia. Aloittaville uusiutuvan energian yrityksille sekä maatiloille käytännön tekemistä tukevat taloudelliset porkkanat ovat Kalmarin mukaan kuitenkin tärkeitä.
– Maatilan pitäisi saada täysi investointituki biokaasun tuotantoon myös silloin, kun energiaa myydään tilan ulkopuolelle. Pitäähän energiaylimäärä myydä kannattavasti, muuten sen tuotannossa ei ole järkeä, Kalmari huomauttaa.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen artikkelista Biokaasupioneeri Erkki Kalmari: ”Tukieurot tarvitaan hajautettuun energiantuotantoon”

 

Ravinnekierrosta 510 miljoonaa euroa lisäarvoa Suomelle vuoteen 2030 mennessä

Selvityksia99_pieni

Ravinteet ovat yhteiskunnalle välttämätön resurssi. Uutta, merkittävää taloudellista arvoa saataisiin ravinteiden kiertojen kehittämisellä ja ravinnehukan sekä siitä aiheutuvien ympäristöä vahingoittavien päästöjen vähentämisellä. Sitra on nyt ensimmäistä kertaa arvioinut yhdessä Gaia Consultingin kanssa ravinteiden kierron taloudellisen potentiaalin Suomelle. Tulokset kerrotaan 3.9. julkaistussa raportissa Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle.

 

 

 

 

Ravinteiden kierron vuosittaiseksi lisäarvoksi Suomelle on tämän raportin pohjalta arvioitu yhteensä 510 miljoonaa euroa eli noin puoli miljardia. Suomen taloudellinen kokonaispotentiaali esitetään vuoden 2030 ja nykytilanteen vuosittaisen nettomuutoksen arvona. Potentiaali perustuu sekä hankkeessa kansantalousmallilla laskettuihin esimerkkeihin että Itämeren rehevöitymisen vähentämisen hyötyihin. Ravinnekierron laskennallisten esimerkkien, joita ovat lannoitevuokraus, härkäpavut tuontisoijan korvaajana, poistokala rehun lähteenä sekä biokaasutus ravinnekierron moottorina, taloudellinen arvo Suomelle vuonna 2030 on yhteensä 310 miljoonaa euroa vuosittain. Vastaava hyöty Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä on n. 200 M€.

Ravinteiden kierto on kiertotalouden ytimessä. Tärkeitä ravinteita kuten fosfori ja typpi hukataan globaalisti kestämättömästi, myös Suomessa. Raportissa avataan esimerkkien kautta konkreettisia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden avulla tätä lisäarvoa voidaan lähteä tavoittelemaan.

Lue raportin johdanto.

Lue koko raportti (pdf).

Julkaisutilaisuuden kalvot.