Verkkoluento: Seosviljely tehostaa luomupeltoalan tuottavuutta: miten ja miksi? ti 7.11.2017 klo 9.00-10.00

 

Piirros: Ville Heimala.

Piirros: Ville Heimala.

Alustajana erikoistutkija Sari Himanen Luonnonvarakeskuksesta.
Luento on osa Tutkittua tietoa luomusta –luentosarjaa.
Ohjeet verkkoluentoon osallistumiseen täällä.
Paikanpäällä tilaisuutta voi seurata Mikkelin yliopistokeskuksella, Lönnrotinkatu 7 (Cultiva), katutason neuvotteluhuone nh 1003.
Lämpimästi tervetuloa!

Farmarissa maatilojen ilmastoratkaisujen asialla

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke kertoi Farmari-maatalousnäyttelyssä 14.-17.6. Seinäjoella maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista. Esittelypisteemme oli osa Biotalous-osastoa. Pisteellä saattoi tutustua esittelykasveihin: härkäpapuun, herneeseen, ruisvehnään, öljyretikkaan ja muokkausretikkaan. Esittelykasvien avulla kerroimme maan kasvukunnon hoitamisesta viljelykasvivalintojen avulla ja toisaalta mahdollisuuksista valkuaisrehun tuottamiseen. Kasveista voit lukea lisää täällä.

Pisteellämme sai osallistua esittelykasvien siementunnistustietovisaan. Tietovisaan osallistui kaikkiaan 390 henkilöä. Palkintona olleet muistikirjat on postitettu arvonnassa onnekkaille vastaajille. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä piipahti infopisteellämme ja osallistui tietovisaan. Ministeri muuten tunnisti siemenet 100 % oikein – jopa ilman niitä esittelymateriaaleja, jotka muilla vastaajilla olivat käytettävissä.

Valkuaiskasveista kertomassa Hanna Kekkonen ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko.

Valkuaiskasveista kertomassa Hanna Kekkonen ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko.

Infopisteellämme oli jaossa myös esitemateriaaleja. Mukaansa saattoi napata Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen –tietokortin, Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta –tietokortin ja Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä –tietokortin.  Jaossa ollut Ilmastonmuutoksen vaikutuksia peltoviljelyyn Suomessa –taulukko kokoaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia tiiviiseen pakettiin yhteen arkkiin. Ilmastoviisaista ratkaisuista kiinnostuneiden tilojen pilottitilaverkostosta kerroimme pisteellä myös. Verkoston luominen on juuri aloitettu, jos aihepiiri kiinnostaa, niin lue lisää pilottitilatoiminnasta täältä.

Pisteellämme viljelijöitä kiinnostivat monenlaiset valkuaiskasvien viljelyn käytännön kysymykset. Niihin vastailimme parhaamme mukaan yhdessä saman esittelypisteen Tuota valkuaista-hankkeen kanssa ja Valkuaisfoorumi-hankkeen antia hyödyntäen. Kysymykset koskivat muun muassa härkäpavun hallanarkuutta (taimettuessaan on hallanarka), viljelytekniikkaa, viljelykokemuksia, viljelyaluetta (viljely puitavaksi onnistuu 1-2 alueella ja 3 alueen suotuisimmilla alueilla, säilörehuksi hieman pohjoisempanakin), härkäpavun pölytystä ja myös härkäpavun käyttöä ruokana. Viljelykasvien viljelyalat ja sadot Suomessa ja eri alueilla kiinnostivat kävijöitä. Niistä löytyy tietoa Luonnonvarakeskuksen ylläpitämistä satotilastoista. Kävijöiltä kuulimme myös kysymyksiä, että mitä se biotalous oikein tarkoittaa. Farmarin viestintätiimi halusi selventää maatalousnäyttelyn kävijöille tuota käsitettä ja teki aiheesta videoklipin.

Kiitos kaikille esittelypisteellämme pistäytyneille antoisasta Farmarista!

Riitta Savikko ja Sakari Raiskio

Farmarissa 2017. Kuva: Sakari Raiskio.

Biotalousosastoa Farmarissa 2017. Kuva: Sakari Raiskio.

Osallistu Maatilani ilmastoratkaisu -kuvakilpailuun!

 

Maaseudun tulevaisuus (MT) ja Luonnonvarakeskus (Luke) järjestävät kesän aikana kuvakilpailun nimeltään Maatilani ilmastoratkaisut. Kilpailu alkaa 26.6. ja kestää aina lokakuun loppuun asti. Kuvakilpailuun voit osallistua lähettämällä kuvan omasta ilmastoratkaisustasi osoitteeseen verkkolehti@maaseuduntulevaisuus.fi.

kuva: Ville Heimala

kuva: Ville Heimala

Ilmastoteon ei tarvitse olla uutta teknologiaa tai tietoa vaativa ja suuri mullistava keksintö. Ilmastoteot voivat olla hyvinkin arkisia tekoja, joille ilmastonäkökulma vain antaa lisäperusteen.

Kilpailuun osallistuakseen ei tarvitse olla ammattivalokuvaaja. Kuva, joka on kekseliäs ja jossa on hyvä teema, voi hyvin olla voittaja.

Luonnonvarakeskuksessa kuvakilpailua järjestävät hankkeet Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle ja Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön.

Lue lisää kilpailuinfoa alta linkistä ja tule mukaan!

Maaseudun Tulevaisuuden nettijuttu 26.6.2017: Osallistu Maatilani ilmastoratkaisu -kuvakilpailuun

 

Olisitko kiinnostunut tulemaan mukaan ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille pohtivien ja kokeilevien tilojen verkostoon?

Näyteikkuna

 

piirros: Ville Heimala.

piirros: Ville Heimala.

VILMA-hankkeen aikana pyritään kokoamaan maatilaverkosto, jossa viljelijät voivat jakaa kokemuksiaan ilmastonmuutokseen liittyvistä toimista. Verkostoon osallistuvilla maatiloilla on mahdollisuus olla mukana ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien menetelmien ja toimien kehittämisessä ja kokeilussa. Lisäksi tilat voivat osallistua ilmastotoimia käsitteleviin työpajoihin, pellonpiennarpäiviin ja muihin hankkeen tapahtumiin kiinnostuksensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Osallistuminen maatilaverkoston toimintaan on maksutonta, mutta toisaalta emme pysty maksamaan osallistumisesta rahallista korvaustakaan.

Lue lisää maatilaverkoston toiminnan sivulta ja kerro halukkuudestasi tulla mukaan tilaverkostoon!

Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa ke 30.11.2016

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista ja innostavista esimerkeistä!

Aika:     30.11.2016 klo 9.30-16.00
Paikka: Maatilamatkailu Hirvonen, Rostilantie 52, 82210 Suhmura

Ohjelma

10.00 Tervetuloa

10.15 Ilmastonmuutos ja maaseutu – ja miten etsiä ilmastoviisaita ratkaisuja, Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus alustuksen video

10.30 Nurmet ja ilmastonmuutos – rehuntuotannon ratkaisuja, Tutkija Panu Korhonen, Luonnonvarakeskus alustuksen video

11.00 Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos – miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja, Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus alustuksen video

11.30 lounas

12.30 Energia ja ilmastonmuutos – maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja, Bioenergian asiantuntija Marja Pulkkinen, ProAgria Pohjois-Karjala alustuksen video

13.00 Ratkaisuna energia- ja ravinneomavaraisempi tuotantomalli ja yhteistyö – Hyvinkään esimerkki: Palopuron agroekologinen symbioosi, Hankekoordinaattori Kari Koppelmäki, Palopuron agroekologinen symbioosi –hanke, Helsingin yliopisto alustuksen video

13.30 Metsien uudet tuotteet – uusia ratkaisuja tulonlähteisiin, Vanhempi tutkija Henri Vanhanen, Luonnonvarakeskus alustuksen video

14.00 kahvi

14.30 Ilmastotori-hanke tarjoaa eväitä vähähiilisyyteen Joensuun seudulla, Hankesuunnittelija Tiina Vikman, Joensuun kaupunki alustuksen video

14.45 Keskustelua ilmastoviisaista ratkaisuista ja niiden edistämiskeinoista

15.15-15.30 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

Voit tulostaa ohjelman tästä

Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton. Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista 24.11. mennessä tästä ilmoittautumislinkistä tai riitta.savikko(at)luke.fi, puh. 050 571 4548. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Riitta Savikko
tutkija
riitta.savikko(at)luke.fi, puh. 050 571 4548

Tilaisuuden järjestää Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) –hanke. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) on Luonnonvarakeskuksen valtakunnallinen tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on edistää maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotyötä sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Hanke tiedottaa käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla. VILMA-hanke on saanut rahoituksen vuosille 2016-2018 Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelmasta 2014-2020 (rahoittajana Hämeen ELY-keskus).

VILMA-logo

Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä-tietokortti saatavilla

Kuva 1. Sekaviljelyn muotoja (vasemmalta): 1) maissin ja pavun rivisekaviljelyä, 2) herneen ja viljan seosviljelyä, 3) valkoapilaa kaistaviljeltynä parsakaalin peitekasvina, 4) viljan lajikeseosviljelyä, 5) monimuotoisuuskaista on myös sekaviljelyä. Kuva: Ville Heimala.

Kuva 1. Sekaviljelyn muotoja (vasemmalta): 1) maissin ja pavun
rivisekaviljelyä, 2) herneen ja viljan seosviljelyä, 3) valkoapilaa
kaistaviljeltynä parsakaalin peitekasvina, 4) viljan lajikeseosviljelyä,
5) monimuotoisuuskaista on myös sekaviljelyä. Kuva: Ville
Heimala.

Sekaviljely, eli kahden tai useamman viljelykasvilajin tai -lajikkeen viljely yhdessä, on peltotason monimuotoisuutta lisäävä viljelymenetelmä, josta voi hyötyä niin sadontuotto kuin ympäristö. Sekaviljelyssä hyödynnetään peltoala sekä kasvutekijät, kuten valo, ravinteet ja vesi tehokkaasti, mikä lisää tuotantoa peltoalaa kohti. Kasvilajien erilaiset ominaisuudet vähentävät keskinäistä kilpailua ja mahdollistavat hyödyllisiä ekologisia vuorovaikutuksia, kuten biologista typensidontaa ja tuhoeläinten luontaista biologista torjuntaa.

Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä -tietokortti kertoo seka- ja seosviljelyn hyödyistä. Tietokortista löytyy myös tietoa käytännön kokeiluista ja tilaesimerkkinä on Marko Väljän tila Kauhajoelta. Tietokortin tekstin on kirjoittanut Sari Himanen. Tietolaatikoita ovat kirjoittaneet myös Hannu Känkänen ja Hanna Mäkinen. Kirjoittajat tutkivat seka- ja seosviljelyä Luonnonvarakeskuksessa. Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä -tietokorttiin kannattaa perehtyä!

Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta

Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Palkokasvit ottavat typpeä ilmakehästä ja tuottavat runsaasti valkuaista. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen. Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeessa on tuotettu uusi tietokortti palkokasveista. Tietokortin ovat kirjoittaneet Pentti Seuri ja Meri Saarnia Luonnonvarakeskuksesta. Tietokortista löydät tietoa myös eri palkokasvien viljelyn avuksi. Tähän infopakettiin kannattaa tutustua!

OKRA-maatalousnäyttelyssä esillä palkokasveja ja muita ilmastoviisaita ratkaisuja

 

OKRA-maatalousnäyttely järjestettiin Oripäässä 6-9.7.2016. Neljän näyttelypäivän aikana kävijöitä oli tapahtumassa ennätysmäärä,  83 500. Luonnonvarakeskuksen osastolla sisähallissa riitti myös hulinaa. Luonnonvarakeskuksen osastolla esittelyssä olivat niin palkokasvit, erikoiskasvit, kasvitaudit ja kasvintuhoojat, ravinnekierrätyksen ajankohtaisteemat kuin maatalousautomaation uudet tuuletkin.

Luonnonvarakeskuksen osastolla liikkui turkoosipukeista porukkaa. Smurffejako? Ei vaan tutkimusväkeä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Luonnonvarakeskuksen osastolla liikkui turkoosipukeista porukkaa. Smurffejako? Ei vaan tutkimusväkeä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke kiikutti OKRAan esille erilaisia palkokasveja. Palkokasvit ovat esimerkki ilmastoviisaasta ja monihyötyisestä ratkaisusta. Palkokasveista on moneksi, ne tarjoavat valkuaista, viherlannoitusta ja maanparannusta.

Palkokasvit ottavat typpeä ilmakehästä ja tuottavat runsaasti valkuaista. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen.  Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

Herne ja härkäpapu olivat näyttelyvieraille tutuimmat palkokasvit. Tunnistatko ne kuvista?

Palkokasvien siemeniä, veriapila, puna-apila ja valkoapila (samassa keskimmäisessä sangossa) ja herne VILMA-hankkeen esittelypisteellä OKRAssa 2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Palkokasvien siemeniä, veriapila, puna-apila ja valkoapila (samassa keskimmäisessä sangossa) ja herne VILMA-hankkeen esittelypisteellä OKRAssa 2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Säkillinen palkokasveja OKRAssa. Takana vasemmalla soija ja oikealla härkäpu. Keskellä vasemmalla valkolopiini ja oikealla rehuvirna. Edessä vasemmalla sinimailanen ja oikealla vuohenherne. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Säkillinen palkokasveja OKRAssa. Takana vasemmalla soija ja oikealla härkäpu. Keskellä vasemmalla valkolopiini ja oikealla rehuvirna. Edessä vasemmalla sinimailanen ja oikealla vuohenherne. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Esittelypisteeltämme  sai ottaa mukaansa myös tietokortteja palkokasveista, seka- ja seosviljelystä, maanviljelijän keinoista varautua ilmastonmuutokseen, kestävästä kotieläintuotannosta ja maatilan aurinkosähköstä.

Yhdessä Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön –hankkeen kanssa pidimme Luken pisteellä tietovisaa. Tietovisaan osallistui 212 henkilöä.  Joka päivä osallistujien kesken arvottiin kaksi kupilka-eräkupposta. Kupilkat on postitettu arpaonnen suosimille henkilöille.

Marjo Keskitalon vetämä FutureCrops-hanke esitteli OKRAssa erikoiskasveja. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Marjo Keskitalon vetämä FutureCrops-hanke esitteli OKRAssa erikoiskasveja. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osastollamme piipahtaneiden kysymykset vaihtelivat niin tuhohyönteisistä ja kasvitaudeista luomuviljelyyn kuin tattarin viljelynikseistä kvinoaresepteihin. Metsä- ja riista-aiheista tietoakin kaivattiin, samoin maaperätietoutta. Muutama pisteellä kävijä toivoi tutkimusta, josta olisi konkreettista käytännön hyötyä: esimerkiksi peltojen parhaista muokkaustavoista (tai muokkaamattomuudesta) ja vesitalouden parantamisesta toivottiin tietoa. Palkokasveista olisi kaivattu syvällistä tietoa tukiehtojen ekologisen alan täyttämisestä, valkolupiinin valkuaiskoostumuksesta, härkäpavun viljelystä, vuohenherneen vieraslajiominaisuuksista, sinimailasen juuriston kasvuvauhdista, soijan kokeiluista Suomessa ja possuille sopivasta valkuaiskasviseoksesta. Osaan kysymyksistä tutkijoiden yhteisvoimin löytyi vastauksia, mutta paljon jäi vastaamattakin. Joihinkin kysymyksiin vastauksia löytyy esimerkiksi Valkuaisfoorumin nettisivuilta, Luomutilan valkuaiskasvioppaasta ja Nautatilojen rehukasvivalikoima laajemmaksi? –raportista.

Riitta Savikko

Palkokasvien siemeniä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Palkokasvien siemeniä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

29.6.2016 Peltohavaintopäivässä esittelyä viljelijöille

 
Peltohavaintopäivässä Mikkelissä ke 29.6. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke esitteli mm. palkokasveja näytesangoissa ja ohra+härkäpapu-seoskokeilua.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloilla Karilassa vietetyssä peltohavaintopäivässä pääsi tutustumaan mm. pellon kasvukunnon arviointiin, lapiotestiin, viherlannoituskasvustoihin, erikoiskasveihin ja palkokasveihin. Päivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kiitos kaikille kävijöille! Tervetuloa seuraavaan peltohavaintopäivään ke 17.8.!

Peltohavaintopäivän järjestivät: ProAgria Etelä-Savon, Maa-ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Rahoittajat: EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

DSCN5795

Peltohavaintopäivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5797

Palkokasvien näytesankoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5817

Peltomaan rakennetta tutkimassa. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

 

DSCN5846

Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta esittelee viherlannoituskasvustoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5851

Jukka Rajala Ruralia-instituutista esittelee peltomaan rakenteen tutkimista lapiotestillä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5851

Tutustumassa erikoiskasveihin, mm. öljyhamppuun, kvinoaan ja spelttiin. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

MMM: maa- ja metsätalous tarjoaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään

tiilikainen

Kimmo Tiilikainen. kuva: Karoliina Rimhanen / Luken arkisto.

Ministeri Tiilikaisen mielestä maa- ja metsätalouden merkitys on suuri ilmastonmuutoksen hillinnässä, eikä maataloutta pidä nähdä vain ongelmana – se tulisi nähdä myös ratkaisuna. Ministeri muistutti, että maatalouden päästöjen kustannustehokas vähentämismahdollisuus on kuitenkin rajallinen. Ruuantuotantoa on maailmassa lisättävä, jotta kasvavan väestön kysyntään voidaan vastata.

Ministeri Tiilikainen korosti EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa 17.5.2016 puheenvuorossaan metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja hiilen sitomisessa. Ilmastotoimien tulisi kannustaa metsien kestävään hoitoon ja käyttöön.

 

 

– Biotaloudella on huomattava merkitys ilmaston lämpenemisen hidastamisessa. Suomessa biotalouden kehittäminen perustuu kestävään metsien hoitoon. Puusta voidaan kehittää uusia tuotteita korvaamaan uusiutumattomia materiaaleja ja fossiilista energiaa, Tiilikainen painotti.

Lue lisää Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta 17.5.2016: EU:n maatalousministerit: maa- ja metsätalous tarjoaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään